Soros: Eurokriisiin on kolme ratkaisua
Jerome Favre/Bloomberg News
Amerikkalainen suursijoittaja George Soros uskoo, että eurokriisin ratkaisu löytyy kolmesta eri osatekijästä. Yksi näistä on eurobondit, ja toinen on Kreikan kaltaisten maiden irrottaminen eurosta.
Soros toistaa kantansa, jonka mukaan Eurooppaan on luotava jonkinlainen eurobondijärjestelmä. Myös Euroopan pankkijärjestelmä on uudistettava ja pääomitettava uudelleen.
Tulevaisuuden varalta on lisäksi luotava mekanismi, jolla Kreikan kaltainen kriisimaa voidaan irrottaa järjestelmästä.
Soroksen mukaan euron esiinmarssi johti asuntobuumiin Espanjassa ja Irlannissa ja euroalueen pankeista tuli suuria luotonjakajia, jotka kärsivät jo vuoden 2008 kriisistä. Näitä pankkeja on nyt suojeltava konkurssilta.
– Ensimmäinen askel otettiin äskettäin, kun ERVV valtuutettiin pelastamaan sekä pankkeja että hallituksia. Tämän jälkeen on otettava lisää askelia. Pankkien osakepääomaa on kasvatettava selvästi, Soros arvioi viestintäryhmittymä Project Syndicaten julkaisemassa kolumnissa.
Heinäkuussa sovittiin, että euroalueen väliaikainen vakausväline ERVV ja sen pysyvä seuraaja EVM voivat operoida valtioiden joukkovelkakirjojen jälkimarkkinoilla ja uudelleenpääomittaa kaatumisuhan alla olevia pankkeja.
Pankit
luupin alle
Soroksen mukaan yhteiseurooppalaisen pankkiviranomaisen tulisi myös valvoa pankkeja, mikäli näitä päädytään pääomittamaan. Tämä katkaisisi tiiviin suhteen valvojien ja pankkiviranomaisten välillä, joka oli yksi syy nykyiseen holtittomuuteen.
– Ja tämä (viranomainen) puuttuisi paljon vähemmän kansalliseen itsemääräämisoikeuteen kuin finanssipolitiikan alistaminen EU:n tai euroalueen viranomaisten alaisuuteen.
Soroksen mukaan euroalue tarvitsee myös yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja, koska raskaasti velkaantuneet maat joutuvat maksamaan suuria riskipreemioita, mikä tekee velanotosta kestämättömän. Vajeista kärsivien maiden tulisi saada lainaa samoilla ehdoilla kuin ylijäämiä tuottavien talouksien.
– Tämä saavutettaisiin parhaiten esittelemällä eurobondeja, jotka kaikki euromaat takaisivat yhdessä, Soros sanoo.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Ratkaistavaksi jää se, mikä ylikansallinen elin laskisi bondit liikkeelle. Soroksen mukaan eurobondit kuuluisivat luontevimmin euroalueen valtiovarainministerin alaisuuteen.
Käytännössä olisi vielä selviteltävä se, miten nämä äänestäisivät ja miten bondien liikkeellelaskua rajoitettaisiin velkamaiden vajeiden saamiseksi kuriin. Joka tapauksessa Saksan olisi otettava ohjat, mutta sen ajamien sääntöjen olisi kelvattava myös muille.
Talouskurista lipsuvat
kreikat ulos eurosta
Sääntöihin täytyy sisältyä myös velkaantumisen asteittainen vähentäminen. Sellaisille maille, kuten Espanjalle, joilla on korkea työttömyys, täytyy kuitenkin sallia myös budjettivajeet, Soros korostaa.
Tärkeää on, että kaikki uusi velka otettaisiin eurobondien muodossa, koska tällöin viranomaiset voisivat seurata eri maiden vajeiden supistumista ja säännellä velanottoa. Pelotteena toimisi velanoton pysäyttäminen.
Soroksen mukaan täytyisi varautua myös siihen, että euromaa ei pystyisi hoitamaan velkasitoumuksiaan. Jos tätä varten ei olisi ennalta sovittua mekanismia, johtaisi maksukyvyttömyys katastrofiin.
Soroksella ei ole valmista ratkaisua, mutta Kreikan kaltaiselle pienelle maalle exit-mekanismin luominen olisi helpompaa kuin suurelle Italian kaltaiselle maalle.
