Ekonomisti: Tämä ei nyt riitä, EKP
Chris Ratcliffe/Bloomberg News
Euroopan keskuspankin eiliset päätökset on otettu vastaan ristiriitaisissa tunnelmissa. Asiantuntijat epäilevät, että kriisin patoaminen vaatii nyt ilmoitettua järeämpiä toimia. Näin siitäkin huolimatta, että keskuspankki on muun muassa avannut kriispankeille piikin ilman ylärajaa.
Euroopan keskuspankki EKP ilmoitti eilen palaavansa valtionvelkakirjojen markkinoille kolmen kuukauden tauon jälkeen. EKP osti ainakin Irlannin ja Portugalin joukkovelkakirjoja.
– Se, että Italian ja Espanjan velkakirjoja ei lähdetty ostamaan, on tulkittu pettymykseksi. Jos Italiaa ja Espanjaa lähdettäisiin ostamaan kunnolla, niin niiden korot saattaisivat laskea. Tämä vaatisi kuitenkin isompaa operaatiota, Nordean analyytikko Tuomas Laiho arvioi.
Myös OP-Pohjolan ekonomisti Timo Hirvonen on epäileväinen.
– Päätös ostaa velkakirjoja signaloi sitä, että EKP on huolissaan tilanteesta ja yrittää rauhoittaa markkinatilannetta. Mutta tietenkin jos markkinoilla on täysi paniikki päällä, niin tämä ei välttämättä nyt riitä, Hirvonen sanoo.
Taloustiedot
Pankeille
piikki auki
Velkakirjojen ostamisen lisäksi EKP rahoittaa vaikeuksissa olevia pankkeja. Toimillaan se yrittää rauhoittaa markkinoita ja estää kriisiä kaatamasta Italiaa ja Espanjaa sekä aiheuttamasta talousjärjestelmälle vakavia vahinkoja.
Keskuspankin keinot kriisin hallitsemiseksi käyvät kuitenkin vähiin.
EKP päätti pakon edessä palata joukkovelkakirjamarkkinoille, kun Espanjan ja Italian lainojen korot nousivat taas uusiin euroajan ennätyksiin. Italian ja Espanjan ympärille yritetään rakentaa "palomuuria", jotteivät ne vajoaisi tuettavien maiden joukkoon Kreikan, Portugalin ja Irlannin seuraksi.
Vaikeuksissa oleville pankeille EKP lainaa seuraavaksi kuudeksi kuukaudeksi niin paljon rahaa kuin ne tarvitsevat. Lisäksi keskuspankki lisää käytössään olevia likviditeettitoimenpiteitä koko loppuvuoden ajan, EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet sanoi.
Trichet'n mukaan päätös valtiovelkojen ostosta ja pankkien rahoittamisesta ei syntynyt yksimielisesti.
– Emme olleet yksimielisiä, mutta joukkovelkakirjojen oston kannalla oli selvä enemmistö jäsenistä, hän sanoi.
Markkinoilla keskuspankin päättäväisyys on kyseenalaistettu. Saksalaisen Commerzbankin Christoph Rieger sanoi, että kun päätöstä ei saatu aikaan yksimielisesti ja Italiasta ja Espanjasta päätettiin pitää näpit kokonaan irti, on EKP:n määrätietoisuus kyseenalaista.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
EKP:n keinot
käyvät vähiin
EKP:llä on hihassaan enää oikeastaan korkojen laskeminen sekä vieläkin suurempien summien satsaaminen pankkien rahoittamiseen ja joukkovelkakirjojen ostoon.
EKP päätti pitää ohjauskoron 1,5 prosentissa, vaikka muutamat markkinoilla odottivat jopa nostoa. Loppuvuoden aikana odotellaan selvästi vahvemmin koronnostoa kuin laskemista.
– Koron laskeminen näyttää vielä erittäin epätodennäköiseltä, Nordean Tuomas Laiho sanoo.
Asiantuntijoiden mukaan EKP:n toimien tilalle pitäisi saada järeämpiä aseita. Euroalueen vakausvälineiden uudet toimintavaltuudet pitäisi saada hyväksyttyä jäsenmaissa pikavauhtia, sillä vakausvälineellä kyettäisiin tekemään pitkän aikavälin vakautustoimenpiteitä, kun EKP kykenee vain lyhyen aikavälin toimiin. Jean-Claude Trichet'n mukaan vakausväline tulisi saada toimintaan "mahdollisimman pian".
– Tällä hetkellä tarvittaisiin järeämpiä keinoja kuin velkapaperien ostotoimet. Vakausrahaston saaminen nopeasti toimintaan ja keskustelut valtionpäämiesten kesken olisi mahdollinen tie ulos, OP-Pohjolan Timo Hirvonen sanoo.
– EKP:llä on enää jäljellä epätavanomaisia rahapolitiikan toimenpiteitä, mutta sinne ei olla kovin halukkaita lähtemään. Jo tämä velkapaperien osto-ohjelma poikkeaa normaaleista käytännöistä. Pankeille annettavan rahan laajentaminen kahteentoista tai kahdeksaantoista kuukauteen olisi yksi tällainen keino, Hirvonen jatkaa.
