Lisäselvitykset viivästyttävät pankkien stressitestejä
EPA
Viime kesänä kreikkalainen ATE Bank oli yksi stressitesteissä reputtaneista.
Epäilyttävät tiedot pankkien tilasta viivästyttävät stressitestien tulosten julkistamista, kun valvojat ovat joutuneet pyytämään pankeilta lisäselvityksiä. Päätökset stressitestien tulosten julkistamisajasta tehdään lähiaikoina, ennakoi Finanssivalvonnan apulaisjohtaja Jukka Vesala.
Finanssivalvonnan (Fiva) riskienvalvonnasta vastaava apulaisjohtaja Jukka Vesala odottaa ratkaisua eurooppalaispankeille tehtävien stressitestien tulosten julkistamisen päivämäärästä lähiaikoina.
– Vielä emme ole lyöneet lukkoon lopullista julkistamispäivää. Toivoisin, että päätös voitaisiin tehdä ihan lähiaikoina, Fivaa Euroopan pankkiviranomaisessa EBA:ssa edustava Vesala sanoo Taloussanomille.
Viime viikolla EBA:n kerrottiin esittäneen epäilyksiä joidenkin pankkien toimittamia tietoja kohtaan. Se on pyytänyt niiltä lisäselvityksiä.
– On jouduttu tekemään enemmän kierroksia pankkien kanssa, jotta voidaan varmistua siitä, että tulokset ovat yhdenmukaiset, Vesala muotoilee.
Alun perin stressitestien tuloksia odotettiin julkistettaviksi kesäkuun jälkipuoliskolla. Parhaillaan kuitenkin vasta odotetaan eräiltä pankeilta tarkennettuja tietoja stressinsietokyvystään, Financial Times Deutschland kertoi viime viikolla. Lehden mukaan EBA voisi julkistaa stressitestien tulokset ehkä heinäkuun alkupuoliskolla.
Viime vuonna tehtyjä stressitestejä moitittiin laajalti, eivätkä ne onnistuneetkaan hälventämään markkinoiden huolia. Nyt testejä on kiristetty ja niihin on liitetty viimevuotista laajempi, kootusti tehtävä laaduntarkistus.
– Laadunvarmistusprosessi on viimevuotista tiukempi. Tulokset käydään Lontoossa hyvinkin yksityiskohtaisesti läpi, jotta voidaan varmistua siitä, että laskelmat on tehty kaikissa pankeissa samalla tavalla, Vesala kertoo.
"Kattavampaa
ja tiukempaa"
Hänen mukaansa tämänvuotisissa testeissä on mukana monia, viimevuotista kattavampia ja tiukempia elementtejä. Oletusta talouskehityksestä on synkistetty.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Esimerkiksi EU:n bruttokansantuotteen kasvu oletetaan kahden vuoden aikana kumulatiivisesti neljä prosenttiyksikköä perusennustetta heikommaksi viimevuotisen kolmen prosenttiyksikön sijaan. Käytännössä tämä merkitsee talouden supistumista 0,4 prosenttia ensi vuonna ja nollakasvua sitä seuraavana vuonna.
Lisäksi sekä asunto- että liikekiinteistöjen hintojen oletetaan kehittyvän huomattavasti aiempaa oletusta heikommin. Valtionlainojen korkojen kehitystä arvioidaan monipolvisella rakennelmalla, jossa on Vesalan mukaan otettu hyvinkin selvästi huomioon se, miten velkakriisi on vaikuttanut ongelmamaiden korkoeroon Saksaan verrattuna ja myös sitä kautta pankkien rahoituskustannuksiin.
Tärkeimpänä muutoksena on kuitenkin pidetty selvästi kiristettyä pääomavaatimusta. Kun viime vuonna oman pääoman piti olla vähintään kuusi prosenttia riskipainotetuista eristä, nyt tavoitteena on viiden prosentin Core Tier 1 -pääomasuhde. Suhde on vaikeampi saavuttaa, sillä tähän ydinpääomaan ei hyväksytä esimerkiksi pääomalainoja.
Kaikkiaan testattavina on 91 eurooppalaispankkia, jotka taseella mitaten vastaavat 65:ttä prosenttia EU:n yhteenlasketusta pankkisektorista ja vähintään 50:ttä prosenttia jokaisen EU-maan pankkisektorista. Suomesta mukana ovat OP-Pohjola-ryhmä sekä osana emokonserniensa testiä Nordea Ruotsin rahoitusvalvojan kautta ja Danske Bankin omistama Sampo Pankki Tanskan kautta
