EKP ei lupia kysele – eurokriisin pimeä puoli
EPA
Kreikka saanee seuraavankin erän hätärahoitusta, vaikka poliittinen pinna kiristyy Suomen kaltaisissa maksajamaissa. Hätäluottojen rahasummat ovat huimia – mutta pieniä sen rinnalla, kuinka paljon Suomen Pankki ja muut euromaiden keskuspankit ovat jo syöttäneet kriisimaihin osin näkymätöntä tukirahaa liiemmin lupia kyselemättä. EKP:n riskit ovat Suomen ja muiden eurovaltioiden riskejä.
8.6.2011 07:15
104
Kreikkaa hätäluotoin rahoittavat muut eurovaltiot ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF sopinevat vielä ennen juhannusta, että Kreikka saa seuraavankin erän hätärahoitusta.
Suomen tukipäätös voi olla keskeneräisten hallitusneuvotteluiden takia tavallistakin mutkikkaampi, mutta tästä huolimatta Kreikka saanee seuraavankin erän hätärahoitusta.
Näin Kreikka selvinnee heinäkuussa erääntyvien vanhojen velkojensa lyhennyksistä ja koroista. Samalla noita erääntyviä velkakirjoja omistavat pankit ja muut rahoittajat saavat tältä osin Kreikalle lainaamansa rahat takaisin ajallaan, täyteen hintaan ja vielä korot päälle.
Kyse on Kreikalle vuosi sitten luvatun hätärahoituksen neljännesvuotisesta erästä, ei siis kokonaan uudesta hätärahoituksesta.
Kreikalle on valmisteilla kokonaan uusikin hätäluottopaketti, joten eurodraaman jatkuminen juhannuksen jälkeenkin on jokseenkin varmaa.
Valmisteilla uusi
Kreikka-paketti
Todennäköisesti eurovaltioiden talousministerit neuvottelevat yhdessä Euroopan unionin EU:n, euroalueen keskuspankin EKP:n ja IMF:n kanssa jo uudesta suuresta hätäluottopaketista, jonka avulla Kreikka selviäisi vanhoista veloistaan ja uusista alijäämistään vuoteen 2014 asti.
Ilman ainakin 60 miljardin uusia hätäluottoja Kreikka ei selviä edes kahta vuotta.
Kreikan uuden hätärahoituksen käsittelystä voinee veikata vaikeaa, sillä Suomen eduskuntavaalit viivyttivät ja vaikeuttivat jo Portugalin hätärahoituksen käsittelyä. Hätärahoituksen kannatus on nopeasti heikentynyt myös muissa maksajamaissa, kuten Saksassa.
Tukiluotot aiheuttavat poliittista kiistelyä ja ankaraa kritiikkiä, sillä summat ovat erittäin suuria ja lisäksi ne kasvattavat maksajamaiden luottoriskejä ja omaakin velkaantumista.
Toistaiseksi Kreikkaan, Irlantiin tai Portugaliin maksetun hätärahoituksen rahasummat ovat kuitenkin olleet pieniä sen rinnalla, kuinka paljon omanlaistaan tukirahoitusta EKP on jo syöttänyt kriisimaihin juurikaan lupia kyselemättä.
Valtioiden hätäluotot
tukivuoren huippu
Eurovaltioiden ja IMF:n tarjoamat hätäluotot ovat vain pieni osa Kreikan ja muiden kriisimaiden saamasta rahoitustuesta. Suurimmat summat ovat ainakin toistaiseksi liikkuneet kulissien takana huomiota herättämättä.
EKP ja euromaiden kansalliset keskuspankit ovat kriisin mittaan tukeneet kriisivaltioiden ja kriisimaiden pankkien rahoitusta yhteensä satojen miljardien eurojen verran.
Siinä kuin euromaiden hätäluotot ja vakausrahaston takaukset ovat suurimmaksi osaksi vasta lupauksia, ovat EKP ja eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit panneet toimeksi – satojen miljardien summat ovat jo kiinni kriisimaiden riskeissä.
EKP:n ja euromaiden keskuspankkien tukitoimet ovat vain pieneltä osin julkista ja näkyvää toimintaa.
Suurin osa kriisimaiden tuesta on toteutettu EKP:n ja euromaiden kansallisten keskuspankkien yhdessä muodostaman eurojärjestelmän sisäisinä toimina, joihin EKP sen enempää kuin kansalliset keskuspankitkaan eivät ole erikseen hakeneet valtuuksia kotivaltioidensa parlamenteilta.
Suomen Pankille on kertynyt vastuulleen velkakriisiin liittyviä saatavia tulkinnasta riippuen jopa 20 miljardia euroa.
Velkakirjaostot pieni
osa EKP:n tukitoimista
EKP herätti laajaa huomiota vuosi sitten, kun se lähti eurovaltioiden velkakirjamarkkinoille ja ryhtyi ostamaan kriisivaltioiden velkakirjoja. Tukiostojen selitys oli, että EKP halusi "varmistaa rahapolitiikan välittymistä".
EKP ei ole kertonut velkakirjaostoistaan kuin niiden yhteismäärän, runsaat 70 miljardia euroa. Markkinatoimijat ovat arvioineet, että Kreikan valtion velkakirjoihin olisi käytetty noin 50 miljardia euroa, loput Irlannin ja Portugalin valtionlainoihin.
Ostetut velkakirjat ovat markkina-arvioiden mukaan olleet suurimmaksi osaksi korkeintaan muutaman vuoden mittaisia velkakirjoja. EKP:n arvioidaan maksaneen velkakirjoistaan keskimäärin 80–85 prosenttia niiden nimellisarvosta.
Lievä alennus ostohinnassa tarkoittaa, että EKP:n "sijoitukset" kestäisivät keskimäärin 15–20 prosentin arvonalennuksen ennen kuin EKP joutuisi kärsimään mahdollisessa velkasaneerauksessa tappioita.
Jos velkakirjaostoihin liittyvä sijoitusriski jaetaan euromaiden keskuspankkien kesken niiden niin sanotun EKP:n pääoma-avaimen mukaisin osuuksin, on Suomen Pankin osuus sijoituksesta 1,8 prosenttia eli 1,3 miljardia euroa.
Osa kriisimaiden rahasta
peräisin Suomen Pankista
Monin verroin velkakirjaostoja suurempia riskejä EKP ja euromaiden keskuspankit ovat ottaneet kriisimaiden pankeille myöntämiensä keskuspankkiluottojen muodossa.
EKP ja kriisimaiden omat keskuspankit ovat ylläpitäneet kriisimaiden pankkien rahoitushuoltoa tarjoamalla kriisimaiden liikepankeille poikkeuksellista keskuspankkirahoitusta laskutavasta riippuen 300–350 miljardia euroa.
Tähän keskuspankkirahoitukseen liittyviä riskejä euromaiden kansalliset keskuspankit ovat jakaneet tavalla, josta ne eivät ole pitäneet liiemmin meteliä. Kyse on riskistä, joka on syntynyt EKP:n ja euromaiden kansallisten keskuspankkien yhteisen maksujärjestelmän toiminnoista.
Kriisimaiden pankeilla
runsaasti hätärahoitusta
Irlannin pankeilla on käytössään EKP:n ja Irlannin oman keskuspankin tarjoamaa rahoitusta jopa 150 miljardia euroa.
Kreikan pankeilla on poikkeuksellista keskuspankkirahoitusta noin 90 miljardia euroa. Vastaavaa rahoitusta on viime vuoden lopun luvuin Portugalin pankeilla noin 60 miljardia euroa ja Espanjankin pankeilla noin 50 miljardia euroa.
EKP:llä on pankeille myöntämiensä keskuspankkiluottojen vakuutena vaihtelevan laatuisia arvopapereita. Kriisin aikana EKP on höllentänyt vakuusvaatimuksia, ja se on myöntänyt pankeille rahoitusta jopa Kreikan ja Irlannin valtioiden velkakirjoja vastaan.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Irlannin ja Kreikan omat keskuspankit ovat myöntäneet pankeille rahoitusta vielä heppoisemmin vakuuksin kuin EKP. Pankit ovat voineet tarjota keskuspankkirahoituksen vakuudeksi jopa itse itselleen "myymiään" niin sanottuja "omaan käyttöön" -velkakirjoja.
Suurin osa tästä hyvinkin huterasta rahoituksesta on peräisin Saksasta, mutta Suomi kantaa suurehkon osansa tästäkin taakasta.
Kriisimaiden pankkeja
koettelee talletuspako
Velkakriisin näkyvimmät kriisitoimet ovat keskittyneet kriisivaltioiden rahoitustilanteeseen, jossa Kreikka-luottojen tapaan torjutaan jopa muutamien päivien päässä uhkaavaa valtion maksukyvyttömyystilaa.
Samaan aikaan on täyttä päätä kuitenkin meneillään toinen kriisi, joka on aivan yhtä vakava mutta osin näkymättömämpi.
Kyse on mittavasta talletus- ja pääomapaosta, joka on pian kolme vuotta koetellut kriisimaiden pankkeja.
Esimerkiksi Kreikan keskuspankin tilastojen perusteella maasta – tai ainakin maan pankeista – on vuodessa häipynyt kotitalouksien ja yritysten talletusvaroja yhteensä 24 miljardia euroa. Kahden vuoden talletuspako on 43 miljardia euroa.
Irlannin vastaavat luvut ovat vielä suurempia. Talletuspaon lisäksi pankkien markkinarahoitus on ehtynyt sitä mukaa, kun vanhaa rahoitusta on erääntynyt.
Tätä pankkien rahoituskriisiä EKP ja kriisimaiden keskuspankit ovat sammuttaneet – ja sen taakkaa muutkin eurojärjestelmän keskuspankit kantavat.
Muutama harva
ylijäämämaa
Suomen Pankki ja muut eurojärjestelmän keskuspankit tasaavat keskenään maiden välisen rahaliikenteen ali- ja ylijäämiä niin sanotun Target-maksujärjestelmän avulla.
Kyse on eurojärjestelmän keskuspankkien yhteenlasketun taseen joka päivä tasapainottavasta mekanismista. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä maksujärjestelmästä, vaan myös merkittävästä riskinjakojärjestelmästä.
Ennen kriisiä euromaiden välinen maksuliikenne ja eri euromaiden keskuspankkien väliset velat ja saatavat olivat paljon paremmin tasapainossa kuin nyt kriisin aikana on ollut asian laita.
Keskuspankkien keskinäisten velkojen ja saatavien määrä on paisunut lähes kymmenkertaiseksi vuoden 2004 lopun jälkeen, ilmenee Lancasterin yliopiston rahoitusprofessorin John Whittakerin laatimasta tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan eurojärjestelmän sisäisiä saatavia on eniten Saksan keskuspankilla, yli 325 miljardia euroa. Kaikkiaan saatavia on viime vuoden lopun lukuihin perustuvan tutkimuksen mukaan lähes 460 miljardia euroa.
Suomen Pankin osuus on 20 miljardia. Saksan ja Suomen lisäksi eurojärjestelmän harvoja rahoittajamaita olivat Luxemburg, Hollanti ja yllättäen myös Italia.
Saatavien vastapainona oli yhtä paljon velkoja, joista kriisimaiden keskuspankeilla yhteensä 300 tai 350 miljardia euroa siitä riippuen, luetaanko Espanja kriisimaaksi vai ei. Saatavien ja vastuiden vastapuoli on EKP.
Erittäin halpaa
häivetukea
Whittakerin kriittiseen tarkasteluun yhtyy viime viikolla ilmestyneellä kirjoituksellaan Münchenin yliopiston talousprofessori ja arvostetun Ifo-taloustutkimuslaitoksen johtaja Hans-Werner Sinn.
Professorien mukaan Target-maksujärjestelmä on siirtänyt erittäin mittavan määrän kriisimaiden pankkeihin liittyvää riskiä eurojärjestelmän muutaman harvan ylijäämämaan keskuspankeille.
Tämä on tutkijoiden tulkinnan mukaan kriisimaiden vastaanottamaa merkittävää piilotukea, johon liittyvät kustannukset ja riskit ovat ikään kuin vaivihkaa siirtyneet Saksalle ja muutamalle muulle euromaalle, kuten Suomelle.
Whittaker ja Sinn kiinnittävät kriittistä huomiota myös siihen, että eurojärjestelmän sisäinen häivetuki on erittäin halpaa. Target-järjestelmän korkokanta on sama kuin EKP:n ohjauskorko, eli nyt 1,25 prosenttia mutta suuren osan kriisiä tasan prosentti.
Tutkijat huomauttavat lisäksi, että tämä euromaiden keskuspankkien välinen häivetuki on saattanut sujua tyystin maksaja- ja riskinkantajamaiden parlamenttien asiaa oivaltamatta.
Tämäkin tukimuoto on parlamenteissa syytä oivaltaa, sillä siihen liittyvät riskit ovat kansallisten keskuspankkien vastuulla. Ne taas toimivat kotivaltioidensa ja viime kädessä viuluja maksavien veronmaksajien vastuulla.
Tekstistä on julkaisun jälkeen korjattu Suomen Pankin riskejä koskevat luvut.
| EKP:n välittämä hätärahoitus harvan maan varassa | |
|---|---|
| Eurojärjestelmän keskuspankkien välisen Target-maksujärjestelmän sisäiset saatavat ja velat 12/2010. | |
| Target-järjestelmän ylijäämäiset keskuspankit | Saatavat eurojärjestelmän keskuspankeilta, mrd eur |
| Saksa | 326 |
| Luxenburg | 68 |
| Hollanti | 41 |
| Suomi | 20 |
| Italia | 4 |
| Target-järjestelmän alijäämäiset keskuspankit | Velat eurojärjestelmän keskuspankeille, mrd eur |
| Irlanti | 147 |
| Kreikka | 87 |
| Portugali | 60 |
| Espanja | 51 |
| Ranska | 28 |
| Itävalta | 24 |
| EKP | 21 |
| Belgia | 14 |
| Slovakia | 14 |
| Kypros | 6 |
| Slovenia | 2 |
| Malta | 1 |
| Lähde: Whittaker/Lancaster University, EKP, euromaiden kansalliset keskuspankit | |
