Kirjaudu ▼
 

4 syytä, miksi velkakriisi yhä jatkuu ja pahenee

4 syytä, miksi velkakriisi yhä jatkuu ja pahenee
Siitä on nyt vuosi, kun Euroopan velkakriisi leimahti ilmiliekkeihin Kreikassa. Sen jälkeen kriisin taltuttamiseen on käytetty tai varattu hätärahaa yli tuhat miljardia euroa. Kriisi ei ole kuitenkaan talttunut, vaan rahaa ja aikaa kuluu vielä rutkasti lisää ennen kuin sotku on siivottu. Syitä kriisin jatkumiseen ja pahenemiseen on ainakin neljä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Talouspäättäjät viettävät ensi viikolla Euroopan velkakriisin yksivuotispäiviä kyseenalaisin juhlallisuuksin sopimalla nyt jo kolmannen ylivelkaisen eurovaltion siirtämisestä pääosin muiden euromaiden hätärahoituksen varaan.

Nyt vuorossa on Portugali, mutta ilmeisesti valmistelut Kreikan uudesta hätärahoituksesta ovat jo vireillä.

Suomen uusi eduskunta päätti viime viikolla pitää kiinni edellisen eduskunnan sitoumuksista osallistumalla euromaiden väliaikaisen vakausrahaston takauksiin.

Käytännössä Suomen kanta tarkoittaa, että maanantaina ja tiistaina kokoontuvat EU:n ja euromaiden talousministerit voivat hyväksyä Portugalin pyytämät 78 miljardin euron hätäluotot.

Portugalin hätärahoitus ehti Suomen vaalien ja vaalituloksen takia olla lyhyen aikaa ainakin muodollisesti epävarmaa, mutta nyt tämä epävarmuus on väistynyt ja EU:n kriisityö voi jatkua entiseen malliin.

Entiseen malliin jatkuu myös itse velkakriisi – joka ei ole ratkennut saati katkennut, vaan toistaiseksi ennemmin pitkittynyt ja pahentunut.

Kriisiä pitkittävät ja pahentavat aivan samat syyt kuin ennen Suomen vaalejakin. Siihen ei vaikuta Suomen Portugali-päätös eivätkä itse Portugalin hätäluotot.

Keskeisiä syitä kriisiin ja sen venymiseen on ainakin neljä.

Neljä syytä
velkakriisiin

Karkeasti pelkistäen velkakriisin neljä keskeistä syytä ovat:

1) Kreikka,

2) Irlanti,

3) Portugali sekä

4) Emu ja EU.

Toki kunkin kriisimaan vaikeuksille on omia erityisiäkin syitään, mutta juuri näiden maiden uppoaminen ensin ja syvimmälle velkasuohon ei suinkaan ole sattuman oikku, vaan siihen on selkeä yhteinenkin syy.

Kreikka, Irlanti ja Portugali ovat suistuneet velkakriisin syövereihin siitä karusta syystä, että niillä on enemmän velkaa kuin ne pystyvät maksamaan. Kyse on kehittyneen maailman räikeimmin ylivelkaisista maista.

Näin voinee kiteyttää analyysiyhtiö Lombard Street Researchin (LSR) laajan velkatutkimuksen johtopäätökset. Yhtiö luo perusteellisen ja karun katsauksen kehittyneen maailman velkaisimpien maiden rahoitusnäkymiin.

LSR on kansainvälisiä suursijoittajia neuvova brittiläinen riippumaton analyysiyhtiö, joka keskittyy pelkästään talouden ja pääomamarkkinoiden analysointiin. Yhtiö ei hoida omia eikä asiakkaidensa sijoituksia eikä myy muitakaan sijoituspalveluita.

Velkatutkimuksen on laatinut LSR:n pääekonomisti Charles Dumas, joka nauttii arvostusta kriittisistä ja ennakkoluulottomista analyyseistään.

Dumas kuuluu niihin ekonomisteihin, jotka varoittivat hyvissä ajoin ennen finanssikriisiä talouden liiallisen velkaantumisen riskeistä. Tästä on hänen mukaansa Euroopankin velkakriisissä kyse.

Liian suuret velat
jäävät maksamatta

Kun velkaa on liian paljon hoidettavaksi, jää se ennen pitkää hoitamatta. Näin on asian laita, olipa kyse sitten yksityishenkilön, yrityksen, valtion tai kokonaisen kansakunnan veloista.

Mikä määrä velkaa on liikaa kullekin velallisille, vaihtelee LSR:n Dumasin mukaan suuresti. Vuosikausien alituisella velkamäärien kasvattamisella raja tulee kuitenkin ennen pitkää vastaan.

Nyt näin on käynyt vuoron perään Kreikalle, Irlannille ja Portugalille – ja niinpä ne ovat ensimmäisinä länsimaina suistuneet velkakriisiin. Ne eivät suinkaan ole maailman tai edes Euroopan ainoat ylivelkaiset maat tai valtiot, mutta niiden tilanne on tukalin.

Dumas laskee tarkastelussaan yhteen julkisen talouden, yritysten ja kotitalouksien velat, mutta jättää päällekkäisyyksien välttämiseksi rahoitusalan velat pois laskuista.

Rajauksellaan hän ei yritä vähätellä pankkien ja rahoitusalan merkitystä velkakriisin rakentajina, vaan tarkoitus on pelkästään saada yleiskuva kunkin kansantalouden vastuulla olevasta kokonaisvelasta.

Tutkimuksen velkamäärät ovat hirmuisia – mutta osin yllättäviä.

Kreikka ei olekaan
kaikkein velkaisin

Kreikka on kiistatta Euroopan ja koko kehittyneen maailman velkaisimpia maita. Mutta ei sittenkään velkaisin.

LSR:n Dumasin mukaan vielä Kreikkaakin raskaammassa velkalastissa ovat yllättäen sekä Irlanti että Portugali. Näin siitä huolimatta, että pelkästään valtioiden velkaisuutta vertailevat tilastot kertovat muuta.

Kreikan kokonaisvelka on 230 prosenttia maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Portugalilla vastaava lukema on noin 310 ja Irlannilla peräti 330 prosenttia.

Oikeastaan Irlannin päätyminen rahoituskriisiin ja hätärahoituksen varaan kannustaa tarkastelemaan eri maiden velkamääriä juuri niin kuin Dumas tekee.

Pelkästään valtioiden velkamääriin ja velkaisuuden suhdelukuihin keskittyville Irlannin kriisi tuli täytenä yllätyksenä, mutta koko talouden velkaisuutta seuraaville kriisi ei ollut yhtä suuri yllätys. EU kehui Irlannin taloudenpitoa vielä vuonna 2007.

Vuonna 2009 Irlannin valtion nettovelka oli alle 40 prosenttia vuoden bkt:stä. Sittemmin maan suurimmat pankit ja niiden mukana käytännössä suurin osa koko maan kaikista veloista suistui valtion vastuulle. Kokonaisvelka olikin yli kahdeksan kertaa pelkkää valtion velkaa suurempi.

Samoin Portugalin valtio on eurovaltioksi vain lievästi ylivelkainen, mutta yritysten ja kotitalouksien velkakuormat ovat sitäkin raskaammat. Tämä on Dumasin mielestä syytä ottaa huomioon, ettei synny vääriä kuvitelmia Portugalin velanmaksukyvystä.

Liika velka jää ennen pitkää hoitamatta, ja tällainen tilanne on Dumasin mukaan tavalla tai toisella edessä Kreikalla ja hyvin suurella todennäköisyydellä myös Irlannilla ja Portugalilla.

Tällä perusteella kriisimaihin ammennettuja hätäluottoja ei ole ainakaan kokonaisuudessaan odotettavissa takaisin ajallaan eikä ehkä milloinkaan.

Rahaliitto ja EU
osasyy kriisiin

Pahimpaan pinteeseen joutuneet kolme ylivelkaista euromaata eivät suinkaan ole maailman ainoat ylivelkaiset maat.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Jokseenkin yhtä raskaassa velkakuormassa ovat LSR:n mukaan myös kehittyneen maailman ylivelkaiset talousmahdit, Yhdysvallat, Japani ja Britannia.

Silti kriisi on ensin iskenyt juuri velkaisimpiin euromaihin. Varsinaisten kriisimaiden lisäksi riskiryhmään kuuluvat Dumasin mukaan myös Espanja ja Italia, euromaita nekin.


[zoom]
Klikkaa graafi suuremmaksi

Euromaiden riskipitoisuudelle on Dumasin mukaan selvä syy – joka on samalla velkakriisin venymisen neljäs syy: Emu ja EU.

Euromaiden rahaliitto Emu ja yhteisvaluutta euro selittävät osaltaan, miksi liialliset velkamäärät kärjistyivät kriisiksi ensin juuri euromaissa. Emu selittää myös, miksi juuri nämä maat eivät pääse kriisistä eroon samojen keinojen avulla kuin muut maat.

EU taas kriisitoimien pääarkkitehtinä on sekin omilla toimillaan pitkittänyt ja pahentanut kriisiä.

Siitä Dumas on samaa mieltä useiden muiden riippumattomien ekonomistien ja taloustutkijoiden kanssa, että rahaliitto Emun ja yhteisvaluutta euron keskeiset ominaispiirteet osaltaan voimistivat nyt pinteessä olevien maiden velkaantumista.

Euroalueen yhteinen korkotaso oli Saksaa nopeammin kasvaneille reunamaille aivan liian kauan aivan liian matala. Lisäksi lainarahaa tulvi suurten EU-maiden pankeista reunamaihin kuin saavista kaatamalla.

Ero eurosta tuskin
ratkaisu kriisiin

Sekin liittyy Emun ja euron ominaispiirteisiin, ettei euroalueen ylivelkaisilla kriisimailla ole minkäänlaisia mahdollisuuksia tavoitella talouskasvua valuuttaa heikentämällä. Euro on niille tältä osin kuin vieras valuutta.

Apua ei välttämättä löydy edes erosta.

LSR:n Charles Dumas arvelee, että kriisimaiden ei ole kovin helppo erota eurosta, vaikka moisestakin tempauksesta aika ajoin liikkuu huhuja. Viimeksi viikko sitten Kreikan ja EU:n talouspäättäjillä oli täysi työ ampua alas huhuja Kreikan erosta.

Kriisimaat ovat Dumasin mukaan erittäin tiukasti kiinni eurossa, sillä niiden pankit ovat täysin riippuvaisia EKP:n puoli-ilmaisesta keskuspankkirahoituksesta.

Ero eurosta panisi kriisimaiden pankkien EKP-rahoituksen kerrasta poikki, eikä euromääräisten vastuiden kattamiseen muutakaan rahoitusta olisi tiedossa. Dumas arvioikin, ettei eurosta eroaminen säästäisi kriisimaita suuren luokan luotto-onnettomuuksilta – tai mittavilta velkasaneerauksilta. 

Hänen mukaansa on todennäköisintä, että edes kriisimaat eivät hevin eroa eurosta. Ne pysyvät eurossa – mutta saneeraavat silti velkansa.

Kriisiin voi kadota
vuosikymmeniä

Kriisin katkaiseminen onnistunee lopulta vasta saneerausten eikä suinkaan talouskasvun tai varsinkaan vyönkiristysten avulla, arvioi LSR:n Dumas.

Hänen mukaansa EU:n tähänastiset vaatimukset julkisen talouden voimakkaiden tehostus- ja säästötoimien käynnistämiseksi kesken ankaran taantuman ovat jo nyt osoittautuneet tuhoisiksi.

Kriisimaiden työttömyys on pahentunut, talouskehitys heikentynyt ja lisäksi velkaisuuden suhdeluvut ovat jopa pahentuneet. Yritykset julkisen talouden alijäämien pienentämiseksi ovat kääntyneet tarkoitustaan vastaan.

Dumas arvioi, että hätäluottojen ehtoina kriisimaille määrättyjen kiristystoimien deflatoriset vaikutukset ovat heikentäneet eivätkä suinkaan kohentaneet kriisimaiden kasvumahdollisuuksia.

Tätä menoa EU tuskin saa velkakriisiä ratkaistua, vaan voi Dumasin mukaan pitkittää ja pahentaa kriisiä jopa vuosien mittaiseksi.

Sotkuun voi hänen mukaansa suttaantua jopa pari kadotettua vuosikymmentä – elleivät velkasaneeraukset käynnistä suursiivousta kesken kaiken.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (175)


Anonyymi
Eli ei tässä säästäminen auta (raha vähenee kiertokulusta) vaan se kurjistaa tilannetta yhä lisää. Tilanteeseen auttaa rahanluontimekanismin haltuunotto.


Näin on asiat. Tässä pitää ymmärtää, että vaikka yksityinen ihminen, yritys tai pieni valtio pystyy säästämään itsensä ulos tappioista, se ei suurille valtioille tai monelle pienelle samanaikaisesti ole mahdollista, sillä se johtaa lamakierteeseen. Raha on oikeasti vain väline ohjata reaalitaloutta, eikä toiminnan laaja-alainen väheneminen "säästämisen" takia aiheuta muuta kuin entistä suuremman katastrofin koko järjestelmän kannalta. Säästö tapahtuu suhteessa muihin, mutta kaikki eivät voi säästää samanaikaisesti, koska silloin ei ole ketään, johonka verrattuna säästää. Sama koskee valuuttojen välisiä devalvointeja, jos kaikki devalvoivat samalla lailla, ei devalvoinnista ole etua kenellekään.

Oikean vuosituhansia toimineen markkinatalouden "lakeja" on viime vuosikymmeninä törkeästi rikottu ja nyt talouden kaoottinen systeemi on ajautunut pois tutulta alueeltaan. Varsinkin USA:n finanssimaailman toiminta on lähinnä uhkapeliä merkityin kortein, sen reaalimaailmalle aiheuttamat haitat ovat huomattavat. Valtioiden ja keskuspankkien holtiton toiminta on entisestään pahentanut tilannetta.

Jos pankkien valtaan ja valuuttajärjestelmään ei tehdä merkittäviä muutoksia, odottaa meitä nälkäkuolemat ja sodat myös Euroopassa. On aivan selvää, että nykyinen järjestelmä ei voi toimia.
Anonyymi: Onneksi vielä ei ole 16.5.2011 10:53

Anonyymi
Eihän kriisimaat poistu eurosta kun sille on maksajia, siis ainut oikea tie on että euro jätetään kriisimaille devalvoitavaksi ja suomi poistuu takavasemmalle markkaan.


Tämä on totta ja kaikille paras ratkaisu. Kriisimaiden on hyvin vaikea irrota eurosta, koska niiden oman valuutan uskottavuus olisi olematon. Seurauksena olisi hirmuinen kaaos.

Vahvempien talouksien kohdalla tilanne on paljon helpompi, koska odotettavissa on oman valuutan vahvistuminen euroon nähden. Liiallisen vahvistumisen voi kuitenkin helposti torjua laskemalla lisää vahvistumaan pyrkivää valuuttaa liikkeeseen. Näin toimittiin vähän aikaa sitten Japanin kohdalla, kun heidän sijoituksiensa kotiutus maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen aiheutti kovia paineita jenin vahvistumiseksi. Ongelmamaiden heikkenevää valuuttaa sen sijaan ei pystytä vahvistamaan rahamäärää vähentämällä, koska niiden talous ei sitä kestä.

Suomen vaikutus on tietenkin meidän taloutemme pienen koon takia lähes mitätön, mutta jos Saksa jättää vähintään tilapäisesti euron, olisi se Etelä-Euroopan pelastus. Suomen ja muiden suhteellisesti vahvempien euromaiden kannattaisi seurata Saksaa. Poliittisten syiden takia lienee parempi, että jokaisella irtautujalla on oma valuutta.

Eurot voisivat edelleen olla irtautujamaissa käytössä toisena valuuttana, mutta ne käyttäisivät sitä vieraana vaihtuvakurssisena valuuttana. Tilivaluutassa ja korttimaksuissa asia on helppo järjestää, mutta hyväksyttävien eurojen setelien ja kolikoiden valikoimaa kannattaisi rajoittaa käytännön syistä.
Anonyymi: Ratkaisu alkaa löyty 16.5.2011 11:20

Anonyymi
Jotenkin tämä aihe alkaa olla jo NIIN loppuun kaluttu kun olla voi. Tilanne on toki päällä eikä ratkaisua näy, mutta kommentteina seuraa aina joko: Suomen pitää heti erota eurosta ja ottaa markka takaisin, Käteinen oikeuteen tai Ei koske Suomea ...
Anonyymi: Late 16.5.2011 12:07

Anonyymi
Tiedoksi kaikille palstaa seuraaville:

Tämän hulluuden maksumieksi joutuminen on tarkalleen Suomen kansan tahto!! On siis täysin turhaa valittaa seurauksista.

Suomen kansa on äänestänyt taas valtaan ihmiset, jotka tätä hulluutta ajavat.

Vaaleissa oli yksi nimeltä mainitsematon puolue, joka selvällä suomenkielellä kertoi vastustavansa tätä toimintaa. Puoluetta vastassa oli kuitenkin koko media sekä suurin osa kansasta, ja niinpä se sai suuresta kannatuksen lisäyksestä huolimatta vain sen verran ääniä, että ei päässyt suurimmaksi puolueeksi tai hallitustunnustelijan asemaan.

Joten, nyt aikuisina ihmisinä kannamme vastuun tekojemme ja äänestyskäyttäytymisemme seurauksista. Eli mukisematta maksamme kaiken, mihin johtajamme sitoutuvat.

Jyrki, olemme käsissäsi! Tee meille, kuten parhaaksi näet, siihen sinulla on kansan valtuutus.
Anonyymi: Leijona 16.5.2011 12:10

Anonyymi
Toisten velat? Kukaan ei näytä kantavan vastuuta meidän omista veloista ja vuosikausien lisävelkaantumisesta! Oma tilanteemme on pahempi kuin joku etelän tilanne!
Anonyymi: Ompa sumuinen ilma! 16.5.2011 12:24

Anonyymi
Tilanne on toki päällä eikä ratkaisua näy, mutta kommentteina seuraa aina joko: Suomen pitää heti erota eurosta ja ottaa markka takaisin, Käteinen oikeuteen tai Ei koske Suomea


Tuo "ei koske Suomea" on Kataisen aivopieruja ja samaa luokkaa kuin "kiinalaiset maksaa Suomen ALV:t". Mutta ratkaisu näkyy, ja se todellakin on Suomen, Saksan, Hollannin ja Itävallan ero eurosta. Viron kannattaa myös erota, mutta se voisi ehkä sitoa oman valuuttansa Suomen tai Saksan markkaan.

Heikot taloudet eivät kykene irtoamaan eurosta, joten se pitää jättää niiden pelastusveneeksi. Vahvat taloudet voivat irrota eurosta hallitusti ja ilman kaaosta markkinoilla ja lisäksi ne voivat tukea euroa vielä irtautumisen jälkeenkin.

Joskus vuosien päästä, kun konkurssimaat ovat saaneet taloutensa hallintaan, voivat nekin irrottautua omiin kelluviin valuuttoihinsa ja euro jätetään EU:n yhteiseksi tilivaluutaksi.
Anonyymi: Tässä sulle Trichet 16.5.2011 12:47

Anonyymi
normaalijärjellä ajateltuna: jos joku on kyvytön maksamaan pois aiempia velkojaan niin ei sellaiselle anneta lisää lainaa! on kuulunut jopa huhuja, että nyt velkaantuneita on jopa pakotettu ottamaan lisää velkaa!


Näinhän se toimii pankkimaailmassa.
Ennenkuin minulla oli omaisuutta, en saanut edes Visaa.
Nyt kun minulla on omaisuutta ja hieman velkaakin, niin tarjotaan vaikka minkälaisia luottokortteja sekä lisälainaa esim. mökin, veneen ja auton ostamiseen.

Niin kauan kun ongelmamailla on omaisuutta iskeä vakuudeksi (vaikka niitä ei vakuuksiksi laiteta) saa ne lisälainaa miten paljon haluaa.

Kun ongelmia tulee, niin velkojat kiistelevät kuka saa mitäkin.

Itse ongelman lähde on velanantajat. Tämän vuoksi suomen ei tulisi osallistua velkamaiden tukemiseen lisälainoja ja takuita myöntämällä.
Anonyymi: werty 16.5.2011 12:49

Anonyymi
Euroa ei perustettu taloudellisten syiden vuoksi vaan kyseessä on puhtaasti poliittinen hanke. Euroa luotaessa monet talousasiantuntijat kyllä varoittivat poliittisen rahaliiton riskeistä, mutta varoituksia ei huomioitu -niin suuri into oli saada aikaan euro-monumentti.

Suomi sidottiin tähän poliittiseen hankkeeseen ainoana pohjoismaana. Onko vielä olemassa joitain syitä, miksi meidän tulee roikkua mukana maksamassa epäonnistuneen kokeilun kulissien
pystyssä pitämistä?


Asiallinen kommentti. Pitää vielä muistaa, ei meiltä suomalaisilta kysytty, haluammeko EURON valuutaksemme. Meidän viisaat poliitikkomme pitivät asiaa niin tärkeänä ja vaikeana, että kansalaiset eivät ymmärtäisi, joten he suuressa viisaudessaan päättivät vaihtaa markan euroon. Naapurimme Ruotsi ja Tanska, jossa oli kansanäänestys ja kansa sanoi EI. Ei ole euro käytössä ja pärjäävät hyvin. Miksi muuten Englantikaan (iso eurooppalainen) ei ottanut euroa jos se on niin hyvä, kun meillä poliitikot (pääosin) vakuuttelevat. Ero eurosta onnistuu kyllä, mikäli poliittiset päättäjät antaa kansalle äänivallan ja toteuttavat kansanäänestyksen tuloksen.
On itsestään selvää, että Kreikka, Irlanti ja Portugali tulevat vaihtamaan Eurovaluutan johonkin muuhun, eivät he suostu olemaan pankkien liekanarussa vuosikymmeniä. Katsokaa miten jo nyt Kreikan kansa ragoi?
Anonyymi: vesa 16.5.2011 13:12

Anonyymi
kriisin korjausohjeita Suomelle

piikki heti kiinni, kenellekään ei makseta enää senttiäkään ja kenenkää velkoja ei taata - vai takaavatko ne meidän velat muka?

kataiselle potkut, samoin kuin kaikille muillekin hölmöille

suomen oma velanotto seis heti - jos ei ole rahaa maksaa virkamiesten palkkoja niin sitten niille ei makseta - vai onko kiva elää velaksi?

puolelle virkamiehistä heti potkut, lopuille palkanalennukset puoleen

veronalennukset työtätekeville ja yrittäjille


Komppaan 100%:sti
Anonyymi: -Artsi- 16.5.2011 13:17

Anonyymi
Tämän palstan kommentoijien harhaisiksi luullut ajatukset ovat osoittautumassa tämänkin perusteella oikeiksi.

Minä vain jatkan tukien ja nykyisen politiikan vastustusta, vaikkei sillä mihinkää vaikutusta olisikaan.
Anonyymi: Minä vain 16.5.2011 14:24
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

19.12. Obama haluaa laittaa opinahjot uuteen järjestykseen
19.12. Venäjän keskuspankki lisäsi rahoitusta ruplapulan vuoksi
19.12. FBI: Pohjois-Korea oli Sony-hyökkäyksen takana
19.12. S&P laski Ukrainan luottoluokitusta
19.12. Virkamiehet: EKP pohtii keinoja Saksan QE-vastustuksen liennyttämiseksi
19.12. Kotipizzan omistaja myi hampurilaisketjun
19.12. Rakennuslupien määrä romahti 43 prosenttia
19.12. Miksi diesel maksaa yhä niin paljon? Teboil-pomo kertoo
19.12. Arvio: Facebookin ostaman firman hinta 35-kertaistui
19.12. Leena Mörttinen Perheyritysten liiton johtoon
19.12. Pöyry ja Stockmann luisuvat pörssissä
19.12. Jäätävä ennuste Venäjä taloudesta: supistuu 8 %
19.12. Löyttyniemestä EU:n kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtaja
19.12. Venäläismiljardööri vastaa Putinin rahakutsuun
19.12. Kuka vetää välistä? Hinta Venäjällä 580 000 dollaria, Euroopassa 145 000 dollaria
19.12. Digitoday Netflix offline-videoista: Älä unta näe!
19.12. Paneelien hinnat puoleen, niin aurinkosähkö yleistyy
19.12. Käytettyjen autojen tuojille makea voitto vuosien verokiistassa
19.12. Neste Oil sopi patenttiriidan biodieselistä
19.12. Näillä tienesteillä olit pienituloinen
19.12. "Venäjän euribor" kiipesi lähelle 30 prosenttia
19.12. Autopomo ruplan alamäestä: "Kuin verilöyly"
19.12. Talvivaara asettaa tytäryhtiöitään selvitystilaan
19.12. Digitoday Soneran selitys verkon mykistymiselle: Kyllä se vielä testissä toimi
19.12. Air France-KLM varoitti tuloksesta ja lykkää uutuuskoneita
19.12. Pankki: Nokia voisi ostaa Alcatel-Lucentin kahdella ehdolla
19.12. Metso myy Tampereen valimonsa
19.12. Tornioon rakennetaan lng-terminaali
19.12. Tornion LNG poiki heti: Outokummulta 30 miljoonan investointi
19.12. USA ei vielä asettanut uusia Venäjä-pakotteita
Asiakastieto

Yhteistyössä