Näin lama iskisi: Tässä ovat ensimmäiset kärsijät

Kun 2008 taantuma iski Suomeen, nähtiin useilla aloilla isoja irtisanomisia ja tuotantolaitosten alasajoja. Metsäteollisuudessa hävisi satoja työpaikkoja. Toimeentulotukijonoissa alkoi näkyä asiakasmäärän kasvua, ja asuntojen hinnat kääntyivät laskuun.

Jos taantuma iskisi uudestaan Suomeen – kuten monet pitävät vakavasti otettavana vaarana – kuvio noudattelisi suurin piirtein samaa kaavaa. Ensimmäisenä, ja ehkä kauaskantoisimmin, laskusuhdanteesta kärsivät nuoret. He ovat olleet vasta vähän aikaa työelämässä tai vasta hakevat työtä.

– Nuoret ovat puskurityövoimaa: hyvässä suhdannetilanteessa heitä palkataan, ja huonossa irtisanotaan helpommin. Siksi suhdanteet aiheuttavat jyrkkää vaihtelua nuorten työllisyyteen, pitkän linjan työvoimapolitiikan asiantuntija Pekka Tiainen sanoo.

– Jos ja kun laskusuhdanne iskee Suomeen, eikä hallitusohjelmassa tehdä erityistyöllistämistoimenpiteitä, nuoria jää heikon taloustilanteen aikana pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Viimeisen laskusuhdanteen jälkeen painotus oli koulutuksessa, mutta nyt tarvittaisiin myös työllistämistä.

Tiaisen mukaan pitkäaikaistyöttömyydessä rakenteelliset tekijät ovat suurempi ongelma kuin suhdanteet. Myös pitkäaikaistyöttömyyden hoitaminen kävisi niin ikään taantuman iskiessä entistä vaikeammaksi.

– Näistä kahdesta asiasta seuraa, että tulee näitä velka- ja mielenterveysongelmia ja sosiaalisia ongelmia. Vaikka valtion velkaantumista hoidetaan, pitäisi huolehtia näistä suojelluista saarekkeista [nuoret ja pitkäaikaistyöttömät] että niiden pahimmat seuraukset hoidetaan.

– Pitäisi ymmärtää, että tämä ei ole niin kallista puuhaa verrattuna yhteiskunnallisiin seurauksiin, joita voi tulla – kuten nähdään Lontoon mellakoissa.

Budjettikehystä
avaamaan?

Mikäli huonot taloussignaalit vahvistuvat, jo syksyn budjettineuvotteluiden kehyksiä saatetaan joutua panemaan uusiksi. Joidenkin talousasiantuntijoiden mukaan hallitusohjelmaa laadittiin liian optimistisissa tunnelmissa. Kesän aika tilanne on muuttunut merkittävästi, ja talouskasvun hiipumisesta tulee viestiä monelta suunnalta.

Pienituloisten perusturvakorotus saattaisi lykkääntyä, ja myös muita julkisia menoja saatetaan joutua tarkastelemaan uudestaan.

Mahdollinen taantuma näkyisi selkeästi toimeentulotukien hakijoissa. Tilanne on jo ennestään heikko. Elinkustannusten nousu ja ostovoiman heikentyminen on ajanut yhä useamman työssä käyvän toimeentulon asiakkaaksi.

Aiemmin 1990-luvun laman aikana erityisesti nuoret joutuivat toimeentulotuen asiakkaiksi. Edelliset laskusuhdanteet näkyivät selvästi myös sosiaalipalveluiden kysynnässä, muun muassa lastensuojelussa.

Vientiteollisuuden
työpaikat vaarassa

Suomen talouden haavoittuvin osa on vientiteollisuus. Sinne taantuma iskisi ensimmäiseksi ja rajuimmin. Vientiteollisuuden epävarmuus on lisääntynyt.

– Vielä viime vuonna ajateltiin että alkuvuonna kasvu olisi siedettävää, mutta se on jäänyt heikommaksi. Nyt on syytä tarkastaa vientilukuja alaspäin vielä aiemmin korjatusta. Hyvin suurta vaihtelua on yrityksittäin, mikä on näkynyt osavuosikatsauksissa, Etlan tutkimuspäällikkö Markku Kotilainen sanoo.

– Suomen viennissä ongelmakohtana on Nokia-klusteri, mikä on heikko myös muista kuin suhdannetekijöistä.

– Viennin kautta se taantuma tulisi, mutta kotimaassakin siitä on hyvin heikkoja indikaatioita. Asunnonvälittäjien mukaan myyntiajat olisivat pidentyneet ja uustuotantoa on vaikeampi markkinoida.

Kotilaisen mukaan lomautukset ja irtisanomiset kohdistuisivat kaikille syklisille toimialoille, jotka ovat viennistä riippuvaisia. Taantuman tullessa uusia väen vähennyksiä nähtäisiin siis lisää paperi- ja sellukaupungeissa.

– Vientituotannossa on suurin riski lomautuksiin. Siellä näkyy selkeästi, että väen tarve vähenee. Syklisistä aloista esimerkiksi selluteollisuudessa on näkynyt heikompaa kysyntää, mikä näkyi monien paperiyhtiöiden tuloksissa. Tilauskannat ovat tosin olleet hyviä, mikä kertoi siitä, että uskottiin kasvun jatkuvan. Tästä tulee puskurivaikutusta.

Rakennusalalla
vaikutus nopeaa 

Rakennusteollisuuteen taantuma vaikuttaisi nopeasti ja työpaikkoja alkaisi kadota. Kesän jäljiltä merkkejä hiipumisesta ei vielä ole, mutta jos tilanne kiristyy ja uusien asuntojen rakentaminen hyytyy, se alkaa välittömästi näkyä alan työpaikoissa.
 
– Viime lamasta 1990-luvulla rakennusyritykset ovat viisastuneet. Uusia hankkeita ei aloiteta, ja valmiiksi suunniteltuja lykätään niin kauan, kunnes tilanne vakiintuu. Tilanne oli erittäin paha vuonna 2008, koska se alkoi niin nopeasti. Työttömyyskassan resurssit eivät riittäneet. Reaaliaikaisesti ei pystytty maksamaan korvauksia, Rakennusliiton toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas kertoi.

Ex-nokialaisille vaikeaa, kaupan
alalla hieman pelivaraa

Taantuma vaikuttaisi myös teknologiateollisuuteen ensinnäkin vientiteollisuuden hyytymisen kautta. Myös matkapuhelinvalmistaja Nokialta työttömiksi jääneen koulutetun työvoiman uudelleentyöllistyminen vaikeutuisi.

Työllistymistä vaikeuttaisi se, että yksityisen sektorin yritykset lykkäävät talouden epävarmuudessa herkästi uusia investointi- ja rekrytointipäätöksiä.

Kaupan ala on synkentänyt arviotaan näkymistä. Kaupan kasvu ja työllisyyskehitys hiipuivat selvästi loppuvuonna. Syynä on kuluttajien epävarmuuden lisääntyminen. Kaupan alalta ensimmäisenä leikattaisiin tuntityöläisten, nuorten ja määräaikaisia työsuhteita.

Etlan Markku Kotilainen arvioi, että taantuma ei iskisi aivan ensimmäisenä kauppaan. Alan hyvä työllisyystilanne puskuroi jonkin aikaa vaikutusta. Pikkuhiljaa taantuma alkaisi heikentää kuluttajien kysyntää ja ostovoimaa ja heikentää kaupan alaa.