Kirjaudu ▼
 

Suomi vastustaa: Eurobondit tulevat ennen pitkää

Taloussanomat/EPA
Suomi vastustaa: Eurobondit tulevat ennen pitkää
Keskustelu euromaiden yhteisvelasta on jälleen agendalla – kuin varkain – ja nyt astetta aiempaa vakavampana. Suomi ja unionin mahtimaa Saksa vastustavat ajatusta eurobondeista. Vaan mitä oikeastaan vastustetaan? Lue eurobondien lyhyt oppimäärä tästä.
Elina Kervinen
13.8.2011 08:01
194

Ei. Ei. Ehdottomasti ei.

Suurin piirtein näin on tähän saakka reagoitu ajatukseen niin sanotuista eurobondeista, eli euromaiden yhteisistä joukkovelkakirjoista. Bondit ovat pulpahtaneet keskusteluun aina uudelleen Euroopan johtajien hakiessa ratkaisua euroalueen sitkeään velkakriisiin.

Nyt ne ovat jälleen agendalla, astetta aiempaa tukevammin.

EU:n talouskomissaari Olli Rehn kertoi elokuun alussa Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle, että komissio valmistelee vielä tänä vuonna raportin, jossa se punnitsee vakavasti eurobondien toteutusta.

Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan Suomen tulee varautua "epämieluisiin ehdotuksiin" esimerkiksi eurobondeista. Hän totesi Ylen haastattelussa Suomen kannan olevan edelleen kielteinen.

Asiantuntijat arvioivat, että eurobondien suuntaan ollaan selvästi matkalla sen jälkeen, kun EU-maiden heinäkuinen kriisikokous antoi velkaantuneita maita tukevalle EU:n rahoitusvakausvälineelle ERVV:lle lisää valtaa.

Jo nykytilanne, jossa ERVV ottaa lainaa velkaongelmaisten maiden puolesta, on verrattavissa eurobondiin pienemmässä mittakaavassa, sanoo Nordean tutkimusjohtaja Roger Wessman. Jos toiminta vielä laajenee hiljalleen, ei siirtymä eurobondeihin enää olisi suuri.

– Kyllä siihen on vielä matkaa, mutta tällaisessa epävarmassa ilmapiirissä nopeatkin muutokset poliittisessa päätöksenteossa voivat olla mahdollisia. Todennäköisempää on kuitenkin, että eurobondeihin asteittain ajaudutaan,  hän sanoo.

Yksi korko, Suomelle
nousevat velanhoitokulut

Eurobondeilla tarkoitetaan euromaiden yhdessä liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja, jotka myös taataan yhteisesti. Niiden kautta euromaiden lainoille tulisi yksi yhteinen korko. Ideana on, että kriisimaiden korkeat korot laskisivat ja niiden lainansaantikyky taattaisiin.

Tällä hetkellä esimerkiksi Kreikan kymmenenvuotisten joukkolainojen korko pyörii 15 prosentissa ja Italian ja Espanjan vaihdellen viiden ja kuuden prosentin tienoilla. Saksa puolestaan saa velkaa runsaan kahden prosentin korolla.

Eurobondien vastustus EU:n mahtimaassa Saksassa ja myös hyvässä talouskunnossa olevissa Suomessa ja Hollannissa on juuri tästä syystä kovaa:  Taloutensa hyvin hoitaneet maat maksaisivat kasvaneina lainanhoitokuluina laskun, kun taas taloudenpitonsa laiminlyöneet saavat palkinnoksi alhaisemmat korot.

Nordean Wessmann uskoo, että Suomen lainanhoitokulut nousisivat vain maltillisesti. Merkitys ei olisi dramaattinen.

–  Toinen puoli asiaa on, että Suomi ei olisi enää nykyiseen tapaan markkinoiden armoilla. Suomi ei tosin ole kuulunut maihin, joilla olisi ollut haasteita tämän suhteen, hän sanoo.

Askel kohti
liittovaltiota?

Eurobondien puolestapuhujiin lukeutuvat muun muassa Italian valtiovarainministeri Giulio Tremonti ja euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, sekä entinen EU:n komissaari Mario Monti.

He ja muut eurobondien kannattajat argumentoivat, että bondit olisivat tehokas keino lopettaa euroalueen myllerys.

Lontoossa toimivan Centre for European Reformin pääekonomisti Simon Tilford uskoo, että eurobondit alkavat olla ainoa tapa tasapainottaa euroalueen talous.

– Yksikään rahaliitto ei ole koskaan selvinnyt ilman jonkinlaista jaettua velkaa, hän sanoo uutistoimisto Bloombergille.

Kysymys olisi suuresta periaatteellisesta ratkaisusta.

Eurobondit sitoisivat euromaat virallisesti ja järjestelmällisesti yhteiseen velkavastuuseen. Se olisi askel koti yhteistä finanssipolitiikkaa ja liittovaltiota, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n Sixten Korkman painottaa.

Kriisimaiden pelastamisia yhteisin varoin on tähän saakka haluttu pitää poikkeusaikojen yksittäisinä toimina. EU-sopimuksiin kirjattu linja on, ettei yksikään maa joudu kantamaan toisensa velkoja.

– Minä en usko, että pysyvä ratkaisu on tällainen pitkä harppaus. Rahaliiton tulevaisuus on pikemminkin jokaisen jäsenvaltion oman vastuun korostamisessa, ja siinä miten me voimme luoda kannustimet siihen, että jokainen hoitaa taloutensa paremmin kuin he ovat tähän mennessä tehneet, Korkman sanoo.

Eurobondeihin on kaavailtu
myös kannustimia

Tarkkoja esityksiä eurobondien toteutuksesta ei ole laadittu. Siksi tulkinnat siitä, mitä niillä ylipäätään tarkoitetaan, vaihtelevat. Samoin vaihtelee se, mihin kukin eurobondeista puhuva kannanotoillaan viittaa.

Yksinkertaisimmillaan idea on, että euromaat perustaisivat jonkinlaisen yhteisen elimen, joka laskisi liikkeelle yhteistä lainaa tietyin ehdoin ja jakaisi rahat euromaille. Maat siis ottaisivat ja takaisivat velat yhdessä.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Korkman pitää tätä perusajatusta kuolleena syntyneenä. Eurobondit ruokkisivat moraalikatoa, hän sanoo. Ne kannustaisivat holtittomaan käyttäytymiseen, sillä siitä ei seuraisi ikäviä seurauksia oman talouden kannalta.

– Ainakin yksinkertaisemmassa muodossa se on mahdoton ajatus, mutta ehkä siitä voi kehittää jonkin sellaisen version, jolla sitten säilytetään järkevät kannustimet, hän sanoo.

Useimmissa perusajatuksen pohjalta laadituissa sormiharjoituksissa tällaisia kannustimia kaavaillaan. Tunnetuin luonnoksista on Brysselissä toimivan ajatuspajan Bruegelin sinisiin ja punaisiin joukkovelkakirjoihin perustuva malli.

Sen mukaan valtio voisi saada alhaisen koron "sinistä" yhteisvelkaa vain tiettyyn rajaan saakka, esimerkiksi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa hyväksyttyyn 60 prosenttiin.

Lopun lainan ne joutuisivat hakemaan muualta "punaisena" ja kalliimpana velkana.  Käytäntö kannustaisi velkamalttiin, koska muilla tavoin hankitun rahan hinta olisi kalliimpi, uskovat raportin laatineet tutkijat Jacques Delpla and Jakob von Weizsäcker. Samantyyppistä mallia on luonnostellut muun muassa investointipankki Morgan Stanley.

Eurobondien kautta saatavan edullisen lainan määrä voitaisiin myös porrastaa niin, että paremmassa talouskunnossa olevat maat saisivat lainaa korkeampaan velka-asteeseen saakka kuin huonokuntoiset maat, mikä niin ikään kannustaisi talouskuriin.

Mahdollisessa velkasaneerauksessa eurobondien haltijat saisivat puolestaan rahansa takaisin aina ennen muita. Tämä tekisi sijoituksista turvallisen, likvidin ja vähentäisi pelkoa veronmaksajien rahojen palamisesta velkapelastuksiin, Bruegel esittää.

Löytyykö hyvää
vaihtoehtoa?

Edellä esitellyt pohdinnat ovat olleet tähän saakka pitkälti akateemista puuhaa. Poliitikoilta niihin on herunut niukalti kommentteja. Nyt paineet  erityisesti Saksan ympärillä kiristyvät.

Viimeksi perjantaina miljardöörisijoittaja George Soros vetosi Saksan poliitikkoihin eurobondien käyttöön ottamiseksi saksalaisessa Handelsblatt-lehdessä.

Pieniä merkkejä suunnanmuutoksesta on. Hallitukselle eurobondien hyväksyminen ei ole enää poliittisesti yhtä kova pala kuin ennen, sillä euromyönteisessä oppositiossa ajatus saa jo varovaista kannatusta, eri medialähteet kertovat.

Vaikka eurobondien tulonsiirtovaikutus ja yhteinen velkavastuu kammottavat EU:n vakaita maita, ovat myös muut vaihtoehdot epämieluisia. Mahdollinen päätös kasvattaa rahoitusvakausvälineen ERVV:n kokoa edelleen tai pönkittää EKP:n varoja veisi niin ikään veronmaksajien rahoja entistä enemmän kriisimaille.

ERVV:n todellinen lainanantokapasiteetti on jo päätetty nostaa 250 miljardin euron tasolta 440 miljardiin euroon. Summa on voi silti olla liian pieni, jos EU:n suurimpiin talouksiin kuuluvat Italia tai Espanja täytyy lopulta pelastaa yhteisin varoin.
ETLA:n Korkmanin mukaan eurobondit ovat silti viimesijainen ratkaisu.

– Tässä hybridissä, joka rahaliitto on, on määrättyjä alueita, jotka tarvitsevat uusia ratkaisuja. Se koskee ennen muuta pankkien sääntelyä ja valvontaa ja kriisinhallintajärjestelmiä. Uskon, että se siellä vielä joskus syntyy.

Hänen mukaansa EU tarvitsee keinon kannustaa jokaista valtiota omaan vastuuseen, järjestelmän taata likviditeetti markkinoilla ja yhdessä sovitun mallin velkajärjestelyjen varalle, eräänlaisen Euroopan valuuttarahaston EMF:n.

Ja löytyipä eurobondiajatukselle lopulta nykyistä laajempaa kannatusta tai ei, esityksen läpivieminen vaatisi poliittista yksimielisyyttä. Sen aikaan saaminen on vaikeaa, jollei mahdotonta, Korkman toteaa.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (194)


Anonyymi
Eurobondit tulevat ennen pitkää, jos tulevat suomi voisi ottaa sitten sitä tekastua velkaa suoraan vaikka 500 miljardia ja iinvestoida ostaa suurimmat yritykset maailmalta, kun maksun aika tulisi korottasivat näiden yritysten hinnat suuremmaksi, velka eriin sitten riittäisi ja jos ei voihan aina maa kieltäytyä maksamasta.
tämä suomen tunnolli 13.8.2011 8:52

Anonyymi
Korkman perää valtion omaa vastuuta ja pelkää moraalin katoamista. Tähän asti Eurooppa on elostellut noutaen raaka-aineensa kehitysmaista ja rauhoitellut omaatuntoaan olemattomalla kehitysavulla.

Valtiot ovat sidoksissa toisiinsa maailman valuuttajärjestelmän kautta, mikä on laadittu kaikkein rikkaimpien ehdoilla. Maailmanmarkkinahintojen muodostumista ei tässä tarvinne enää Sixtenille selvittää.
siinäpä vastuullisuu 13.8.2011 8:53

Anonyymi
Suomi vastustaa: Eurobondit tulevat ennen pitkää

Se niistä vakuuksista. Eurobondien aikana ei tarvita enää edes lupauksia vakuuksista, vaikka on jatkuva rahavirta Suomesta Välimeren maille ja edelleen Saksan ja Ranskan pankeille.
Sinne menee meidän r 13.8.2011 8:54

Anonyymi
Suomi velkaantuu sitä vauhtia, että jonkin ajan kuluttua tämä idea ei tunnu enään kovin pahalta, kun olemme itsekkin Etelä- Euroopan tilassa !
Suomi Finland 13.8.2011 8:54

Anonyymi
Ainakin minä tiedän kun synnyin 72 olin jo suomen velan mukaan 90% velkainen, nyt varmaan vastaava jos syntyisin olisi 130-140% velkainen.
ajat muuttuvat 13.8.2011 8:55

Anonyymi
Suomalaiset vähän hidasälyiset karjakot ja rengit osaavat ryhtyä vallankumoukseen vasta kun on nälkä ja kylmä.
Saako siitä S-bonust 13.8.2011 8:55

Anonyymi
Katainen ei voi muuta kuin ylläpitää spanielin ilmettään ja Urpilainen sukia kanansulkapäähinettään.
Nimetön 13.8.2011 8:58

Anonyymi
Rahastus automaatti

Ketään etelän maata ei kiinnosta tuon jälkeen enää oman talouden kuntoon saattaminen

Ja pohjoisen mailta loppuu into rahoittaa

Hälläväliä meiniki tulee koko eurooppaan

Kierre on valmis
Nimetön 13.8.2011 8:59

Anonyymi
Suomen kansa on tyhmää ja hidasliikkeistä. Toivo täytyy jälleen asettaa Saksan kansaan, jolla hoksottimet saattavat toimia paremmin.

Ehkä.
"Väärin säästet 13.8.2011 9:02

Anonyymi
Suomi velkaantuu sitä vauhtia, että jonkin ajan kuluttua tämä idea ei tunnu enään kovin pahalta, kun olemme itsekkin Etelä- Euroopan tilassa !



Niin pahalta kun se tuntuukin mutta yksikään velkamaa ei kuulu AAA luottolukitiksen kerhoon, mieti ennen kuin vastaat.
En löytänyt sitä blokia nyt missä oli 27 euromaiden yhteen lasketut velat, mutta muistaakseni se pyöri 320 tuhannen miljardin ?uron tuntumassa eli puolet suurempi velkataakka kuin jenkeillä.
Velka köyhdyttää. 13.8.2011 9:03
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä