Kirjaudu ▼
 

Kreikka-kriisin onnellinen loppu lähes mahdoton

AFP
Kreikka-kriisin onnellinen loppu lähes mahdoton
Kreikka lipsuu uudestaan kohti vararikkoa, vaikka vuosi sitten aloitetut "pelastustoimet" ovat vasta puolitiessä. Tätä menoa Kreikka ei selviä enää vuottakaan, vaan uudestaan kärjistyvä kriisi on ratkaistava taas uusin hätätoimin. Keinoja on monta – mutta EU:n olettama onnellinen loppu tuskin kuuluu niihin.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Euroopan talouspäättäjät ovat vasta sopineet Portugalin "pelastamisesta", kun velkakriisin vuosi sitten ilmiliekkeihin sytyttänyt Kreikka lipsuu jo täyttä päätä kohti uutta polttopistettä.

Enemmistö Euroopan valtioiden velkakirjamarkkinoilla toimivista suursijoittajista ja samoilla markkinoilla useissa eri rooleissa toimivista suurpankeista pitää jokseenkin varmana, että Kreikan valtio ei selviä tätä menoa enää vuottakaan.

Tämän tulkinnan mukaan Kreikkaa uhkaa viimeistään ensi vuoden puoliväliin mennessä samanlainen umpikuja kuin viime kevään paniikkiviikkoina: rahat loppuvat ja valtio voi suistua jopa suoranaiseen vararikkoon.

Sama tyly tulkinta näkyy rahoitusmarkkinoiden noteerauksissa. Helleenivaltion velkakirjoille noteerattavat markkinakorot ovat jatkaneet kohoamistaan yhä korkeampiin ennätyslukemiin. Samoin Kreikan valtion luottoriskejä koskevien luottojohdannaisten hinnat ovat karanneet yhä korkeammiksi.

Useat velkakirjakaupasta riippumattomat analyysiyhtiöt ovat samaa mieltä markkinatoimijoiden kanssa: Kreikka ei selviä veloistaan omin voimin tai edes tähänastisten hätäluottojen avulla, vaan tarvitsee viimeistään ensi vuonna uusia poikkeustoimia.

Meneillään onkin jo kiihkeä kädenvääntö ja keskustelu Kreikan – ja ennen kaikkea Kreikan "pelastajien" – seuraavista kriisitoimista.

Viime viikkojen markkinakatsauksista päätellen Kreikan rahoituksen umpikujan avaamiseksi on useita keinoja. Yksikään keinoista ei ole helppo saati halpa – eikä yksikään niistä ole se onnellinen loppu, johon EU perustaa omat "pelastustoimensa".

Onnellinen loppu
epätodennäköinen

EU:n ja euromaiden sekä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kriisitoimet perustuvat edelleen oletukseen kriisin hallitusta ratkaisusta. Virallinen oletus on lisäksi, että kriisi ratkeaa alkuperäisten suunnitelmien mukaan ajallaan.

Tämä tarkoittaisi Kreikan talouden toipumista kasvuun ja julkisen talouden tasapainottumista niin rivakasti, että rahoitusmarkkinoiden luottamus palaisi ja Kreikka voisi palata markkinarahoituksen varaan asteittain ensi vuodesta alkaen.

Tämä olisi kriisin onnellinen loppu, johon eivät usko ainakaan ranskalaispankki Societe Generalen pääekonomisti Michala Marcussen ja pankin Euroopan talouteen erikoistunut ekonomisti James Nixon.

He ovat koonneet Kreikan kriisin seuraavan kierroksen keskeisistä ratkaisuvaihtoehdoista katsauksen, jossa he arvioivat eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja piirteitä sekä niiden todennäköisyyksiä.

Kriisin onnellinen loppu ja Kreikan selviytyminen ilman minkäänlaista uutta hätäratkaisua ovat Marcussenin ja Nixonin mukaan erittäin epätodennäköisiä tapahtumia.

Turha toivoa
talousihmettä

Marcussen ja Nixon listaavat katsauksessaan Kreikan kriisin seuraavaan kierrokseen yhteensä seitsemän ratkaisukeinoa, joiden todennäköisyyksien summa on sata prosenttia.

Vähiten todennäköinen ratkaisu olisi heidän mukaansa varsinainen talousihme, jossa Kreikka saisi vyönkiristyksillä alijäämänsä kurottua tuota pikaa umpeen ja onnistuisi lisäksi hankkimaan omaisuuden myynnein riittävästi rahaa liiallisten velkojensa maksamiseen.

Näin Kreikka selviäisi alkuperäisten hätäluottojen turvin vielä kaksi vuotta ilman tarvetta hankkia tuoretta lainarahoitusta markkinoilta. Tämän onnistuneen talouskuurin jälkeen Kreikka voisi palata normaalin markkinarahoituksen pariin vuoden 2013 jälkeen kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Markkinanoteerausten tai -katsausten perusteella moinen talousihme tuskin toteutuu.

Marcussenin ja Nixonin mukaan talousihmeen todennäköisyys on alle yksi prosentti. Kokonaislukuihin pyöristämällä Kreikan ihmeparanemisen todennäköisyys on nolla.

Valtava aukko
rahoituksessa

Vain vähän nollaa suurempi todennäköisyys – viisi prosenttia sadasta – on Societe Generalen ekonomistien mukaan sillä, että Kreikka kykenisi kattamaan kahden seuraavan vuoden rahoituksen aukkojaan tuoreella markkinarahoituksella.

Tämä olisi Marcussenin ja Nixonin mukaan toiseksi onnellisin loppu kriisille. He eivät kuitenkaan usko tähänkään ratkaisuun.

Markkinoiden pitäisi äkisti alkaa uskoa Kreikan talouden tervehtymiseen ja julkisen talouden tasapainottumiseen niin lujasti, että helleenivaltion markkinakorot laskisivat radikaalisti, ainakin alle kuuden prosentin.

Tällä haavaa Kreikan kaksivuotinen markkinakorko on noin 25 prosenttia ja kymmenvuotinenkin noin 15 prosenttia.

Pankin mukaan Kreikan vuosien 2012–2013 rahoituksessa ammottaa lähemmäs 70 miljardin euron aukko. Alkuperäinen "pelastuspaketti" edellyttää, että tuon verran rahoitusta Kreikka kykenee hankkimaan markkinoilta.

Näillä näkymin markkinapaluusta ei ole toivoa kahden lähivuoden aikana, eikä ehkä vuosiin. Sattumoisin juuri kahden lähivuoden kuluessa erääntyvät vanhat velkakirjat ovat markkinoilla muuttuneet todelliseksi hylkypaperiksi.

Niin velkakirjamarkkinoiden kuin luottojohdannaistenkin noteeraukset kertovat, että markkinatoimijat pitävät Kreikan jonkinlaisen luotto-onnettomuuden todennäköisyyttä kaikkein suurimpana juuri parin lähivuoden aikana.

Näissä oloissa Kreikan paluu markkinoille vaikuttaa erittäin epätodennäköiseltä. Marcussenin ja Nixonin todennäköisyyslukemien perusteella Kreikan tilanne ratkeaa 95-prosenttisen varmasti jollakin muulla tavoin kuin markkinarahoituksen avulla.

Raju saneeraus
epätodennäköinen

Ranskalaispankin Kreikka-tutkimusten sanoma ei ole pelkästään synkkä, vaikka onnellista loppua tai edes sitä toiseksi parasta ratkaisua kriisille ei olekaan luvassa.

Edes laihaa lohtua tarjoaa Marcussenin ja Nixonin arvio, jonka mukaan myös "totaalikatastrofin" eli Kreikan suoranaisen vararikon todennäköisyys on erittäin pieni.

Tarkalleen ottaen he eivät kirjoita vararikosta, vaan heidän pahin vaihtoehtonsa on aggressiivinen velkasaneeraus , jonka Kreikka toteuttaisi äkkipikaisella ja ennen kaikkea yksipuolisella ilmoituksella tarvittavine pakkokeinoineen.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Tälläkin keinolla olisi toki ekonomistien mukaan hyviä puolia, joskin vain Kreikalle ja sillekin vain lyhyen aikaa. Voimakas äkkisaneeraus suoranaisin velkavastuiden leikkauksin olisi nopein tapa pienentää ylivelkaisen kriisivaltion velkakuormaa.

Eri lähteiden mukaan Kreikan pitäisi leikata veloistaan 50–75 prosenttia, jotta valtion velkaisuutta mittaavat suhdeluvut laskisivat EU:n asettamiin rajoihin ja voisivat vieläpä pysyä niissä.

Huono puoli väkisin toteutetuissa leikkauksissa olisi Kreikan putoaminen markkinarahoituksen ulkopuolelle jopa vuosikausiksi, Marcussen ja Nixon arvioivat. Heidän mukaansa Kreikka polttaisi myös siltoja muiden euromaiden ja EU:n suuntaan.

He arvioivat aggressiivisen velkasaneerauksen todennäköisyydeksi viisi prosenttia. Vakava luotto-onnettomuus on toisin sanoen suunnilleen yhtä todennäköinen kuin kriisin onnellinen loppu tai Kreikan suoranainen ihmeparaneminen yhteensä.

Jäljelle jäävät kaikkein todennäköisimmät ratkaisut eivät ratkea tappioitta niin kuin ihanneratkaisuissa olisi asian laita, mutta eivät ne myöskään aiheuta likikään niin raskaita tappioita ja niin runsaasti muuta vahinkoa kuin pahin vaihtoehto.

Lisää samaa
luottolääkettä

Neljä todennäköisintä Kreikan kriisin ratkaisua voi jakaa kahtia sen mukaan, koituuko suurin osa Kreikan seuraavan "pelastuskierroksen" kustannuksista Suomen kaltaisille hätärahoituksen maksajamaille – vai kärsivätkö tappioita Kreikan liian suurten vanhojen velkojen velkojat.

Tämän karkean asetelman perusteella näyttää joka tapauksessa selvältä, että Kreikan velkakriisi ei ratkea tappioitta. Kärjistäen kyse on enää siitä, kuka tai ketkä tappioita kärsivät.

Societe Generalen ekonomistit arvioivat, että tavalla tai toisella toteutettu uusi "pelastuspaketti" on se kaikkein todennäköisin seuraava ratkaisu.

Heidän veikkauksensa on toisin sanoen, että kriisiä ratkotaan ainakin vielä yksi kierros ennemmin veronmaksajien kuin pankkien ja muiden yksityisten rahoittajien varoin.

Marcussen ja Nixon listaavat kaksi tapaa, joilla muut euromaat, EU ja IMF voivat toteuttaa Kreikan seuraavan "pelastuspaketin". Niiden yhteenlaskettu todennäköisyys on 50 prosenttia.

Ensimmäinen on yksinkertaisesti uusien hätäluottojen myöntäminen Kreikalle. Tämä on heidän mukaansa poliittisesti vaikea pala purtavaksi, mutta mahdollinen ja lopulta jopa todennäköisin. Kreikan rahoituksen paikkaaminen yhä uusin hätäluotoin toteutuu 40 prosentin todennäköisyydellä.

Uuden rahoituksen tarjoaminen samalla velkataakkaa keventäen voisi onnistua, jos esimerkiksi euromaiden kriisiä varten perustama vakausrahasto EFSF ostaisi Kreikan erääntyviä vanhoja velkakirjoja suoraan velkakirjamarkkinoilta.

Velkakirjaostot olisivat ekonomistien mukaan tehokas keino, mutta etenkin Saksan vastustuksen takia epätodennäköisempi kuin uudet hätäluotot. Velkakirjaostojen todennäköisyys on SocGenin mukaan vain kymmenen prosenttia.

Suurimmat riskit
veronmaksajille

Pankkien ja muiden Kreikan yksityisten rahoittajien varoja voisi joutua vaakalaudalle kahdessa jäljellä olevassa ratkaisumallissa – joista todennäköisemmässä tosin palaisi luultavasti myös hätätoimia kustantavien maiden veronmaksajien varoja.

SocGenin Marcussen ja Nixon arvioivat, että Kreikan velkataakan kevennys jonkinlaisin vanhojen velkojen vapaaehtoisin kevytsaneerauksin on toiseksi todennäköisin keino luoda Kreikan lähivuosien rahoitusvaje umpeen.

He käsittelevät kahta tapaa toteuttaa ainakin muodollisesti vapaaehtoisia kevytsaneerauksia. Todennäköisempi näistä tavoista on vanhojen velkakirjojen vaihto kokonaan uusiin, ehdoiltaan Kreikalle selvästi keveämpiin, velkakirjoihin.

Onnistuakseen velkakirjavaihto olisi todennäköisesti kuorrutettava houkuttimella, kuten Euroopan vakausvälineen kautta uusiin velkakirjoihin tarjottavilla takauksilla. Näin kuluja koituisi rahoittajien lisäksi euromaiden veronmaksajille.

Velkakirjavaihdon todennäköisyys on Marcussenin ja Nixonin mukaan 30 prosenttia – eli melkein yhtä korkea kuin entisenlaisten hätäluottojen kasvattaminen tai uusiminen.

Pelkästään pankkien ja muiden yksityisten rahoittajien varassa toteutettava kevytsaneeraus tarkoittaisi Kreikan velkataakan keventämistä vanhojen velkojen laina-aikaa pidentämällä ja korkoja laskemalla. Näin käy ranskalaispankin mukaan kymmenen prosentin todennäköisyydellä.

Tämän perusteella pankeilla ja muilla Kreikkaa liian suurin luotoin rahoittaneilla yksityisillä rahoittajilla voi jo ensi vuonna olla vaara kärsiä ottamistaan riskeistä osa myös itse.

Toki vielä todennäköisempää on, että myös Kreikka-kriisin seuraavan kierroksen kustantavat edelleen lähinnä muiden euromaiden veronmaksajat.

Näillä keinoilla Kreikka välttää ensi vuoden vararikon
Vaihtoehtoisia keinoja, joilla Kreikka voi kuroa umpeen vuoden 2012 rahoituksessa ammottavan aukon, noin 27 miljardia euroa (12 % bkt:stä).
Rahoituskeino Edut Haitat Todennäk.
Vyönkiristykset ja yksityistämistulot Ihanteellinen ratkaisu. Edellyttää talousihmettä. Alle 1%
Pikainen paluu rahoitusmarkkinoille Toiseksi paras ratkaisu. Markkinaolojen kohennuttava erittäin merkittävästi, Kreikan markkinakorkojen laskettava alle kuuden prosentin. 5 %
Euromaiden, EU:n ja IMF:n uudet hätäluotot Lykkää paluuta rahoitusmarkkinoille. Poliittisesti vaikea ratkaisu maksajamaille. 40 %
Vapaaehtoinen velkajärjestely Lykkää paluuta rahoitusmarkkinoille ja keventää velkojen nykyarvoa. Rahoittajien houkutteleminen vapaaehtoisiin lainaehtojen heikennyksiin vaikeata. 10 %
Velkakirjojen vaihdot (Euro Brady Bond) Lykkää paluuta rahoitusmarkkinoille ja keventää velkakuormaa. Edellyttää muilta euromailta lisätakauksia, ei keventäne velkoja riittävästi. 30 %
Vanhojen velkakirjojen takaisinostot Lykkää paluuta rahoitusmarkkinoille ja keventää velkakuormaa. Edellyttää muilta euromailta lisätakauksia, ei keventäne velkoja riittävästi. 10 %
Yksipuolinen velkasaneeraus Nopein keino pienentää velkakuorma siedettäväksi. Vaikeuttaa paluuta rahoitusmarkkinoille, heikentää välejä muihin euromaihin. 5 %
Lähde: Societe Generale

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (152)


Anonyymi
Valiettavasti hyvänrahan heittäminen, huonon perään ei ole ratkaisu.

Jollekkin jää Musta Pekka käteen ja nyt eu-poliitikot tarjavat sitä roolia yksin eurossa oleville muille maille ja niiden veronmaksajille.
M
itä vastuunkantoa se EU-tsolla on kun esim. Ruotsi voi ilmoittaa, että EI OLLA MUKANA PELASTAMASSA EUROA ? Ollaan mukana vapaamatkustajana poliittisessaosassa mutta muuten yhteiset asiat ei kiinnosta ?!

Ei ole muuta keinoa kuin VELKASANEERAUS !! Pankkien ja sijoittajien velat pitää pääomittaa EKP:n alle ja ne tulee myös saneerata hallitusti a) korko pitää asettaa 0% tai hyvin matalaksi b) pääomia leikataan tai maksuaikoja rukataan pidemmiksi. Kreikan omaisuutta pitää myydä ja yksityistää EKP:n halun mukaan koska KREIKKA ei siihen pysty! Samoin Kreikka tulee alistaa EU:n "holhoukseen" koska sen mädännyt ja korruptoitunut polittinen eliitti, ay-liike, valtionyhtiöt eivät saa mitään aikaiseksi.

Valitettvasti olemme jo ohittaneet sen pisteen ( BREAK EVEN), jolloin pehmeät keinot tepsisivät.
Pelkästään kun tarkastellaan Kreikan teorettistakykyä selvitä veloista ja koroista kansantuotteella huomataan, että se on MAHDOTONTA !

Sitten pitäisi todella tarkkaan harkita KREIKALLE DRAKMAN TAKAISIN OTTAMISTA. Tämä liike vasta tämän pääomittamisen ja valtionomaisuuden uusjaon jälkeen. Vahva Euro on myrkkyä Kreikan taloudelle. Turismi kärsii koska pääkilpailijat Turkki ja Bulgaaria ovat nyt kustannustasoltaan huomat-tavasti halvempia. Kreikan maatalous, joka on erittäin tehotonta joutuisikin elää vain jos pystyy ilman eu-tukiaisia.
Anonyymi: jummijammi 22.5.2011 9:31

Anonyymi
Ja pienen EU:n nettomaksajamaa Suomen veronmaksajien hiellä ansaittujen veroeurojen KreikkaMENETYKSET tulevat olemaan silloin montakohan miljardia - kerro Jyrki kerro.
Anonyymi: Buhahhah 22.5.2011 9:32

Anonyymi
"Vastaa kysymykseen!
Millä elät ja maksat laskusi ja mitä raha on?"

Ei tässä tarvita mitään rautalankamallia. Sitä pärjää kun osaa sopeuttaa elämänsä omien tulojensa mukaiseksi. Ja jos velkaa on ottanut pitää muistaa huolehtia siitä, että kaikissa olosuhteissa(mm. työttömyys, työkyvyn menetys tms. syy) pystyy vastaamaan omista veloistaan. Eli ei tee ylivelkaista taloutta itselle. Tämän kaiken edellytys on se, että luopuu ylisuurista unelmista. Pienenä lisävinkkinä se, että ei mene koskaan muiden velkojen takaajaksi.

Siinnä on ''ensimmäinen kupla-uuno'' joka otti velkapääoman korolle velkaa!
Niin mahdoton asia kun velka korolla niin älä leiki nokkelaa kun et kykene.


Sinun jatkuvaa spämmäämistä olisi helpompi lukea ja tulkita jos edes yrittäisit kirjoittaa kokonaisia, selkeitä lauseita. En tiedä johtuuko tuo lukihäiriöstä vai alhaisesta älykkyysosamäärästä - tai ehkä olet vain (kesto)humalassa.
Anonyymi: Aina samoja "no 22.5.2011 9:36

Anonyymi
"viisi prosenttia sadasta"

Mitähän tämä oikein tarkoittaa?
Anonyymi: Wandal 22.5.2011 9:39

Anonyymi
"Vastaa kysymykseen!
Millä elät ja maksat laskusi ja mitä raha on?"

Ei tässä tarvita mitään rautalankamallia. Sitä pärjää kun osaa sopeuttaa elämänsä omien tulojensa mukaiseksi. Ja jos velkaa on ottanut pitää muistaa huolehtia siitä, että kaikissa olosuhteissa(mm. työttömyys, työkyvyn menetys tms. syy) pystyy vastaamaan omista veloistaan. Eli ei tee ylivelkaista taloutta itselle. Tämän kaiken edellytys on se, että luopuu ylisuurista unelmista. Pienenä lisävinkkinä se, että ei mene koskaan muiden velkojen takaajaksi.

Siinnä on ''ensimmäinen kupla-uuno'' joka otti velkapääoman korolle velkaa!
Niin mahdoton asia kun velka korolla niin älä leiki nokkelaa kun et kykene.

Sinun jatkuvaa spämmäämistä olisi helpompi lukea ja tulkita jos edes yrittäisit kirjoittaa kokonaisia, selkeitä lauseita. En tiedä johtuuko tuo lukihäiriöstä vai alhaisesta älykkyysosamäärästä - tai ehkä olet vain (kesto)humalassa.



Siitä että ette älyä miten se raha luodaan kiertoon puupäät.
Ottakaa selvää.
Anonyymi: He he he. 22.5.2011 9:41

Anonyymi
Jokainen ?uro jonka kulutat on lainattava yksityiseltä yritykseltä joita pankeiksi kutsutaan korolla tientenkin.
Sinä maksat velkasi ja koron toisen ottamasta lainasta.
Mitä tapahtuu yhteisvaluutta ?urolle kun joku ei pysty maksamaan velkaa korolla(eu alueen työttömyys% = yli 9).
Silloin ET pysty sinäkään maksamaan velkojasi korolla yhteisvaluutta alueella.
ESIM. kreikka, porttugali ja irlantti nyt näin päälimäisenä.
Valitettavasti se koreloi ympäri eu:ta.
Anonyymi: Autaako asiaan? 22.5.2011 9:42

Anonyymi
"Vastaa kysymykseen!
Millä elät ja maksat laskusi ja mitä raha on?"

Ei tässä tarvita mitään rautalankamallia. Sitä pärjää kun osaa sopeuttaa elämänsä omien tulojensa mukaiseksi. Ja jos velkaa on ottanut pitää muistaa huolehtia siitä, että kaikissa olosuhteissa(mm. työttömyys, työkyvyn menetys tms. syy) pystyy vastaamaan omista veloistaan. Eli ei tee ylivelkaista taloutta itselle. Tämän kaiken edellytys on se, että luopuu ylisuurista unelmista. Pienenä lisävinkkinä se, että ei mene koskaan muiden velkojen takaajaksi.

Siinnä on ''ensimmäinen kupla-uuno'' joka otti velkapääoman korolle velkaa!
Niin mahdoton asia kun velka korolla niin älä leiki nokkelaa kun et kykene.

Sinun jatkuvaa spämmäämistä olisi helpompi lukea ja tulkita jos edes yrittäisit kirjoittaa kokonaisia, selkeitä lauseita. En tiedä johtuuko tuo lukihäiriöstä vai alhaisesta älykkyysosamäärästä - tai ehkä olet vain (kesto)humalassa.


Äly kun ei riitä alkaa v..lu.
Anonyymi: Hei suomalainen! 22.5.2011 9:44

Anonyymi
Sinun jatkuvaa spämmäämistä olisi helpompi lukea ja tulkita jos edes yrittäisit kirjoittaa kokonaisia, selkeitä lauseita. En tiedä johtuuko tuo lukihäiriöstä vai alhaisesta älykkyysosamäärästä - tai ehkä olet vain (kesto)humalassa.


Liekö sitten mikä tosiaan kyseessä, mutta kyseinen keskustelija ei tuota erityistä lisäarvoa palstalle. Avoimen palstan kirous...
Anonyymi: ... 22.5.2011 9:46

Anonyymi
Siitä että ette älyä miten se raha luodaan kiertoon puupäät.
Ottakaa selvää.


Juuri laitoin sinulle linkin missä asiaa setvitään sekä kiinteän eksogeenisen että endogeenisen ja määrältään kasvavan rahan virtausmalleilla. Jälkimmäisessä tapauksessa malli saadaan sekä tasapainoon että epätasapainoon.

Kumpihan meistä on se "puupää", mitä luulet?
Anonyymi: ... 22.5.2011 10:01

Anonyymi
Viellä yksi mahdollisuus todistaa että euro aluueella on enemmän velkaa kuin usa:lla.
Usa 14800 triljoonaa dollari velkaa korolla, ihmisiä vain 350 miljoonaa.
Eu 32 triljoonaa ?uroa velkaa korolla, ihmisiä 650 miljoonaa.
Lisää velkaa on silkka mahdottomuus kun kaikki raha on velkaa ja velka = talouskasvu.


Nyt on mennyt triljoonat ja biljoonat sekaisin. Englannin kielessä biljoonasta käytetään usein sanaa trillion.

US dept clockin mukaan Yhdysvalloilla on velkaa 14,39 biljoonaa eli 14390 tuhatta miljardia. Tämä velkaosuus on US bruttokansantuotteesta n. 98% Viimeksi USA oli samassa lukemassa 1950, toisen maailmansodan aikaan US velka-aste oli 120% bruttokansantuotteesta. Suomen velka-aste lienee jotain 40% BKTsta tällä hetkellä.
Anonyymi: Nimetön 22.5.2011 10:02
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä