Nordean Wessman ostaisi Kreikka-lainoja
EPA
Nordean tutkimusjohtaja Roger Wessman ottaa tuoreessa verkkokolumnissaan kantaa Kreikan pahenevaan rahoitustilanteeseen. Kriisi ei estä maan valtiolainoihin sijoittamista.
Roger Wessman arvioi, että yleisen käsityksen mukaan yhä selvemmin on kysymys vain siitä, milloin ja miten Kreikan velkasaneeraus tapahtuu. Tämä ei estä maan valtiolainoihin sijoittamista.
– Päätös on Kreikan nykyisten rahoittajien käsissä, jotka tällä hetkellä vakuuttavat, ettei velkasaneerausta tule. Niiden todellisia mietteitä minua paremmin tuntevat tarkkailijat tuntuvat yhtyvän siihen, että velkasaneeraus ennen pitkää tulee. En ole kuitenkaan vielä täysin vakuuttunut asiasta. Koska Kreikan pitkien valtionlainojen hinnat ovat pudonneet lähes puoleen nimellisarvosta, pohtisin nyt pikemminkin sitä, pitäisikö ostaa lisää Kreikan lainoja eikä nykyisen omistukseni myymistä, Wessman kirjoittaa.
Kreikan julkisen talouden tilanne on alkanut viime aikoina näyttää entistä vaikeammalta. EU-komissio nosti viime viikolla ennustettaan Kreikan velasta suhteessa bruttokansantuotteeseen 166 prosenttiin ensi vuonna. Kreikka ei ole kuitenkaan konkurssissa.
– Kuten vuosi sitten kirjoitin, olen edelleen vakuuttunut siitä, että Kreikka on periaatteessa vakavarainen, jos maa vain saa rahoitusta kohtuullisilla koroilla. Näkemystäni tukee IMF:n Euroopan-toimintojen johtajan toteamus viime viikolla, että Kreikan valtiolla on kiinteistöomistuksia 280 miljardin euron edestä, eli melkein saman verran kuin maalla on velkaa. Kysymys on siten kreikkalaisten halusta, ei kyvystä, maksaa velkoja, Wessman toteaa.
Kreikan hallitus ei kuitenkaan ole osoittanut olevansa innokas omistusten myyntiin tai uusiin säästötoimiin. Wessmanin mukaan huhut voivat hyvin pitää paikkaansa. Niiden mukaan Kreikan hallitus pohtii mahdollisuutta jäädyttää kaikkien lainojen takaisinmaksua. Tähän täytyisi kuitenkin saada tukilainojen myöntäjien suostumus.
– Vaikka Kreikka jättäisi velkansa täysin hoitamatta, edessä olisi vielä jyrkempi säästökuuri ja maan finanssijärjestelmän luhistuminen, jos lainahanat menisivät kiinni. Tämän tietäen Kreikka onkin toistaiseksi pääosin toteuttanut sovitut kiristämistoimet, Wessman kirjoittaa.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Kreikan luistaminen alijäämätavoitteesta johtuu etenkin alemmista verotuloista, mihin on vaikuttanut talouden ennakoitua pahempi taantuma. Kreikan bruttokansantuote tosin yllättäen nousi ensimmäisellä neljänneksellä vauhdittuneen viennin tuloksena, mutta säästötoimien jatkuessa piristyminen oli todennäköisesti tilapäistä, Wessman arvioi.
– Keskeinen haaste on EU-maiden valmius jatkaa Kreikan rahoittamista. Pidän hyvin epätodennäköisenä, ettei Kreikka saisi rahoitusta, jos se vain osoittaa halukkuutta noudattaa annettuja ehtoja. Kysymys on, ollaanko valmiita hyväksymään lisärahoitusta ilman sitä, että yksityisiä velkojia saadaan mukaan talkoisiin.
Wessmanin mukaan linjaus näyttää edelleen olevan se, että ainakin ennen vuotta 2013 Kreikan velkajärjestelyn täytyy olla vapaaehtoinen. Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi siten, että sijoittajille tarjottaisiin mahdollisuutta vaihtaa lainoja vakausvälineen lainoihin.
