Kirjaudu ▼
 

"Portugalin tai Kreikan velkasaneerauksessa liikaa riskiä"

Mario Proenca/Bloomberg News
"Portugalin tai Kreikan velkasaneerauksessa liikaa riskiä"
Portugali haki viime viikolla apua velkakriisiinsä. Kuva Lissabonista.
Euroalueen velkamarkkinoiden tilanne on yhä niin epävakaa, että Portugalia tai Kreikkaa ei voida päästää velkasaneeraukseen, arvioi työeläkeyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Portugalista tuli viime viikolla Kreikan ja Irlannin jälkeen kolmas euromaa, joka haki apua velkakriisiinsä. Portugalin lainaohjelman valmistelusta vastaavat EU-komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Ohjelma toteutetaan EU:n väliaikaisten vakausmekanismien kautta.

Portugalin jätettyä avunpyyntönsä ulkopuolisesta rahoitustuesta on markkinoilla nähty sekä myönteisiä että kielteisiä reaktioita, Murto muistuttaa.

– Markkinareaktiot Portugalin avunpyyntöön olivat hyvin minimaalisia. Viime vuonna rakennetut vakausmekanismit tuntuvat rauhoittavan markkinoita, kun luotetaan, että tällainen Portugalin tyyppinen ongelma pystytään hoitamaan euroalueen sisällä EU:n ja IMF:n toimesta, Murto sanoo Taloussanomille.

– Huono asia on se, että näiden pienten kriisivaltioiden, Portugalin, Irlannin ja Kreikan korkotasot ovat jääneet huomattavan korkealle. Markkinat arvioivat maihin kohdistuvan luottoriskin olevan edelleen poikkeuksellisen korkea. Etenkin Kreikan kohdalla odotukset tulevaisuudessa tapahtuvasta velkojen uudelleenjärjestelystä ovat korkealla.

Murron mukaan Kreikan valtionlainojen uudelleenjärjestely voisi olla sinänsä luontevaa, mutta tässä tilanteessa se olisi liian riskipitoista. Myös EU:n komissiosta ajatukset velkasaneerauksesta on torjuttu.

– Tämän takia on todennäköisempää, että asiaan palataan sitten kun voidaan olla varmoja siitä, ettei kriisi laajene esimerkiksi Espanjaan ja finanssijärjestelmä on niin vahvassa kunnossa, että uudelleenjärjestely voidaan ottaa vastaan.

Murto korostaa, että Espanjan vaaravyöhykkeeltä poistuminen on vaikeasti arvioitava asia. Nykytilanteessa riski kriisin leviämisestä on kuitenkin suuri.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Kreikka on sinänsä pieni valtio eikä olisi ensimmäinen, joka joutuu velkasaneeraukseen. Tilanteen tekee ongelmalliseksi juuri toistaiseksi olemassa oleva leviämisvaara.

Murron mukaan seuraava kynnyskohta markkinoilla on eurooppalaispankkien stressitestit ja niiden julkistaminen kesäkuussa.

– Edellisellä kerralla uskottavuus meni, kun Irlanti pääsi testien jälkeen yllättämään. Myönteistä on se, että osa pankeista on nyt lähtenyt itse hakemaan markkinoilta pääomia sijoittajilta.

Myös muita kriittisiä ääniä on kuulunut viime aikoina. Finanssialan Keskusliiton puheenjohtaja Reijo Karhinen paheksui keskiviikkona MTV3:lle vaalikeskusteluissa kuultuja puheita kriisimaiden velkajärjestelyistä.

Karhisen mukaan puheita velkajärjestelyistä ei voida pitää vakavasti otettavina. Hän varoitti myös uuden pankkikriisin mahdollisuudesta, jos euromaiden julkiset taloudet kriisiytyvät.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Yritykset Varma
Ihmiset Risto Murto

Kommentit (46)

Sivut: 1 2 3 4 5
EdellinenSeuraava

Anonyymi
pistetään pari ydinpommia sinne niin päästään noista eroon
Anonyymi: pum pum 14.4.2011 18:14

Anonyymi
Mutta, kiitos silti luottamuksesta. Kevätterveisin anonyymi veronmaksaja.
Anonyymi: Nimetön 14.4.2011 18:14

Anonyymi
Jos velkasaneeraus tai valtion konkurssi ei kerran tule kysymykseen niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää lisävelan myöntäminen maille, jotka eivät kykene maksamaan edes nykyisiä velkojaan. Oudoksi on talouspolitiikka mennyt.
Anonyymi: Nimetön 14.4.2011 18:19

Anonyymi
Semmonen viitisen vuotta pitäisi EU:n tukea kriisimaita, että saadaan 13% korolla kerättyä pankeille lainapääoman verran rahaa. Sitten voi pistää velkasaneeraukseen ja yrittää saada vielä pääomakin takaisin pikkuhiljaa.

Muutenhan tää on ollu huono bisnes pankeille!
Anonyymi: Nimetön 14.4.2011 18:19

Anonyymi
Pieniä ovat ehkä Portugali ja Irlanti. Kreikka ei tietääkseni ihan pikkuinen maa ole? :)
Anonyymi: TONKA 14.4.2011 18:20

Anonyymi
Velkasumma vain kasvaa jos ei velkojat ja velalliset maat itsepääse sopimukseen velkasummistaan.
Suomi ei ole taannut velkoja, ei ole mitään syytä heittäytyä tuntemattomaan rahanmenoon.
Vastuullista on velallisen vastuu ja velkojan vastuu, ei velkojen vastuu ole muiden tahojen.
Anonyymi: vastuullista 14.4.2011 18:23

Anonyymi
pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum
Anonyymi: pum pum 14.4.2011 18:24

Anonyymi
Ollaan ns."heikoilla jäillä" jos poliitikkojen/lakien säätäjien ykköstehtäväksi nousee pörssikurssien korkealla tasolla pitäminen.

Olen elänyt siinä uskossa että markkinat hoitaa omat ongelmansa.
Anonyymi: jdf 14.4.2011 18:26

Anonyymi
Ja satojen miljardien lisävelka näille maille ratkaisee kaikki ongelmat nyt ja heti?!?! Nämä maat eivät selviä edes nykyisistä veloista, joten miten ne selviävät kun päälle laitetaan lisää? Huh huh, euro-plutokraatit kaivaa nyt sellaista kuoppaa, mistä ei ole nousua. Ja luonnollisesti tämä lisävelka ei ratkaise sitä kaikkein perimmäistä ongelmaa, eli euroalue EI toimi.
Anonyymi: Nimetön 14.4.2011 18:28

Anonyymi
Portugalin auttamisella ehkäistään kriisin leviäminen Espanjaan. Espanjalaisilla finanssi-instituutioilla on niin suuret saatavat ja vastuut Portugalissa, että Portugalin kaatuminen ja siitä johtuvat luottotappiot espanjalaisille pankeille nostaisivat myös Espanjan valtionlainojen korot hiljalleen kestämättömälle tasolle.

Mielestäni Portugalia on pakko auttaa. Mutta samaan aikaan on pakko luoda uusi järjestelmä jossa myös valtioiden on yritysten tapaan mahdollista mennä konkurssin ja joutua sitä kautta velkajärjestelyyn.

Jos mitään muutosta ei tule, edessä on loputon tulonsiirto taloudellisesti vahvoilta valtioilta heikoimmille valtioille. Se johtaa myös vahvojen maiden velkaantumiseen ja niiden valtionlainojen korkojen nousuun. Kukas muutaman vuoden päästä takaa Italian, Ranskan ja Saksan valtionlainoja?

Olen varma, että jos sijoittajilla on varma tieto, että valtiot voivat joutua velkasaneeraukseen, korot laskevat. Niiden on pakko laskea, koska muuten luottotappiot kasvavat. Mutta niin kauan kun piikki on auki niin korkolypsy jatkuu.

Mielestäni kriisi johtuu seuraavista asioista:
- kriisimaiden heikko taloudenpito
- kriisimaiden heikko kilpailukyky globaalissa kustannuspaineessa
- liian matala korkotaso
- rahoitusmarkkinoiden ahneus

Tarvitaan:
- enemmän sääntelyä rahoitusmarkkinoille
- korkeampi korkotaso
- rakenteellisia uudistuksia joilla kohennetaan valtioiden kilpailukykyä
- tuottavuuden kehittämistä
- julkisen sektorin investointeja uusiutuviin energianlähteisiin joilla vähennetään riippuvuutta öljystä -> korkea öljyn hinta johtaa aina taantumaan ja lamaan
- lainsäädäntöä jolla finanssi-instituutioiden johto laitetaan henkilökohtaisella ja perheen omaisuudella vastuuseen liian suuresta riskinotosta johtuvista tappioista
Anonyymi: T. Tuppurainen 14.4.2011 18:29
Sivut: 1 2 3 4 5
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

10:25 Wall Streetin perjantai oli pirteä – "Kaikki odottavat ostohetkeä"
10:09 Kreikan pankeille ei tehdä tänä vuonna stressitestejä
07:12 Näkökulma Pitäisikö saksalaisen oluen puhtauslaista päästä eroon?
06:15 Digitoday Vielä mahdollista: Loman saldona 7000 euron puhelinlasku
05:01 Samat tulot: Työttömän veroprosentti 21, työllisen 8,5 – onko oikein?
12.2. Huijarin vedättämät sijoittajat saavat miljoonakorvaukset
12.2. Brittilehti Independent hyllyttää paperiversion, irtisanoo työntekijöitä
12.2. Digitoday Puhelimeen kannattaa asentaa yksi sovellus – vaikka sitä ei koskaan käyttäisi
12.2. Selfie-kulttuuri vauhdittaa meikkien myyntiä
12.2. Raakaöljy kallistuu jyrkästi
12.2. Finnvera alkaa tukea Iraniin pyrkiviä suomalaisyrityksiä
12.2. Outokumpu haluaa tullit kiinalaisille – syyttää polkumyynnistä
12.2. Käteisen käytöstä perustuslaillinen oikeus? "Emme halua muiden näkevän mitä ostamme"
12.2. "Meillä on varaa käyttää metsiä"
12.2. Uusi supermuovi nostaa 1000 kertaa oman painonsa – voisi toimia keinoihona
12.2. Moody's varoittaa: Venäjän taloustilanne yhä tukalampi
12.2. Asuntojen nopea kallistuminen pysähtyi Ruotsissa – huolena uusi hintaralli
12.2. Deutsche Bank ostaa velkojaan takaisin miljardeilla – osake +9,8 %
12.2. Rosatomin tytäryhtiö kehittämään reaktoria Pyhäjoelle
12.2. Swedbank teki rikosilmoituksen ja antoi potkut ex-johtajalleen
12.2. Raakaöljy harppasi nousuun viikon päätteeksi
12.2. Näinkö se taas alkaa? Kreikka rysähti taantumaan
12.2. Teräsjätit hurjassa nousussa – "Tätä päivää oli pelätty"
12.2. Terrafame: Sotkamon vesitilanne yhä haastava - toiminta etenee suunnitellusti
12.2. Digitoday Röyhkeää: Apple-tunnuksia kalastellaan suoralla rahalla
12.2. "Emme voi jäädä katselemaan, mitä lohkoketjusta tulee"
12.2. Digitoday Huomasitko? Vanhat Internet Explorerit muuttuivat juuri vaarallisiksi
12.2. Digitoday Tekeekö tämä temppu iPhonesta todella "tiiliskiven"?
12.2. EU iski Kiinan ja Venäjän teräsyhtiöille tuontitullin
12.2. Tamponitko luksusta? Obamakin otti kantaa
Asiakastieto

Yhteistyössä