Näin hätäraha kiertää kehää – ja päätyy pankeille

Euromaiden ja EU:n talouspäättäjät sopivat maanantaina Portugalille myönnettävistä yhteensä 52 miljardin euron hätäluotoista. Aiemmin Kansainvälinen valuuttarahasto IMF oli jo päättänyt omasta 26 miljardin euron osuudestaan.

Portugalin valtiolle on toisin sanoen luvassa yhteensä 78 miljardin euron hätärahoitus, joka turvaa ylivelkaisen valtion rahoituksen vuoden 2013 loppuun ja tarvittaessa pidemmällekin.

Summat ovat suuria – ja ne merkitsevät Suomellekin uusia riskejä.

Markkinarahoitus
katkesi korkoihin

Portugalin valtiolla oli velkaa viime vuoden lopussa noin 160 miljardia euroa ja tämän vuoden lopussa velkaa on jo noin 170 miljardia. Valtiolla on velkaa suhteessa maan vuotuiseen bruttokansantuotteeseen vähän yli 90 prosenttia.

Kyse ei ole maailman eikä edes Euroopan velkaisimmasta valtiosta, mutta velkaa on silti liian paljon Portugalin nopeasti heikentyneen talouden kannettavaksi.

Näin ainakin arvioivat rahoitusmarkkinoilla toimivat pankit ja muut rahoittajat. Markkinat eivät enää luota Portugalin velanmaksukykyyn, vaan päin vastoin hylkivät toivottoman ylivelkaiseksi katsomansa valtion velkakirjoja.

Luottamuksen menetys näkyy markkinakorkojen jyrkkänä nousuna. Portugalin valtion kaksi- ja viisivuotiset markkinakorot ovat lyhyen ajan kuluessa ampaisseet kymmenen prosentin tuntumaan ja ylikin.

Moisia korkoja talouden taantumasta kärsivä Portugali ei pysty maksamaan suistumatta jyrkkään velkakierteeseen. Tämä tarkoittaa, että tällä haavaa Portugali ei kykene omin voimin maksamaan vanhoja velkojaan.

Vararikko uhkasi
jo kesäkuussa

Verotusoikeutensa turvin valtio voi periaatteessa huoleti ylläpitää teoriassa vaikka ikuista velkaa – kunhan talous ja samalla verotulot kasvavat eivätkä velka ja korkokulut paisu liian suuriksi.

Portugali on Kreikan ja Irlannin tavoin lipsunut liian pitkälle. Maan rahoitusyhtälö on pettänyt kummastakin päästä, kun talous on painunut taantumaan ja korot ampaisseet hirmuisiksi.

Alati vuolaana virtaavasta velkarahoituksesta riippuvaiselle velkaiselle ja alijäämäiselle valtiolle lainahanojen sulkeutuminen merkitsee hyvin nopeasti suoranaisen vararikon vaaraa.

Uhkana on julkisen talouden toimintojen osittainen pysähtyminen – ja vanhojen velkojen maksamatta jättäminen.

Tällainen tilanne uhkasi Kreikkaa viime toukokuussa, Irlantia viime marraskuussa ja seuraavaksi se oli uhata Portugalia ensi kuussa. Mutta niin kuin Kreikka ja Irlanti aiemmin, nyt myös Portugali väistää vararikon hätäluottojen avulla.

EU pelkää yhä
kriisin leviämistä

Portugalin valtion vanhoja velkoja erääntyy kesäkuussa maksuun korkoineen noin seitsemän miljardia euroa. Ilman maanantaina luvattuja hätäluottoja kyseinen määrä vanhaa velkaa olisi jäänyt maksamatta. Portugalia rahoittaneet pankit ja muut kesäkuussa erääntyvien velkakirjojen haltijat olisivat kärsineet luottotappioita.

Tämän luotto-onnettomuuden välttäminen oli tärkein syy hätärahoituksen myöntämiseen. Euroopan talousviranomaiset pelkäävät, että yhdenkin EU-valtion lainaerän laiminlyöminen veisi luottamuksen hyvin nopeasti yhä uusilta valtioilta.

Myös moni rahoitusmarkkinoilla toimiva suursijoittaja, pankki ja analyysiyhtiö katsoo huolen aiheelliseksi. Viimeksi tällä viikolla analyysiyhtiö BCA Research on muistuttanut, ettei huoli kriisin leviämisestä Espanjaan tai Italiaan ole kokonaan väistynyt.

Näillä Portugali
pärjää pari vuotta

Portugalin valtiolta erääntyy parin seuraavan vuoden aikana vanhoja velkakirjamuotoisia pitkäaikaisia velkoja noin 20 miljardia euroa. Samaan aikaan kertyy uutta alijäämää 20–25 miljardia euroa. Korkomenoja kertyy noin viisi miljardia euroa.

Valtion markkinarahoituksen ehtyminen on merkinnyt suuria vaikeuksia myös maan pankkien rahoitukselle. Portugalin pankit eivät ole pitkään aikaan saaneet muualta tuoretta rahoitusta kuin Euroalueen keskuspankilta EKP:ltä.

Pelkästään valtion parin lähivuoden rahoitustarpeisiin luvatut 78 miljardin euron hätäluotot ovat tarpeettoman suuret. Mutta jos päälle lasketaan pankkien rahoitustarve, kuluu koko summa ja vähän päälle. Samoin käy, jos hätäluottojen varassa on tarkoitus päästä vuotta 2013 pidemmälle.

Ilman hätäluottoja olisivat kaikki Portugalin valtion vanhat velat jääneet maksamatta ja budjetin alijäämät kattamatta. Samalla olisi mahdollisesti jäänyt myös maan pankkien pitkäaikainen rahoitus uusimatta.

Nyt näin ei käy, siitä on Suomikin osaltaan mennyt takuuseen.

Hätärahat jatkavat
pian matkaansa

Euromaat, EU ja IMF ovat järjestäneet Euroopan kriisivaltioiden hätärahoituksen verrattain monimutkaisella tavalla. Mutkikkaan toteutustavan on ilmeisesti tarkoitus verhoilla sitä seikkaa, että toimien luonne mahdollisesti rikkoo EU:n sääntöjä.

EU-maat eivät saisi ottaa maksaakseen tai vastatakseen toistensa velkoja, mutta juuri tämä on hätäluottojen keskeinen tarkoitus. Tätä ei hätärahoituksen toteutustapa muuksi muuta. 

Hätäluotoin kriisimaihin maksettavat rahasummat käväisevät kääntymässä kulloinkin "pelastettavan" valtion tyhjässä kassakirstussa – josta ne kaikkoavat viimeistään seuraavan lainanmaksupäivän koittaessa eteenpäin.

Hätärahasta vain pieni osa menee kriisivaltion käyttömenoihin eli alijäämän tilkkeeksi esimerkiksi virkamiesten palkkoihin, teiden kunnostamiseen tai vähäosaisten avustuksiin.

Suurin osa hätärahasta menee vanhojen velkojen kuoletuksina ja korkoina velkojille eli pankeille ja muille rahoittajille.

Espanjan pankeilla
runsaimmat saatavat

Portugalin valtion velasta noin 60 prosenttia on ulkomaista velkaa, joten tuon verran hätäluotoistakin keskimäärin käväisee Lissabonissa vain kääntymässä ennen pikaista paluuta ulkomaille. Lopusta suurin osa menee valtion kotimaisille velkojille.

Jos hätäluotoin maksettavat vanhojen velkojen kuoletukset jakautuvat samassa suhteessa kuin kriisimaan ulkomainen rahoitus, livahtaa ulkomaille palaavista Portugalin hätäluotoista noin 40 prosenttia Espanjaan. Naapurimaan pankit ovat Portugalin suurimpia ulkomaisia rahoittajia.

Saksan pankkien osuus Portugalin ulkomaisista veloista on noin 18 prosenttia. Ranskan pankeilla on taseissaan noin 13 prosenttia ja Britannian pankeilla noin 11 prosenttia Portugalin ulkomaisista veloista.

Luvut ilmenevät Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n tilastoista. Velkatilastot antanevat luotettavan kuvan siitä, mihin hätäluotot kriisimaiden kautta päätyvät – tai mihin ne eivät päädy.

Suomen pankkien rahoitusosuus Portugalin ulkomaisista veloista on noin 0,2 prosenttia.

Euroopan
velkahimmeli

Suomen ja muiden hätäluottoja maksavien tai takaavien maiden, hätäluotoin tuettavien kriisimaiden sekä näiden välissä useissa eri rooleissa taiteilevien pankkien välillä on monenlaisia ja monimutkaisia suhteita.

Kun kuvioon lisätään vielä edes tärkeimmät hätätoimien välikädet, kuten Euroopan vakausrahastot (väliaikaiset EFSF ja EFSM ja perusteilla oleva pysyvä ESM) sekä EKP, saadaan aikaan eräänlainen hataraa himmeliä muistuttava kokonaisuus.

Himmeliä koossa pitävä sideaine on velka – eli näkökulmasta riippuen joko lainasaatavat tai velkavastuut. Näitä saatavia ja vastuita sekä luottoihin liittyviä riskejä EU:n kriisitoimet ovat viime kevään Kreikka-paniikista lähtien siirtäneet osapuolelta toiselle.

Toistaiseksi kriisitoimet ovat merkittävästi kasvattaneet eivätkä suinkaan pienentäneet sotkuun sekaantuneiden maiden yhteenlaskettua velkavastuiden kokonaismäärää.

Hätärahat lainattava
rahoitusmarkkinoilta

Hätäluottojen kokonaismäärä on Portugalin tukiluotot mukaan luettuna yhteensä noin 255 miljardia euroa, josta noin 170 miljardia euroa on euromaiden ja EU:n vastuulla ja loput IMF:n rahoittajien, kuten EU-maiden vastuulla.

Erittäin suuri summa tosiasiallista hätärahoitusta on kriisimaihin mennyt myös EKP:stä. Sillä on taseessaan suorina sijoituksina ja pankeille myönnetyn keskuspankkirahoituksen vakuuksina yhteensä noin 500 miljardin euron arvosta kriisimaiden velkakirjoja. EKP toimii euromaiden vastuulla.

Kaiken kaikkiaan hätärahaa on käytetty tai varattu laskutavasta ja lähteestä riippuen suurin piirtein 1 250 miljardia euroa.

Setelinanto-oikeutensa ansiosta EKP:n ei tarvitse lainata rahaa markkinoilta, mutta keskuspankin osuutta lukuun ottamatta kriisitoimiin luvattuja tai kaavailtuja hätärahoja ei ole olemassa.

Kriisimaiden lisäksi myös Suomi ja muut maksajamaat ovat perin velkaisia, Suomea lukuun ottamatta useimmat euromaat ovat EU:n määrittelemien velkarajojen perusteella itsekin ylivelkaisia. Maksajamaiden onkin lainattava hätätoimiin tarvitsemansa eurot rahoitusmarkkinoilta.

Takaukset voivat
muuttua veloiksi

Suomen ja muiden euromaiden osuus Portugalin hätäluotoista toteutetaan Euroopan vakausvälineen EFSF:n (European Financial Stability Facility) avulla. Kyse on erillisyhtiöstä, jonka varainhankintaa Suomikin takaa.

EFSF:n avulla toteutettiin aiemmin euromaiden osuus Irlannin hätärahoituksesta. Kreikan hätäluotot ovat kunkin euromaan suoraan Kreikalle myöntämiä lainoja.

Toteutustavasta riippumatta hätäraha kiertää eräänlaista kehää.

EFSF myöntää tukilainat Portugalille, ja lainaa tähän tarkoitukseen tarvitsemansa rahat markkinoilta. Hätäluotot saatuaan Portugali pulittaa rahat suurimmaksi osaksi vanhojen velkojensa kuoletuksina – mahdollisesti jopa samoille pankeille ja muille rahoittajille, jotka osallistuvat EFSF:n rahoittamiseen.

Portugalin entiset rahoittajat pääsevät luottoriskistään ja saavat kehnolaatuiseksi arvioidusta saatavastaan täyden hyvityksen. Samalla hetkellä täsmälleen sama määrä kehnolaatuista luottoriskiä siirtyy EFSF:n ja sen takaajamaiden huoleksi.

Jos Portugalille on aikanaan myönnettävä hätäluottojen ehtoihin samanlaisia helpotuksia kuin Kreikalle on jo annettu, tai jos Portugali ei maksa velkojaan, voi EFSF joutua itse tukalaan saumaan. Sen on joko haettava markkinoilta uutta rahoitusta alkuperäisten velkojensa maksamiseksi – tai sitten Suomen ja muiden takaajamaiden on ne maksettava.

Jos Suomen takaukset lankeavat maksuun, on Suomen lainattava osuutensa – niiltä samoilta markkinoilta, joille rahat palaavat EFSF:n vanhojen velkojen kuoletuksina.