Kirjaudu ▼
 

Suomi vastustaa: Eurobondit tulevat ennen pitkää

Taloussanomat/EPA
Suomi vastustaa: Eurobondit tulevat ennen pitkää
Keskustelu euromaiden yhteisvelasta on jälleen agendalla – kuin varkain – ja nyt astetta aiempaa vakavampana. Suomi ja unionin mahtimaa Saksa vastustavat ajatusta eurobondeista. Vaan mitä oikeastaan vastustetaan? Lue eurobondien lyhyt oppimäärä tästä.
13.8.2011 08:01
Elina Kervinen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Ei. Ei. Ehdottomasti ei.

Suurin piirtein näin on tähän saakka reagoitu ajatukseen niin sanotuista eurobondeista, eli euromaiden yhteisistä joukkovelkakirjoista. Bondit ovat pulpahtaneet keskusteluun aina uudelleen Euroopan johtajien hakiessa ratkaisua euroalueen sitkeään velkakriisiin.

Nyt ne ovat jälleen agendalla, astetta aiempaa tukevammin.

EU:n talouskomissaari Olli Rehn kertoi elokuun alussa Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle, että komissio valmistelee vielä tänä vuonna raportin, jossa se punnitsee vakavasti eurobondien toteutusta.

Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan Suomen tulee varautua "epämieluisiin ehdotuksiin" esimerkiksi eurobondeista. Hän totesi Ylen haastattelussa Suomen kannan olevan edelleen kielteinen.

Asiantuntijat arvioivat, että eurobondien suuntaan ollaan selvästi matkalla sen jälkeen, kun EU-maiden heinäkuinen kriisikokous antoi velkaantuneita maita tukevalle EU:n rahoitusvakausvälineelle ERVV:lle lisää valtaa.

Jo nykytilanne, jossa ERVV ottaa lainaa velkaongelmaisten maiden puolesta, on verrattavissa eurobondiin pienemmässä mittakaavassa, sanoo Nordean tutkimusjohtaja Roger Wessman. Jos toiminta vielä laajenee hiljalleen, ei siirtymä eurobondeihin enää olisi suuri.

– Kyllä siihen on vielä matkaa, mutta tällaisessa epävarmassa ilmapiirissä nopeatkin muutokset poliittisessa päätöksenteossa voivat olla mahdollisia. Todennäköisempää on kuitenkin, että eurobondeihin asteittain ajaudutaan,  hän sanoo.

Yksi korko, Suomelle
nousevat velanhoitokulut

Eurobondeilla tarkoitetaan euromaiden yhdessä liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja, jotka myös taataan yhteisesti. Niiden kautta euromaiden lainoille tulisi yksi yhteinen korko. Ideana on, että kriisimaiden korkeat korot laskisivat ja niiden lainansaantikyky taattaisiin.

Tällä hetkellä esimerkiksi Kreikan kymmenenvuotisten joukkolainojen korko pyörii 15 prosentissa ja Italian ja Espanjan vaihdellen viiden ja kuuden prosentin tienoilla. Saksa puolestaan saa velkaa runsaan kahden prosentin korolla.

Eurobondien vastustus EU:n mahtimaassa Saksassa ja myös hyvässä talouskunnossa olevissa Suomessa ja Hollannissa on juuri tästä syystä kovaa:  Taloutensa hyvin hoitaneet maat maksaisivat kasvaneina lainanhoitokuluina laskun, kun taas taloudenpitonsa laiminlyöneet saavat palkinnoksi alhaisemmat korot.

Nordean Wessmann uskoo, että Suomen lainanhoitokulut nousisivat vain maltillisesti. Merkitys ei olisi dramaattinen.

–  Toinen puoli asiaa on, että Suomi ei olisi enää nykyiseen tapaan markkinoiden armoilla. Suomi ei tosin ole kuulunut maihin, joilla olisi ollut haasteita tämän suhteen, hän sanoo.

Askel kohti
liittovaltiota?

Eurobondien puolestapuhujiin lukeutuvat muun muassa Italian valtiovarainministeri Giulio Tremonti ja euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, sekä entinen EU:n komissaari Mario Monti.

He ja muut eurobondien kannattajat argumentoivat, että bondit olisivat tehokas keino lopettaa euroalueen myllerys.

Lontoossa toimivan Centre for European Reformin pääekonomisti Simon Tilford uskoo, että eurobondit alkavat olla ainoa tapa tasapainottaa euroalueen talous.

– Yksikään rahaliitto ei ole koskaan selvinnyt ilman jonkinlaista jaettua velkaa, hän sanoo uutistoimisto Bloombergille.

Kysymys olisi suuresta periaatteellisesta ratkaisusta.

Eurobondit sitoisivat euromaat virallisesti ja järjestelmällisesti yhteiseen velkavastuuseen. Se olisi askel koti yhteistä finanssipolitiikkaa ja liittovaltiota, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n Sixten Korkman painottaa.

Kriisimaiden pelastamisia yhteisin varoin on tähän saakka haluttu pitää poikkeusaikojen yksittäisinä toimina. EU-sopimuksiin kirjattu linja on, ettei yksikään maa joudu kantamaan toisensa velkoja.

– Minä en usko, että pysyvä ratkaisu on tällainen pitkä harppaus. Rahaliiton tulevaisuus on pikemminkin jokaisen jäsenvaltion oman vastuun korostamisessa, ja siinä miten me voimme luoda kannustimet siihen, että jokainen hoitaa taloutensa paremmin kuin he ovat tähän mennessä tehneet, Korkman sanoo.

Eurobondeihin on kaavailtu
myös kannustimia

Tarkkoja esityksiä eurobondien toteutuksesta ei ole laadittu. Siksi tulkinnat siitä, mitä niillä ylipäätään tarkoitetaan, vaihtelevat. Samoin vaihtelee se, mihin kukin eurobondeista puhuva kannanotoillaan viittaa.

Yksinkertaisimmillaan idea on, että euromaat perustaisivat jonkinlaisen yhteisen elimen, joka laskisi liikkeelle yhteistä lainaa tietyin ehdoin ja jakaisi rahat euromaille. Maat siis ottaisivat ja takaisivat velat yhdessä.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Korkman pitää tätä perusajatusta kuolleena syntyneenä. Eurobondit ruokkisivat moraalikatoa, hän sanoo. Ne kannustaisivat holtittomaan käyttäytymiseen, sillä siitä ei seuraisi ikäviä seurauksia oman talouden kannalta.

– Ainakin yksinkertaisemmassa muodossa se on mahdoton ajatus, mutta ehkä siitä voi kehittää jonkin sellaisen version, jolla sitten säilytetään järkevät kannustimet, hän sanoo.

Useimmissa perusajatuksen pohjalta laadituissa sormiharjoituksissa tällaisia kannustimia kaavaillaan. Tunnetuin luonnoksista on Brysselissä toimivan ajatuspajan Bruegelin sinisiin ja punaisiin joukkovelkakirjoihin perustuva malli.

Sen mukaan valtio voisi saada alhaisen koron "sinistä" yhteisvelkaa vain tiettyyn rajaan saakka, esimerkiksi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa hyväksyttyyn 60 prosenttiin.

Lopun lainan ne joutuisivat hakemaan muualta "punaisena" ja kalliimpana velkana.  Käytäntö kannustaisi velkamalttiin, koska muilla tavoin hankitun rahan hinta olisi kalliimpi, uskovat raportin laatineet tutkijat Jacques Delpla and Jakob von Weizsäcker. Samantyyppistä mallia on luonnostellut muun muassa investointipankki Morgan Stanley.

Eurobondien kautta saatavan edullisen lainan määrä voitaisiin myös porrastaa niin, että paremmassa talouskunnossa olevat maat saisivat lainaa korkeampaan velka-asteeseen saakka kuin huonokuntoiset maat, mikä niin ikään kannustaisi talouskuriin.

Mahdollisessa velkasaneerauksessa eurobondien haltijat saisivat puolestaan rahansa takaisin aina ennen muita. Tämä tekisi sijoituksista turvallisen, likvidin ja vähentäisi pelkoa veronmaksajien rahojen palamisesta velkapelastuksiin, Bruegel esittää.

Löytyykö hyvää
vaihtoehtoa?

Edellä esitellyt pohdinnat ovat olleet tähän saakka pitkälti akateemista puuhaa. Poliitikoilta niihin on herunut niukalti kommentteja. Nyt paineet  erityisesti Saksan ympärillä kiristyvät.

Viimeksi perjantaina miljardöörisijoittaja George Soros vetosi Saksan poliitikkoihin eurobondien käyttöön ottamiseksi saksalaisessa Handelsblatt-lehdessä.

Pieniä merkkejä suunnanmuutoksesta on. Hallitukselle eurobondien hyväksyminen ei ole enää poliittisesti yhtä kova pala kuin ennen, sillä euromyönteisessä oppositiossa ajatus saa jo varovaista kannatusta, eri medialähteet kertovat.

Vaikka eurobondien tulonsiirtovaikutus ja yhteinen velkavastuu kammottavat EU:n vakaita maita, ovat myös muut vaihtoehdot epämieluisia. Mahdollinen päätös kasvattaa rahoitusvakausvälineen ERVV:n kokoa edelleen tai pönkittää EKP:n varoja veisi niin ikään veronmaksajien rahoja entistä enemmän kriisimaille.

ERVV:n todellinen lainanantokapasiteetti on jo päätetty nostaa 250 miljardin euron tasolta 440 miljardiin euroon. Summa on voi silti olla liian pieni, jos EU:n suurimpiin talouksiin kuuluvat Italia tai Espanja täytyy lopulta pelastaa yhteisin varoin.
ETLA:n Korkmanin mukaan eurobondit ovat silti viimesijainen ratkaisu.

– Tässä hybridissä, joka rahaliitto on, on määrättyjä alueita, jotka tarvitsevat uusia ratkaisuja. Se koskee ennen muuta pankkien sääntelyä ja valvontaa ja kriisinhallintajärjestelmiä. Uskon, että se siellä vielä joskus syntyy.

Hänen mukaansa EU tarvitsee keinon kannustaa jokaista valtiota omaan vastuuseen, järjestelmän taata likviditeetti markkinoilla ja yhdessä sovitun mallin velkajärjestelyjen varalle, eräänlaisen Euroopan valuuttarahaston EMF:n.

Ja löytyipä eurobondiajatukselle lopulta nykyistä laajempaa kannatusta tai ei, esityksen läpivieminen vaatisi poliittista yksimielisyyttä. Sen aikaan saaminen on vaikeaa, jollei mahdotonta, Korkman toteaa.

13.8.2011 08:01
Elina Kervinen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (194)


Anonyymi
Koivisto ja Lipponen tuhosivat Suomen itseluottamuksen.
Anonyymi: Nimetön 13.8.2011 8:32

Anonyymi
EI, jyrkkä EI
Anonyymi: Hallitus haloo 13.8.2011 8:33

Anonyymi
Kannatan bondeja koska se syventää vastuullisuutta,sillä olemmehan kaikki eurooppalaisia!.Kyllähän kreikkalaiaia veljiämme pitää auttaa. Ja lopuksi pakkoruotsi kaikille!
Anonyymi: Liivo Papponen 13.8.2011 8:35

Anonyymi
Ideana on, että kriisimaiden korkeat korot laskisivat ja niiden lainansaantikyky taattaisiin.

Ei näköjään riitä EU:n vallanhimoisille tyhmyreille, että jo pelkästään rahaliiton kautta olemme joutuneet syvään talouskriisiin. Sitä pitää vielä syventää tekemällä kriisimaiden lainanotto vieläkin helpommaksi eurobondeilla.
Bondit on erittäin ruma taloudellinen keino pakottaa velkamaita rahoittavat maat mukaan liittovaltioon.
Anonyymi: Eroon eurosta ja kok 13.8.2011 8:36

Anonyymi
Näihin ongelmiin löytyy yksi helppo ratkaisu ja se on eroaminen EU-rahaunionista ja siirtyminen takaisin omaan valuuttaan. Siitä ei ilmeisesti seuraisi mitään suurempia haittoja, vaikka hyödyt olisivat ilmeiset.
Anonyymi: HK 13.8.2011 8:38

Anonyymi
Näinkö kotimassakin pitäisi menetellä.
Lainat otettaisiin ja taattaisiin yhdessä 60% asti,
40% voisi ottaa kulutukseen omaa lainaa.
Jos siitä huolimatta kulutus kyky menee,niin
annettaisiin lisää yhteisestä kassasta.
Näinhän meillä valtiovalta toimiikin.
Anonyymi: Yrittäjä 13.8.2011 8:43

Anonyymi
On hyvin ikävää että, Kataisen ja Urpilaisen johdolla olemme kohta entinen Suomen Tasavalta. He vievät meitä yhä syvemmälle EU:n ja sen rahaliiton suohon. Viimeistään eurobondien käyttöönoton jälkeen olemme kokonaan mennyttä. Silloin maksamme entistä suuremman osan välimerenmaiden hurvittelusta. Viimeisen gallupin tulokset osoittavat, että Eduskunnan kokoonpano ei enää vastaa kansan tahtoa ja luottamusta. Katainen ja Urpilainen köyhdyttävät Suomen.
Anonyymi: Uudet vaalit pitää j 13.8.2011 8:43

Anonyymi
Yhteisvastuulliset europondit johtavat vastuuttomaan velkaantumiseen. Mitä enemmän maa ottaa velkaa ja tuhlaa, sitä enemmän se hyötyy. Mitkään sopimukset velkaantumisen rajoista eivät pidä kuten rahaliiton sopimus on osoittanut.
Anonyymi: Nimetön 13.8.2011 8:44

Anonyymi
Aivan sama vastutte tai ette(suomalainen kitisee aina) lopputulos on sama.




En enää hehkuta ?uron puolesta eilisen uutsisen jälkeen.
Tanskailisilla pankeilla on vaikeaa saada rahoitusta, tästä lähtee.
Euroopan suuret ja keski suuret pankit koitti huijata rahoittajaa eli kiinalaisia näillä arvottomilla bondeilla ja muilla velkapapereilla.
Kiina veti rahansa pois, se vakuus näistä arvottomista 0 veloista(asunnot) kuvastaa tämän velkaponzin sisällön.
Kiina on ostanut suuriman osan velkamarkkinoilta vuodesta 2002 lähtien eurobondeja ja muita niputettuja euro arvopapereita.
Nyt se on loppu, sanoi kiinalaiset, espanja aloitti tämän ruletin, zapatero koitti ku@2taa väärennetyin velkapaperein kiinalaisilta rahaa kun espanjan talous alkoi sortua.
Anonyymi: Kus@tuksen makua. 13.8.2011 8:44

Anonyymi
Kun eurosardiinimaat haluavat että KAIKKIEN euromaiden lainat pannaan yhteen koriin jonka kaikki maksavat niin silloin eurosardiinimaat vievät ja pieni vielä hetken AAA-luokiteltu EU:n nettomaksajamaa Suomi vikisee - on sinänsä hyvin surullista ja samalla Suomen politiikkojen onni etteivät Suomen noin 30-vuotiaat facebooknuoret tunnu pisakoulutuksestaan huolimatta edes tajuavan millainen taakka (mm. oma asuntolaina, suurten ikäluokkien eläkkeidenmaksu ja eurobondit) heitä huomisen velka-Suomessa odottaa.
Anonyymi: Buhahhah (vakavana) 13.8.2011 8:49
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä