Kirjaudu ▼
 

Professori Walsh: Työllisyys ei tottele keskuspankkeja

Bloomberg News
Professori Walsh: Työllisyys ei tottele keskuspankkeja
Keskuspankit perustavat rahapolitiikkansa osin epärealistisiin oletuksiin talouden toiminnasta. Etenkin työllisyyden kehityksestä ja siihen vaikuttamisesta keskuspankit luulevat liikoja, arvioi talousprofessori Carl Walsh Helsingissä perjantaina.
Jan Hurri
6.5.2011 10:03
20

Rahapolitiikan keskeisiin työkaluihin kuuluvat ekonometriset mallit perustuvat yleensä oletukseen pääomien, tavaroiden, palveluiden ja myös työvoiman täydellisen esteettömään liikkuvuuteen. Tämä on erityiesti työvoiman osalta väärä oletus.

Näin sanoi maailmankuulu yhdysvaltalainen talousprofessori Carl Walsh esityksessään Suomen Pankin juhlakonferenssissa perjantaina Helsingissä. Walsh on professori Kalifornian Santa Cruzin yliopistosta.

Liian suuret luulot työvoiman liikkuvuudesta merkitsevät, että tältä osin rahapolitiikan mallit eivät anna totuudenmukaista kuvaa talouden toiminnoista. Näin ollen rahapolitiikan vaikutukset eivät ole sellaisia kuin keskuspankit olettavat.

– Työllisyys siirtyy vuosien kuluessa toimialojen välillä, niin kuin Yhdysvalloissa ja monissa muissa talouksissa on viime vuosikymmeninä tapahtunut. Samoin globalisaatio-ilmiössä on pitkälti ollut kyse työpaikkojen siirtymisestä länsimaista nopeammin kasvaviin talouksiin. Tämä on kuitenkin eri asia kuin työvoiman liikkuvuus, Walsh tähdensi.

Hänen mukaansa on tärkeää huomata, että työllisyyden liikkuvuudessa ja työvoiman liikkuvuudessa on merkittävä ero. Tämän eron nykyistä parempi huomioon ottaminen auttaisi keskuspankkeja paremmin ymmärtämään talouden ja työllisyyden dynamiikkaa.

Walsh korosti, että työvoiman – käytännössä siis yksittäisten ihmisten – siirtyminen työpaikasta toiseen on usein hidasta. Vielä hitaampaa ja vaivalloisempaa on ihmisten siirtyminen toimialalta toiselle tai kaupungista tai jopa maasta toiseen.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Todellisuudessa työvoiman liikkuvuus on kaikkea muuta kuin täydellisen esteetöntä, niin kuin rahapolitiikan laskentamallit olettavat, Walsh kiteytti.

Hänen perin akateemisen aiheensa ja osin teoreettisen esityksensä aihe on perin ajankohtainen, sillä erityisesi Yhdysvaltain keskuspankki Fed yrittää taltuttaa sitkeästi kymmenen prosentin tuntumaan juuttunutta työttömyyttä.

Myös euroalueen työttömyys on korkea, mutta EKP keskittyy ensisijaisesti hintavakauden hallintaan. Osassa euromaita työttömyys on lähes 20 prosenttia.

Euroalueella työvoiman liikkuminen maasta toiseen on periaatteessa täysin vapaata, mutta käytännössä hyvin niukkaa. Walshin suositus onkin, että ehkä rahapolitiikan malleihin pitäisi syöttää uudeksi oletukseksi työvoiman liikkumattomuus.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (20)

Sivut: 1 2
EdellinenSeuraava

Anonyymi
"Hänen perin akateemisen aiheensa ja osin teoreettisen esityksensä aihe..."

Täh? Harvoin kuulee taloustieteessä näin ihmisten arkeen ja konkretiaan liittyviä tutkimuksia. Länsimaissa on kroonistuva alityöllisyys. Vain velalla on elintaso pidetty säädyllisellä tasolla. Poliitikot ovat aivan hukassa tämän asian kanssa. Heistä on varmaan kova juttu jonkun max.parisataa ihmistä työllistävän pelitalon menestys kansainvälisillä markkinoilla. Sillä ei vain ole juurikaan tekemistä tämän asianlaidan kanssa.
Nimetön 6.5.2011 10:15

Anonyymi
Näin talouselämässä.

Unohtakaa aikaisemmat pyramidihuijaukset. Eurooppa pyörittää nyt niistä kaikisa suurinta.

Euron kriisissä on kyse jättimäisestä veivauksesta, jossa velat siirtyvät yksityiseltä sektorilta veronmaksajille, kirjoittaa Argentiinan keskuspankin entinen johtaja Mario BlejerFinancial Times -lehdessä.

Blejerillä on kokemusta valtioiden velkakriisistä, ajautuihin Argentiina maksukyvyttömäksi vuosikymmen sitten.

FT:n kolumnissaan hän kirjoittaa, että Euroopan velkamaille rakennetut lainapaketit rikkovat euron perustamisen yhteydessä sementoitua sääntöä, jonka mukaan tällaisia pelastuspaketteja ei tehtäisi. Kreikalle, Portugalille ja Irlannille myönnetyt lainat vain kasvattavat niiden velkataakkaa entistä kestämättömämmäksi.

Lainapaketit perustuvat Blejerin mukaan "kuvitelmaan", että ongelmat ovat vain väliaikaisia likviditeettiongelmia eikä pitkän aikavälin ongelmia. Tätä kuvitelmaa voidaan kuitenkin ylläpitää vain niin kauan kuin velkamaat saavat lisälainoja rikkaammilta mailta.

Tässä kohtaa tilanne alkaa muistuttaa pyramidihuijausta, Blejer kirjoittaa. EU ja IMF myöntävät velkaisimmille maille yhä uutta velkaa, mikä siirtää vastuuta yksityiseltä sektorilta EU-maiden veronmaksajien vastuulle.

Perinteinen yksityisen sektorin pyramidihuijaus voi kestää vain niin kauan, kun siihen tulee uusia sijoittajia, jotka maksavat vanhoille sijoittajille. Julkisen sektorin pyramidihuijaus "voi teoriassa jatkua ikuisesti", Blejer kirjoittaa. "Niin kauan kuin se rahoitetaan julkisella rahalla, velka voi jatkaa kasvuaan ilman hypoteettista rajaa."

Käytännössä näin ei voi käydä, kirjoittaja arvelee. Julkinen vastustus kasvaa ennen pitkää liian suureksi. Blejer kuitenkin epäilee, että jos poliitikot eivät pakota velkojen uudelleenjärjestelyä tapahtuvan nopeammin, viime kädessä maksajaksi jäävät veronmaksajat eivätkä alkuperäiset lainoittajat eli ennen kaikkea pankit.

"Olisi virkistävää, jos asioita kutsuttaisiin niiden oikealla nimellä", Blejer kirjoittaa. "Kiertoilmaukset voivat olla hyödyllisiä lyhyellä aikavälillä, mutta pyramidihuijauksen tunnistaa, kun se jatkuu tarpeeksi kauan."
Näinhän se on 6.5.2011 10:17

Anonyymi
Keskuspankkien nykyinen doktriini näyttäisi nojautuvan puhtaasti varallisuusarvojen kasvattamiseen ja siitä aikaansaatavaan varallisuusvaikutukseen, wealth-effectiin. Talouskasvu vaatii toteutuakseen kasvavan rahanmäärän ja velka ja jatkuva velkaantuminen on toteutuskeino. Jotta velkaantuminen olisi mahdollista, pitää myös varallisuusarvojen kasvaa.

Syvimmällä velkaongelmissa rämpivien maiden ongelma on, että niiden teollisuustuotanto ei enää pysty kilpailemaan globaalimarkkinoilla (Portugalin tekstiili ja kenkäteollisuus on kaputt kiinailmiön edessä, jenkeillä pärjää vahvasti enää lähinnä tietotekniikka, siinäkin softa ja suunnittelu, media, elokuva ja sotateollisuus). FED on ollut länsimaiden suunnannäyttäjä rahapolitiikassa ja noudatetussa varallisuusarvodoktriinissa. Se tulisi nyt kyseenalaistaa ja keksiä tilalle, joilla ihan oikea reaalimaailman teollisuustuotanto saataisiin taas kannattamaan.
Palveluihin nojautuv 6.5.2011 10:25

Anonyymi
Miksi Katainen kumppaneineen ei suostu edes keskustelemaan kenenkään sellaisen taloustieteiljän näkemyksistä, jotka eroavat hänen omasta henkilökohtaisesta näkemyksestään? Hän voi olla oikeassa, että tulee jonkinnäköinen taantuma, jos Portugalia ei tueta, mutta onko sillä väliä, että tuleeko se nyt vai puolen vuoden päästä. Britannian pankit taitavat olla suurimpia lainoittajia, mutta britit eivät osallistu tähän pelastusoperaatioon. Miksi? Ja katsokaa pankkimiesten saamia bonuksia, se on sairasta! Järki käteen ja pelurit vastuuseen!
Peli seis ennen kuin 6.5.2011 10:27

Anonyymi
Työllisyys on siirretty lännestä kiinaan. USA+EU työmarkkinat ovat yhteenlaskettuna pienemmät kuin Kiinan.
Nimetön 6.5.2011 10:28

Anonyymi
On tärkeää huomata, että työllisyyden liikkuvuudessa ja työvoiman liikkuvuudessa on merkittävä ero. Näin lukee artikkelissa.

Tämä on mielestäni oleellista, kun meillä nytkin puhutaan työttömyydestä ja työllistämistoimista. Jopa työpaikkojen siirroista paikkakunnalta toiselle.

Tavallisella ihmisellä ei ole aina mahdollista olla vain se pieni pelinappula tai numero päättäjän Afrikan tähti -pelissä.

Enkäpä heillä on mahdollista muuttaa paikkakunnalta toiselle ilman suurempaa ongelmaa, mutta kaikilla ei ole.

On otettava monta asiaa huomioon. Vai oletetaanko tässä yhteiskuntaympäristössä ollenkaan huomioon ihmisten elämää yleensä - perheitä, puolison työpaikkaa, asuntoja, lapsia, kouluja, jo olemassa olevia sosiaalisia verkkoja?
Nimetön 6.5.2011 10:33

Anonyymi
Ehkä työt alkavat tulla takaisin Kiinasta Suomeenkin, kun siellä palkat nouseet ja inflaatio jyrää ja kuljetuskustannukset nousevat.

Voidaan Suomeen rakentaa jälleen jopa uusia tehtaita ja tuotantolaitoksia, eikä vaan musiikkitaloja, urheiluhalleja ym.
Hapa 6.5.2011 10:36

Anonyymi
Vai oletetaanko tässä yhteiskuntaympäristössä ollenkaan huomioon ihmisten elämää yleensä - perheitä, puolison työpaikkaa, asuntoja, lapsia, kouluja, jo olemassa olevia sosiaalisia verkkoja?


Ei tietenkään. Ei nykyjärjestelmässä ole yksilöllä mitään merkitystä muuten kuin koneen osasena. Ja jos osa menee rikki, varaosia on aivan riittämiin; joten osien, eli ihmisyksilöiden, kulumiseen ei tarvitse kiinnittää mitään huomiota. Siitähän kertovat nämä uutiset siitä, että suurin osa ihmisistä ei viihdy töissään, vaan palaa hissukseen loppuun.
Nimetön 6.5.2011 10:42

Anonyymi
Ehkä työt alkavat tulla takaisin Kiinasta Suomeenkin, kun siellä palkat nouseet ja inflaatio jyrää ja kuljetuskustannukset nousevat.


Kunhan sykli etenee tarpeeksi. Nyt on vielä suuri osa Aasiaa hyväksikäyttämättä ja suurin osa Afrikastakin on vielä neitseellistä maastoa, joten sykli voi olla hyvin pitkä.
Nimetön 6.5.2011 10:44

Anonyymi
Linkki edellä mainittuun Mario Blejerin haastatteluun:
www.ft.com/cms/s/0/ee728cb6-773e-11e0-aed6-00144feabdc0.html
Kannattaa lukea !!! 6.5.2011 10:50
Sivut: 1 2
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä