Portugalin tukipaketti onkin liian suuri

Jos Suomen eduskuntaryhmien kannat Portugali-takauksiin määräytyisivät pelkästään sen perusteella, mitä Portugalin tukemisesta tuli eduskuntavaalien alla luvattua, olisi Suomen kanta sillä selvä. Ilmeisesti nyt myös kokoomuksen ja hallitustunnustelija Jyrki Kataisen pitäisi sanoa "ei" aiemmin kannattamalleen tukipaketille.

Suomen takauksien kieltämistä puoltaisi ainakin kaksi seikkaa: keskiviikkona julkistettujen tietojen perusteella Portugali näyttää neuvotelleen itselleen keskeisiltä osin lievemmät lainaehdot kuin ne, jotka maan edellinen hallitus hylkäsi. Suomen silloinen pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen korostivat vuoron perään omissa vaalipuheissaan, että he vievät Suomen Portugalin tukipakettiin vain entistäkin tiukemmin lainaehdoin.

Keskeinen lainaehtojen kevennys liittyy Portugalin valtiontalouden tulojen ja menojen tasapainottamiseen. Maalle annetaan tuntuvasti lisää aikaa alijäämän pienentämiseen, mikä käytännössä merkitsee selvästi kaavailtua lievempiä vaatimuksia veronkorotuksiin, omaisuuden myynteihin tai menojen leikkauksiin. Portugalilta ei esimerkiksi vaadittane julkisten alojen palkkojen tai eläkkeiden alennuksia, vaan muutaman vuoden pidättäytyminen uusilta korotuksilta näyttää riittävän.

Portugalin tukiehtojen kevennykset merkitsevät, että maalta vaaditaan selvästi kevyempiä julkisen talouden tasapainotustoimia kuin aiemmin Kreikan tai Irlannin lainaehdoissa on vaadittu. Jos Portugali saa lainansa keskiviikkona esitellyin ehdoin, voi Kreikassa ja Irlannissa kasvaa poliittista painetta vaatia vastaavia helpotuksia niiden tukiluottojen ehtoihin. Kreikka on jo saanut tuntuvia helpotuksia hätälainojensa maksuehtoihin.

Toinen hyvä peruste Portugalin tukilainan kyseenalaistamiseen on maalle tarjottavan lainan määrä.

Portugalille paketoitu lähemmäs 80 miljardin euron tukilaina ylittää huikeasti maan kolmen lähivuoden rahoitustarpeen. Osa Portugalin-tukea käsitelleistä suurpankkien markkinakatsauksista kiinnitti tähän seikkaan keskiviikkona epäluuloista huomiota.

Esimerkiksi ranskalaispankki Societe Generalen velkakirjamarkkinoiden tapahtumia kommentoiva katsaus huomautti epäilyttävän suuresta lainamäärästä, joka yhdessä odottamattoman lievien lainaehtojen kanssa voi olla omiaan heikentämään Portugalin poliittista mielenkiintoa tasapainottaa talouttaan.

Pankin korkoanalyytikot arvelevat ainakin alustavien tietojen perusteella, että Portugali näyttää saavan aivan liian paljon rahaa todellisiin tarpeisiinsa verrattuna. Pankin katsauksen mukaan liian suurta tukimäärää täydentää vain pintapuolinen selontekovelvoite varojen käyttämisestä. Pankki käyttää katsauksessaan muun muassa termiä "moral hazard" (suomeksi moraalikato).

Noin 80 miljardin euron lainasumma on karkean laskutoimituksen perusteella jopa 20–30 miljardia euroa liian suuri, jos tukiluottojen on tarkoitus riittää Portugalin valtion ensi kuun suuresta lainakuoletuksesta vuoden 2013 loppuun. Näin se ulottuisi jopa hieman pidemmälle kuin väliaikaisen vakausrahaston EFSF:n toimikausi.

Portugalin valtion velkoja erääntyy tänä vuonna enää viitisen miljardia euroa – kesäkuun lainanmaksu. Kahtena seuraavana vuonna vanhoja pitkäaikaisia velkakirjoja erääntyy kuoletettaviksi yhteensä noin 20 miljardia euroa. Samaan aikaan valtiontalouteen kertyy lainarahoituksella katettavaa alijäämää tasapainotavoitteiden sujumisesta riippuen arviolta 20–25 miljardia euroa. Lisäksi on maksettava vanhojen velkojen korkoja vuoden 2013 loppuun mennessä yhteensä noin viisi miljardia euroa.

Näin päästään yhteensä karkein luvuin noin 55 miljardiin euroon, ei suinkaan 80 miljardiin tai edes 78 miljardiin euroon. Joko lainasummassa on runsaasti klappia tai sitten summalla varaudutaan jo valmiiksi tasapainotavoitteiden lipsumiseen ja Portugalin siirtymiseen pysyvän vakausmekanismin ESM:n hoteisiin. Eli Portugali saisi samassa paketissa kassakriisin torjuvaa akuuttihoitoa ja pitkäaikaiseen tukirahoitukseen johtavaa saattohoitoa.