"Kreikan velkasaneerauksen uhka vähentynyt"
Kreikan säästöpaketin läpimeno maan parlamentissa ei aiheuttanut valuutta- tai korkomarkkinoilla suuria reaktioita, koska myönteistä lopputulosta oli osattu odottaa. Tämän takia merkittävimmät kurssiliikkeet toteutuivat jo päivällä, arvioi Nordean analyytikko Jan von Gerich.
– Suurimmat liikkeet nähtiin ennen äänestystä, toki jonkun verran myös äänestyksen aikana, von Gerich sanoi Taloussanomille.
– Toiveet paketin läpimenosta kasvoivat päivän mittaan, kun saatiin tietoa siitä miten parlamentin jäsenet aikovat äänestää. Tämä hinnoiteltiin sisään ja lopullisen tuloksen jälkeen korjattiin hieman toiseen suuntaan.
Euro oli vahvistunut dollariin nähden jo aikaisemmin ja heti päätöksen jälkeen se heikkeni hieman. Hetki sitten euro liikkui 1,4362 dollarissa, kun se iltapäivällä ehti käydä korkeimmillaan 1,4448 dollarissa. Kreikan valtiolainojen korot jatkoivat laskuaan, kymmenen vuoden lainan koron laskun yltäessä 17 korkopisteeseen, koron liikkuessa 16,29 prosentissa.
Säästölakien käsittely jatkuu huomenna torstaina parlamentissa. Säästöpaketin läpimeno on ollut ehtona EU:lta ja IMF:ltä saatavalle seuraavalle 12 miljardin lainaerälle, jota tarvitaan Kreikan heinä–elokuussa erääntyvien miljardien suuruisten valtiolainojen kattamiseen.
Perimmäistä uhkaa velkasaneerauksesta säästöpaketin läpimeno ei vielä poista.
– Lyhyellä aikavälillä velkasaneeraus on kuitenkin askeleen epätodennäköisempi, von Gerich sanoo.
– Todennäköinen polku näyttää edelleen siltä, että huomenna hyväksytään säästöjä mahdollistava tarkempi lainsäädäntö ja viikonloppuna euromaat hyväksyvät Kreikan seuraavan lainaerän.
Mahdollisesti viikkoa myöhemmin, heinäkuun puolella Kreikalle sorvataan seuraava tukipaketti
Kreikka ei pysty alkuperäisen tukisuunnitelman mukaisesti palaamaan rahoitusmarkkinoille vielä ensi vuonnakaan. Sen tähden maa tarvitsee vielä uutta hätärahoitusta, joka voisi olla vielä vuosi sitten sovittua 110 miljardin euron pakettia mittavampi.
– Toki on riski, että seuraava tukipaketti saadaan vasta myöhemmin, mutta sillä ei ole yhtä kiire. Usein euromaiden päätökset ovat viivästyneet, kun ei olla oltu selkä seinää vasten. Epävarmuudet eivät lopu tähän.
Von Gerichin mukaan myös säästöjen toteutuminen Kreikan kansantaloudessa jää nähtäväksi. Hän ei sen sijaan usko, että Kreikan velkasaneeraus uhkaisi sen takia, että eurooppalaispankit eivät osallistuisi Kreikan valtiolainojen takaisinmaksuaikojen pidentämiseen. Tämä on nähty uuden tukipaketin kynnyskysymyksenä.
– Uskon, että päästään sellaiseen ratkaisuun, jonka molemmat osapuolet hyväksyvät.












