OECD: Hoivakulut moninkertaistuvat – lisää palkkaa hoitajille
Väestön ikääntyminen aiheuttaa tunnetusti haasteita erityisesti länsimaisille yhteiskunnille tulevina vuosikymmeninä. Teollisuusmaiden järjestön OECD:n tuore laajapohjainen selvitys osoittaa kuitenkin, että haasteet ovat jopa aiemmin arvioitua suuremmat.
Eläkeläisten hoivaan käytettävä rahamäärä saattaa kasvaa jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi vuoteen 2050 mennessä, järjestö arvioi. Suurimpia muutoksia nähdään kuluasteikon yläpäässä.
Eniten rahaa pitkäaikaiseen hoitoon käytetään tutkituista maista Ruotsissa, Hollannissa ja Norjassa. Suomi on tilastossa neljäntenä. Kun Ruotsissa peräti 3,6 prosenttia bruttokansantuotteesta menee hoivakuluihin, käytetään Tsekissä ja Slovakiassa vain 0,2 prosenttia bkt:sta hoivaan.
OECD arvioi Ruotsin hoivakulujen osuuden nousevan jopa 5,5 prosenttiin bkt:sta vuoteen 2050 mennessä. Maa jää kuitenkin kauas Hollannista, jonka hoivakulut nousevat jopa 8,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta, jos ennusteet toteutuvat.
Suomi käytti vuonna 2008 noin 2,2 prosenttia bruttokansantuotteestaan hoivaan. Siitä runsas neljä viidesosaa oli julkisesti rahoitettua hoivaa. Suomen hoivakulut uhkaavat lähes kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä 4,2 prosenttiin bkt:sta.
”Lisää rahaa
hoitajille”
Ratkaisuksi kasvaviin hoivakuluihin OECD tarjoaa hoitajien ammattiarvostuksen nostamista. Järjestö haluaisi, että hoivasektoreilla ryhdyttäisiin pikaisiin uudistuksiin palkkojen ja työolojen parantamiseksi.
– Kun kulut nousevat [ikääntymisen vuoksi] nopeasti, maiden pitää hankkia parempaa vastinetta pitkäaikaiseen hoivaan laittamilleen rahoille, OECD:n pääsihteeri Angel Gurría sanoo.
Lähes kaksi kolmasosaa hoivan kustannuksista syntyy laitoshoidossa, vaikka OECD:n tutkimuksen mukaan palveluiden käyttäjistä 70 prosenttia käyttää niitä kotona.
Siksi järjestön mukaan omaishoitajien aseman parantaminen ja hoitojärjestelyjen helpottaminen voi olla kustannustehokas ratkaisu hoivapulaan.
Tuloista jopa
150 prosenttia hoivaan
Tutkimuksen mukaan hoivatilanne uhkaa aiheuttaa lisää eriarvoistumista teollisuusmaissa, kun kalliit hoivakulut lankeavat epätasaisesti rikkaiden ja köyhien maksettavaksi. Vuonna 2050 rikkaimman kymmenyksenkin tuloista yli kolmasosa menee hoivakuluihin.
Toiseksi viimeisen tulokymmenyksen hoivakulut puolestaan ovat kaksinkertaiset tuloihin nähden. Siksi valtioiden pitää jakaa hyvinvointipalveluiden kustannuksia tasaisesti tuloluokkien välillä, OECD sanoo.
Eläkepommi ei
vain Euroopassa
Eläkepommista on puhuttu pitkään eurooppalaisena ilmiönä. Suomessa ensimmäiset suuret ikäluokat ovat jäämässä juuri eläkkeelle, ja samankaltainen tilanne on Saksassa ja muissa Pohjois-Euroopan maissa.
Eläkepommi on kuitenkin poksahtamassa myös Aasiassa. Yli 80-vuotiaiden japanilaisten määrä on alkanut kasvaa voimakkaasti 2000-luvun alussa ja määrän arvioidaan ylittävän kymmenesosan rajapyykin 2021.
Myös Etelä-Korean väestö ikääntyy suhteessa nopeasti. Vuoteen 2050 mennessä yli 80-vuotiaiden määrän arvellaan jopa seitsenkertaistuvan 14 prosenttiin väestöstä.

















Kommentit (26)
Yksiyisellä puolellahan se on aina kenkää.
Pitäiskö harkita työnantajan vaihtoa?
Minähän se loppupeleissä joudun veronkorotukset maksamaan että hoitsut saa lisää liksaa. Itsestään selvä yhtälö. Uutinen siis nostaa inflaatiota järjettömästi tulevaisuudessa ja Kiinassa nauretaan partoihin...