Kirjaudu ▼
 

Kreikan kuuri romuttaisi Suomen talouden

Kreikan kuuri romuttaisi Suomen talouden
Kreikkalaisilla on edessään ankara säästökuuri. Suomessa samanlaiset rajut menoleikkaukset ja veronkorotukset johtaisivat todennäköisesti syvään ja pitkään lamaan, asiantuntijat arvioivat. Katso, millaisia toimia kreikkakuuri vaatisi Suomessa.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Euroopan unioni ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF vaativat Kreikan hyväksymään mittavan valtiontalouden säästöohjelman ennen maan seuraavan lainaerän maksamista. Pahasti velkaantunut Kreikka tarvitsee rahat heinä-elokuun vaihteessa erääntyvien lainojensa uusimiseksi.

Ankara tukipaketti pitää sisällään 78 miljardin euron säästötoimet. Yli puolet summasta eli noin 50 miljardia euroa tulee valtion omaisuuden myynnistä ja loput 28 miljardia erilaisista menoleikkauksista ja veronkorotuksista. Uusi säästöohjelma tulee viime vuonna toteutettujen noin 12 miljardin euron päälle. Tuolloin muun muassa 80 000 valtion virkamiestä sai potkut ja eläkkeitä leikattiin kymmenellä prosentilla.

Kreikan ohjelman ankaruus korostuu, kun sitä vertaa Paavo Lipposen (sd.) ensimmäisen hallituksen (1995–1999) leikkausohjelmaan. Suomen lamanjälkeisiä säästöjä pidettiin rajuina, mutta Kreikan säästötavoite on moninkertaisesti kovempi. Saksalaisen Spiegel-lehden laskelmien mukaan viisivuotisen kreikkakuurin säästöt  vastaavat noin 17 prosenttia maan viime vuoden bruttokansantuotteesta.

Suomeen suhteutettuna tämä tarkoittaisi karkeasti ottaen noin 30 miljardin euron säästöjä. Lipposen hallituksen neljän vuoden menoleikkaukset olivat noin 20 miljardia markkaa (noin 3,5 miljardia euroa) eli noin 3,5 prosenttia Suomen vuoden 1995 bruttokansantuotteesta. Uuteen hallitusohjelmaan kirjattu sopeutustavoite tälle vaalikaudelle on 2,5 miljardia euroa, joka koostuu sekä menoleikkauksista että verokiristyksistä.

Säästöohjelma jaetaan tämän jutun journalistisessa yksinkertaistuksessa mittaluokan havainnollistamiseksi karkeasti kahtia, jolloin sekä menoleikkauksista että verokorotuksista pitäisi kerätä viidessä vuodessa noin 15 miljardia euroa.


”Mahdoton
toteuttaa”

Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo, että Suomessa ei pystyttäisi kasvattamaan verotuloja niin paljon kuin Kreikassa on tavoitteena.

– Tällaista ei kertakaikkiaan pysty tekemään Suomessa, ainakaan niin, että se tasapainottaisi talouden ja budjetin. Näin kova leikkaaminen johtaisi vain talouden hyvin syvään ja pitkäaikaiseen lamaan, Lehtinen sanoo Taloussanomille.

Hänen mukaansa seurauksena olisi umpikuja. Suuret veronkorotukset voivat päinvastoin johtaa verotulojen laskuun veropohjan supistumisen seurauksena.

– Jos veroperusteita yritetään kiristää näin paljon, se kaikki olisi pois talouden rattaiden pyörityksestä, kulutuksesta ja ostovoimasta, mikä tarkoittaisi suomeksi sitä, että mennään lamaan ja veropohja hupenee alta pois.

Esimerkiksi hallitusneuvotteluissa esillä ollut arvonlisäverokannan korottaminen kaksi prosenttiyksikköä 25 prosenttiin tuottaisi Lehtisen mukaan valtiolle nettona noin 1,2–1,4 miljardin euron lisätulot. Kreikan tapaiseen säästöohjelmaan sisällytettynä tämä olisi vasta pisara meressä.

Leikkauksia tehtävä
vähän joka puolelta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtajan Tarmo Valkosen mukaan menoleikkaukset pitäisi mittakaavaedun saavuttamiseksi kohdistaa suurimpiin menoeriin, kuten kuntien valtionapuihin.

– Valtiontaloudessa ei tosin ole kovin paljoa isoja menoeriä, joista helposti saisi pois. Isoista julkisista menoeristä esimerkiksi sosiaali- ja terveysmenot sekä  koulutus ovat pitkälti kuntien asia.

Suurista menoeristä leikkaamalla saisi myös prosentuaalisesti suurimmat säästöt. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysmenot ovat mittaluokaltaan 30 prosenttia, koulutusmenot 6–7 prosenttia ja eläkkeet noin 10–11 prosenttia bruttokansantuotteesta.

– Siinä niitä isoja eriä on, mutta eihän niistä minkään leikkaaminen hyvältä kuulosta. Kaikki katsotaan yleisesti tarpeellisiksi.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) toimitusjohtaja Pasi Holm puolestaan arvioi, että leikkauksia täytyisi tehdä vähän joka puolelta.

– Varmaankin leikataan julkisen sektorin palkkoja, työttömyysturvaa ja tulonsiirtoja. Myös julkisia palveluita joudutaan leikkaamaan, esimerkiksi joltain ikäluokalta voidaan ottaa pois hammashoitopalvelut ja terveyskeskuspalveluihin lisätä omavastuita.  Myös varuskuntia vähennetään ja julkisia rakennushankkeita karsitaan.


Mallia Suomen
verouudistuksesta

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Etlan Tarmo Valkonen katsoo, että Kreikan yksi iso ongelma on veronkannon tehottomuus. Esimerkiksi verovelkaa, jota ei ole saatu perittyä, on valtavia määriä.

– Jos puhutaan niin sanotusta  efektiivisestä veroprosentista eli suhteutetaan kerättyä veromäärää bruttokansantuotteeseen, se on huomattavasti virallista veroprosenttia matalampi.

Valkonen ottaa esiin Suomen 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun suuren verouudistuksen. Siinä oli ideana, että laajennetaan veropohja mahdollisimman laajaksi ja kattavaksi, jolloin saadaan madallettua veroprosentteja. Ajateltiin, että veronmaksu jakautuu tasaisemmin ja halukkuus maksaa veroja lisääntyy, kun veroprosentti ei ole suuri.

– Luulen, että jotain tämänkaltaista suurta operaatiota kannattaisi harkita Kreikassakin, kytkeä yhteen veropohjan laajennus ja ehkä korkeampien marginaaliverojen alentaminen. Siellähän on hyvin tyypillistä, että esimerkiksi eläkemaksuja ei makseta, mikä johtaa siihen, että eläkkeet voivat olla aika pieniä ja siitä huolimatta eläkejärjestelmä voi olla runsaasti alijäämäinen.

Kreikan säästöohjelman suuri ongelma on kireä toteuttamisaikataulu. Valkonen kuitenkin katsoo, että kahdesta huonosta vaihtoehdosta kyse on pienemmästä pahasta.

– Voi olla, että ne jouduttaisiin tekemään vielä nopeammin. Jos ulkomaiset rahahanat menevät kiinni, koko alijäämä täytyy hoitaa säästöillä, mikä on pahin vaihtoehto.

Valkonen arviokin, että osa Kreikan talouden ongelmista on niin vaikeita, että tarvitaan täydellinen sokkihoito, ennen kuin niitä päästään purkamaan.


Talous hyytyy
herkästi

Myös Veronmaksajien Teemu Lehtinen vertaa Kreikan säästöohjelmaa Suomen tilanteeseen 1990-luvun alussa.

– Suomessa kokeiltiin vähän samantyyppisiä ratkaisuja 1990-luvun alussa, kun veroprosenttia nostettiin lamaoloissa. Siinä kävi niin, että veropohja hupeni, eikä taloutta saatu tasapainoon niin että vuonna 1995 Lipposen ensimmäiselle hallitukselle pää tuli vetävän käteen, Lehtinen sanoo.

Tuolloin piti veronkorotusten sijaan tehdä täysin uudenlainen järjestely, verotuksen rakennemuutoksen lisäksi leikattiin menoja ja saatiin talous kasvuun.

Tiukan kulukuurin talousvaikutukset kertaantuvat herkästi, mikä voisi pahentaa kreikkakuuria entisestään. Palveluiden karsiminen samaan aikaan veronkorotusten kanssa vaikuttaa kielteisesti kansalaisten ostovoimaan.

– Se tuo epävarmuutta ja ihmiset hermostuvat. Ostovoima heikkenee ja kotimainen kysyntä pienenee. Tätä kautta kotimainen talous notkahtaa vielä lisää, niin kuin Suomessakin kävi, PTT:n Pasi Holm kuvailee.

Kilpailukyky kuitenkin paranee pikkuhiljaa, kun palkat eivät nouse ja vähitellen myös talous alkaa kääntyä.Kilpailukyvyn parantuessa myös vienti alkaa vetää.

– Vaikka Kreikassa ei ole niinkään tavaravientiä, siellä on palveluvientiä, joka hyötyy alentuneesta kustannustasosta.

Kreikalla on tosin yksi keino vähemmän käytettävänään, sillä euromaana se ei pääse hyötymään valuuttakurssisopeutuksesta. Tämä tekee sopeutuksesta kivuliaampaa kuin Suomen 1990-luvulla toteuttamat järjestelyt.

Holm arvioi, että palkkojen jäädyttäminen saattaa parantaa Kreikan kilpailukykyä lähemmäs kymmenen prosenttia kolmessa vuodessa, mikä vastaa suuruusluokaltaan normaalia devalvaatiota.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (269)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 27
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Hyvä muistutus siitä ettei verojen korotus nosta tuloja vaan ihmisten työllistyminen. Suomessakin olisi syytä herätä unesta ja ryhtyä miettimään ja toimimaan kilpailukyvyn parantamiseksi ennenkuin olemme ongelmissa. Nykysuuntaus maailmalla viittaa pysyvään kilpailun kiristymiseen, korkojen nousuun ja elintason laskuun länsimaissa.
Velkaantuminen julkisella sektorilla on syytä pysäyttää heti.Leikkauslistat otettava käyttöön ennen kuin on liian myöhäistä korkojen jo noustua.
Anonyymi: Nimetön 12.7.2011 6:16

Anonyymi
Mahtaa kreikkalaisia ketuttaa kun heidän säästökuuriaan kuvataan vanhan vihollisen pääkaupungin nimellä.
Anonyymi: ...siis ainakin suom 12.7.2011 6:18

Anonyymi
Suomi ja Kreikka. Kannattakohan näitä maita vertailla veronkiristyksien osalta suoraan koska maiden lähtötilanne on niin erilainen: Suomessa verot maksetaan pykälien mukaan ja Kreikassa ei.

Iso osa Kreikan verojen kiristyksistä taitaakin tulla siitä, että nyt veroina aletaan ottaa se mikä olisi koko ajan pitänytkin ottaa.
Anonyymi: joopa-joo 12.7.2011 6:21

Anonyymi
Ei romuttaisi, vaan romuttaa ja on jo alkanutkin romuttaa Suomen niinkuin monen muunkin maan talouden.



Suomi on itse velkansa ottanut siihen romuttamiseen ei kreikkalaisia tarvittu.
Anonyymi: Järjelle täys häätö. 12.7.2011 6:24

Anonyymi
Kreikkaa pyydetään yksityistämään mutta suomi tekee sen mahdottomaksi vakuuksia pyytämällä.
Julkisenpuolen yksityistäminen on osakeyhtiön perustamista jolla taataan ''lisä velan ottoa''.
Miten yksityistät kun vaadit perustetavaan kohteeseen jotakin mitä ei viellä ole?
Suomen malli? Suomen 90 luvun malli johti nälkä työttömyyteen jota ei koskaan korjattu, veronmaksajien tulopohja supistuu millä maksat kun ei ole rahaa ei työtä ei ostovoimaa.
Hoidetaan syytä mutta sen aiheuttajaa ei korjata.
Anonyymi: Hidas älyisyys on la 12.7.2011 6:33

Anonyymi
Suomi ja Kreikka. Kannattakohan näitä maita vertailla veronkiristyksien osalta suoraan koska maiden lähtötilanne on niin erilainen: Suomessa verot maksetaan pykälien mukaan ja Kreikassa ei.

Iso osa Kreikan verojen kiristyksistä taitaakin tulla siitä, että nyt veroina aletaan ottaa se mikä olisi koko ajan pitänytkin ottaa.



ÄLÄ lässytä veronkeruusta suomessa jossa harmaatalous ja korruptio rehoittaa.
Anonyymi: Veron keruu ? 12.7.2011 6:35

Anonyymi
taitaa kyllä nyt käydä niin ettei tekohengitys auta
koko europaketti menee nurin ja sillä selvä....
Anonyymi: jusperi 12.7.2011 6:38

Anonyymi
Somalien perheiden yhdistämisten lopettaminen on oikeudenmukaisin säästötoimi! Eihän muukaan maailma niitä yhdistele....
Anonyymi: Wladimir Putin 12.7.2011 6:39

Anonyymi
Suomi on julkisen ja yksityisen puolen velkavetoisuudellaan ja pöhöttyneellä julkisen puolen byrokraattilaumallaan Kreikan tiellä itsekkin. Jos suomen massiivinen lisävelkaantuminen pysäytettäisiin niin kyllä sekin ajaisi kaikki sossueduilla ja asuntolainojen korkojen verovähennyksillä loisijat kaduille protestoimaan. Kannattaa siis viisastella nyt kun siihen on vielä varaa.
Anonyymi: Realisti 12.7.2011 6:41

Anonyymi
SUOMI SAMASSA "JONOSSA" MUIDEN KRIISIMAIDEN KANSSA

Suomen 5 miljoonan asukkaan valtio on todella pulassa....
Valtion vuosittainen tulo- ja menoarvio on noin 50 miljardia euroa....
Valtiolla on velkaa noin 80 miljardia euroa, Kataisen eurooppa-sitoumukset päälle......

Valtion tulo- ja menoarvion MENO-puolelta 20 prosenttia pois HETI....
Säästyneellä 10 miljardilla eurolla lyhentämään valtion velkaa ja maksamaan velan korkoja. Tällöin ei tarvitse ottaa lisää velkaa.....

Poliitikot toimeen HETI. Muussa tapauksessa vaateet menettelytavoista tulevat suomen ulkopuolelta.
Anonyymi: Politikkojen velanot 12.7.2011 6:44
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 27
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä