Kriisi ei pääty Portugaliin, pian Kreikka palaa luukulle
EPA
Tasan vuosi sitten Kreikka-paniikista leimahtanut velkakriisi jatkuu ja palaa yhä kovemmalla liekillä. Nyt hätärahaa hakee Portugali, ja EU painostaa Suomeakin yhä suurempiin tukilupauksiin. Se on jäänyt kertomatta, että kriisi tai tukianomukset tuskin päättyvät Portugaliin. Lisää apurahaa tarvitaan jo ensi vuonna – ja rutkasti tarvitaankin.
4.5.2011 07:01
171
Vuosi sitten Kreikasta ilmiliekkeihin leimahtaneen velkakriisin piti alunperin ratketa Kreikalle luvattujen 110 miljardin euron hätäluottojen voimalla. "Pelastuspaketin" piti olla pitävä niskalenkki markkinavoimista ja "palomuuri" muiden maiden suojaksi.
Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan talousviranomaisten ote on alkuperäisen niskalenkin jälkeen kirvonnut jo monta kertaa – ja "palomuuri" on pettänyt jo kahdesti.
Hätärahaa on tarvittu alkuperäisten Kreikka-lainojen jälkeen rutkasti lisää.
Viimekeväisen Kreikka-paniikin jälkeen euromaat, euroalueen keskuspankki EKP, Euroopan unioni EU sekä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat yhdessä ja erikseen käyttäneet, varanneet ja luvanneet velkakriisin taltuttamiseen jo yli kymmenkertaisesti alkuperäisten Kreikka-luottojen verran rahaa.
Huimat rahamäärät eivät ole kuitenkaan riittäneet taltuttamaan kriisiä, joka on päinvastoin levinnyt ja pahentunut. Hätäavun varaan ovat Kreikan perässä kaatuneet ensin Irlanti ja viimeksi Portugali.
Eikä avuntarve päättyne edes käsillä oleviin Portugalin hätäluottoihin, vaan lisää rahaa palaa vielä rutkasti ennen kuin tämä kriisi on lopullisesti ohi ja lopulta syntyy se pitävä niskalenkki.
Tätä menoa on viimeistään ensi vuonna odotettavissa seuraava apuraha-anomus. Odotettavissa on toistaiseksi mittavin apuraha-anomus – yllättävästä suunnasta.
Paluu markkinoille
tuskin onnistuu
Portugalille kaavaillaan ennakkotietojen perusteella noin 80 miljardin euron hätäluottoja ankarine ehtoineen. Kyse olisi samantyyppisestä hätäluottojen ja niiden ehdoksi sovittujen julkisen talouden kiristystoimien kokonaisuudesta, jollaisen euromaat, EU ja IMF ovat aiemmin sopineet Kreikan ja Irlannin kanssa.
Tarkoitus on, että hätäluotoin katetaan kriisivaltioiden rahoitustarpeet siksi ajaksi, joka valtioilta kuluu saattaa liian suuriin alijäämiin ja liian runsaisiin velkoihin repsahtaneet taloutensa tasapainoon.
Hätärahoitus on ainoa lainarahoituksen lähde ylivelkaisille kriisivaltioille, joilla ei ole parhaillaan minkäänlaisia mahdollisuuksia saada rahoitusta velkakirjamarkkinoilta.
Kreikan valtion pitäisi parhaillaan maksaa kaksivuotisesta lainarahasta markkinoilla noin 25 prosentin korko, eikä se välttämättä saisi suuria määriä uutta rahoitusta edes moisella kiskurikorolla. Halvemmalla lainaa ei liikene, sillä markkinat eivät luota Kreikan velanmaksukykyyn.
Kreikalle vuosi sitten sovitun hätäohjelman keskeisiin piirteisiin kuului, että helleenivaltio saisi taloutensa verrattain nopeasti tervehtyvälle uralle ja voisi asteittain palata rahoitusmarkkinoille lainanhakuun ensi vuodesta alkaen.
Velkakirjamarkkinat ovat Kreikan talouden tervehtymisestä ja valtion paluusta markkinarahoituksen pariin tyystin toista mieltä kuin hätäohjelma olettaa. Korot kertovat, että näillä näkymin Kreikalla ei ole mitään asiaa markkinoille vuosikausiin.
Todennäköisempää on, että Brysseliin saapuu viimeistään ensi vuonna uusi ja entistäkin mittavampi apuraha-anomus velkakriisin alkulähteeltä, Ateenasta.
Rutkasti lisää lainaa
tai velkasaneeraus
Kreikalle vuosi sitten luvattujen 110 miljardin euron hätäluottojen piti alun perin riittää kattamaan helleenivaltion koko tämän vuoden pitkäaikaisen rahoituksen tarve ja ensi vuodesta alkaen asteittain pienenevä osa pitkäaikaisesta rahoituksesta.
Näillä näkymin paluu rahoitusmarkkinoille ei onnistu, vaan Kreikan on katettava rahoitustarpeensa pitkän aikaa kokonaan hätärahoituksella – tai jätettävä se kattamatta.
Näin arvelevat ranskalaispankki Societe Generalen pääekonomisti Michala Marcussen ja ekonomisti James Nixon Kreikan rahoitusnäkymistä laatimassaan selonteossa.
Heidän raporttinsa Greece Debt Holiday (suomeksi Kreikan velkaloma) osoittaa, että Kreikka tarvitsee viimeistään ensi vuonna joko mittavan paketin uusia hätäluottoja tai velkasaneerauksen.
Muita keinoja helleenivaltion rahoitukseen jo ensi vuonna jäävän aukon paikkaamiseksi ei ole. Julkisen talouden tasapainottaminen Kreikan omin voimin on ekonomistien mukaan likipitäen matemaattinen mahdottomuus.
SocGenin laskelmien mukaan Kreikan rahoitus on menossa katkolle jopa vuotta aiemmin kuin saksalaispankki Deutsche Bank on arvioinut.
Deutschen pääekonomisti Thomas Mayer arveli tuoreessa raportissaan ja Taloussanomien haastattelussa Kreikan velkasaneerausten alkavan viimeistään vuonna 2013, jolloin alkuperäiset hätäluotot on käytetty ja Saksan päättäjien pitäisi pyytää äänestäjiltä lupa uusiin hätäluottoihin.
Japanilaispankki Nomuran Euroopan-ekonomisti Dimitris Drakopoulos ei ole yhtä varma velkasaneerauksista kuin Deutschen Mayer. Siitä hän on samaa mieltä kuin SocGenin ja Deutschen kollegansa, että ilman uutta hätärahaa Kreikka ei selviä vuottakaan.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Suurin osa hätärahasta
vanhoihin velkoihin
Kuinka paljon Kreikka tarvitsee uutta hätärahoitusta, kun vuosi sitten luvatut 110 miljardia euroa loppuvat kesken kaiken? Paljon.
SocGenin ja Nomuran laskelmien perusteella Kreikalla ei ole mahdollisuuksia hankkia markkinoilta euroakaan pitkäaikaista lainarahoitusta vuosiin – ellei lainataakkaa ja rahoitustarvetta välillä leikata tuntuvin saneeraustoimin.
Jos Kreikan on tarkoitus ylläpitää ja hoitaa nykyisiä velkamääriään ja lisäksi tilkitä uudella rahoituksella julkisen taloutensa alituisia alijäämiä, on sen saatava uutta hätärahoitusta ainakin viiden lähivuoden ajan, mutta mahdollisesti vielä kauemmin.
Tarvittavia summia voi arvioida monin eri tavoin, joilla kaikilla kertyy kokoon karuja lukuja.
Kreikan lainarahoituksen tarve on ensi vuonna lähes 70 miljardia euroa, josta vuosi sitten luvatuin hätäluotoin on tarkoitus kattaa 24 miljardia euroa. Pitkäaikaisen markkinarahoituksen varaan on laskettu noin 27 miljardia euroa – joita tuskin löytyy.
Ensi vuoden alusta vuoden 2015 loppuun Kreikka tarvitsee näillä näkymin kaiken kaikkiaan uutta lainarahoitusta 350 miljardia euroa, joista 200 miljardia piti löytymän rahoitusmarkkinoilta.
Ainakin tuon mittainen aukko – 200 miljardia euroa – on Kreikan lähivuosien rahoituksessa täytettävä uusilla hätäluotoilla – siis jo luvattujen 110 miljardin euron lisäksi.
Ellei markkinoilta liikene edes lyhytaikaista rahoitusta, kasvaa uuden hätärahan tarve noin 260 miljardiin euroon.
Suurimman osan tarvittavasta summasta – noin 250 miljardia euroa – Kreikka tarvitsee kyetäkseen maksamaan neljän lähivuoden aikana erääntyvät vanhat velkansa korkoineen. Vain pieni osa tarvittavista hätäluotoista menee julkisten palveluiden rahoitukseen.
Kreikan rahoitus voi
myös joutua katkolle
Kreikan uudet hätäluotot eivät suinkaan ole ainoa vaihtoehto. Toinen vaihtoehto on, että Kreikan julkisen talouden rahoitus karahtaa kiville tai muutoin katkeaa.
Näin voi ainakin periaatteessa tapahtua milloin tahansa – myös ennen kuin vuosi sitten luvatut 110 miljardin euron hätärahat loppuvat. Riittää, että muut euromaat tai varsinkin Saksa päättävät panna hätärahoituksen poikki.
Kreikan rahoitus voi olla katkolla milloin tahansa, ja mahdollisia syitä on ainakin kolme.
Kreikka ei ole kyennyt pitämään kiinni alkuperäisten hätäluottojen ehtoina sovituista julkisen talouden tasapainotustoimista. Verotuloja on kertynyt paljon niukemmin kuin oli tarkoitus, ja lisäksi julkisen talouden alijäämät ovat jo toistamiseen osoittautuneet luvattua mittavammiksi.
Tiukasti hätäluottojen ehtoja tulkiten seuraavan hätäluottoerän myöntäminen ei ole varma asia. Toukokuussa EU:n, EKP:n ja IMF:n niin sanottu troikka käy Ateenassa tarkastuskäynnillä ja puntaroimassa seuraavan hätäluottoerän myöntämistä.
Todennäköisesti Kreikka saa seuraavankin lainaeränsä, mutta tämä edellyttää rahoittajamailta alkuperäisistä ehdoista joustamista.
Toinen mahdollinen syy Kreikan hätärahoituksen katkeamiseen muhii Saksan perustuslakituomioistuimessa. Se on pian vuoden päivät käsitellyt neljän talousprofessorin kannetta, jonka mukaan Kreikka-luotot olivat Saksan perustuslain vastaisia. Tuomiota ei ole vielä kuulunut.
Kolmas mahdollinen katkon syy olisi velkasaneerausten alkaminen.
