Näin Suomen Portugali-pommista tulee suutari
Suomen vasta valitun eduskunnan pitäisi ensi töikseen saada aikaan kanta kuumaan kiistakysymykseen, osallistuuko Suomi Portugalin valtion tukitoimiin vai ei.
Suomen kanta voi ratkaista, kykeneekö euromaiden yhteinen vakausrahasto EFSF myöntämään Portugalille hätäluottoja ja hankkimaan niihin tarvittavan rahoituksen markkinoilta.
Periaatteessa Suomi pystyy siis kaatamaan koko Portugali-paketin.
Käytännössä tämä onnistunee kuitenkin vain, jos Suomi päättää näin varta vasten tehdä. Itsestään paketti ei Suomenkaan epäröintiin tai hangoitteluun kaatune.
Ellei Suomi halua varta vasten jysäyttää Portugali-pommia hätärahoituksen estämällä, onnistunee pommin purkaminen yllättävän helposti, melkein itsestään.
Portugali-pommista tulee suutari mahdollisimman yksinkertaisella keinolla. Riittää, että Suomi ei lähetä Portugali-paketista päättävään kokoukseen ketään, vaan jää kotiin kinastelemaan.
Suomen kotiin jääminen voi olla muutenkin lähellä, sillä Portugali-tuesta päättävä euromaiden talousministereiden Ecofin-kokous on jo toukokuun puolivälissä, eikä Suomella välttämättä ole siihen mennessä toimivaa hallitusta saati sopuisaa kantaa Portugali-kysymykseen.
Vain paikalla olevien
yksimielisyys tarpeen
Jos Suomi lähettää edustajansa EFSF:n Portugali-lainoista ja niiden rahoittamiseen tarvittavista takauksista päättävään Ecofin-kokoukseen, ja jos Suomi ei varta vasten halua estää hätäluottoja, on Suomenkin edustajan äänestettävä "jaa".
Mutta EFSF:n toimintaperiaatteita koskeva euromaiden välinen sopimus edellyttää luotto- ja takauspäätöksiin yksimielisyyttä ainoastaan kulloinkin käsillä oleviin päätöksiin osallistuvilta jäsenmaiden edustajilta.
Euromaiden EFSF-puitesopimuksen mukaan päätökset katsotaan yksimielisiksi ja päteviksi, kunhan yksimielisesti joko puoltavat tai kieltävät päätökset syntyvät sellaisten maiden äänillä, jotka edustavat yhteensä ainakin kahta kolmasosaa EFSF:n kaikista takaussitoumuksista.
Suomen osuus EFSF:lle annetuista kaikista takauslupauksista on noin 1,8 prosenttia.
Jos yksin Suomi jättäytyy pois Portugali-paketin vahvistavasta kokouksesta, ei kahden kolmasosan enemmistöstä ole pienintäkään epäilyä. Ja jos kaikki muut euromaat ovat Portugali-luottojen kannalla, on asia sillä selvä.
Näin EFSF:n puitesopimusta ja ennen kaikkea yksimielisyyden vaatimuksia koskevaa sopimuksen muotoilua tulkitsee japanilaispankki Nomuran torstaina julkaisema katsaus.
Portugali saanee
hätälainansa ajoissa
Pelkästään kotiin jäämällä Suomi ei välty omalta osuudeltaan Portugali-luottojen vaatimista takauksista. Suomi on jo aiemmin sitoutunut vastaamaan omalla osuudellaan korkeintaan 440 miljardin euron vastuista, joita EFSF:n toimin voi enimmillään kertyä kokoon.
Suomi on sitoutunut vastaamaan 1,8 prosentin osuudesta kaikista EFSF:n tarvitsemasta varainhankinnasta. Enimmillään Suomen takausvastuu on noin kahdeksan miljardia euroa.
Puitesopimuksin sovittu kokonaisvastuu on otettavissa käyttöön sitä mukaa kuin ylivelkaisia euromaita ajautuu rahoitusvaikeuksiin ja kaatuu EFSF:n pakeille. EFSF:llä ei ole varoja valmiiksi koottuna hätäluottojen varalle, vaan se joutuu joka kerta itse hakemaan tarvittavan rahoituksen rahoitusmarkkinoilta.
Omien velkakirjojensa liikkeeseen laskemiseksi EFSF tarvitsee kaikkien euromaiden takaukset turvakseen ja lisäksi jokaista hätäluottopakettia varten jäsenmaiden erillisen ja lisäksi yksimielisen päätöksen.
Niinpä Portugalin-lainojenkin myöntäminen onnistuu EFSF:ltä vain, jos se saa kaikilta euromailta vihreää valoa. Tai siis kaikilta niiltä euromailta, jotka ovat lähettäneet edustajansa asiasta päättävään kokoukseen.
Kotiin jäävät voivat väläytellä minkä väristä valoa tahansa haluavat. Vain paikalla olevien kanta ratkaisee.
Ainakin Nomuran analyytikot uskovat, että Portugali saa kaipaamansa hätärahoituksen ajallaan – ennen kuin siltä erääntyy kesäkuussa vanhoja velkoja maksuun yli viisi miljardia euroa.


















Kommentit (290)
Oliko artikkelissa jopa vivahdus positiivisuutta. Se olisi täysin uutta Hurrille.
Tai vastaavasti menojen leikkaus kautta linjan.
Jälleen Jan Hurrin kirjoittama, kiitos.
Sopii lukea tämä:
nytimes.com/2011/04/19/opinion/19tue2.html?src=recg
Siinä on aika positiivisessa hengessä kerrottu Islannin romahduksesta ja noususta, sekä Irlannin romahduksesta ja yhä syvenevästä montusta. Maat valitsivat eri tavoin.
Eli ei pankkien kaatuminen merkitse maailmanloppua. Typerästi ovat toimineet ja siitä ansiona pitäisi ollakin konkurssissa. Tietysti, Kreikan kohdalla on ihan suoranaista rikollista toimintaa kirjanpitoväärennyksineen, joten tämän kohdalla voisi pankit laskea syyntakeettomiksi. Se on kreikkalaisten tehtävä saada huijarit edesvastuuseen. Toki olisi hyvä asia, jos heitä autettaisiin SIINÄ asiassa kansainvälisesti. Penätköön "kadonneet" miljardinsa heiltä.
Eduskunta päättää suuressa valiokunnassa, mutta minä en sano mitä eduskunta päättää.
Uuden Eduskunnan pitäisi ensin vaatia Kataiselta yksityiskohtainen ja luotettava selvitys siitä kuinka nämä euro-ongelmat kestävästi tällaisin tukitoimin ratkeaisi? En tiedä yhtään kestävää perustelua? Mikään ylimalkainen poliittinen väite ei saa riittää päätöksen perustaksi.
Tämä ongelmahan on samantapainen, jos auton ratti lukittaisiin "eurolla" suoraan asentoon niin se jatkaa mutkassa liikettään metsän puolelle!
Ei taida euroalueen yhtenäisyyskään siitä lisääntyä, että tuhotaan valtioiden taloudet ottamalla niiltä pois omat ohjausvälineet, valuutat?
Euron yhteisvaluuttaongelma on jopa sen laatuinen, ettei sitä voi politikoimalla muuttaa?
Osa pulmaa lienee, että ihmeen harvat sen tarvittavan selkeästi ymmärtää ja uskaltaa tuoda esiin?
Nyt tosin viikon aikana kolme ulkomailla vaikuttavaa professoria mm. MIT:in Holmström ovat kritisoineet näitä EU:n apupakettitoimia