"Portugalin tai Kreikan velkasaneerauksessa liikaa riskiä"

Portugalista tuli viime viikolla Kreikan ja Irlannin jälkeen kolmas euromaa, joka haki apua velkakriisiinsä. Portugalin lainaohjelman valmistelusta vastaavat EU-komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Ohjelma toteutetaan EU:n väliaikaisten vakausmekanismien kautta.

Portugalin jätettyä avunpyyntönsä ulkopuolisesta rahoitustuesta on markkinoilla nähty sekä myönteisiä että kielteisiä reaktioita, Murto muistuttaa.

– Markkinareaktiot Portugalin avunpyyntöön olivat hyvin minimaalisia. Viime vuonna rakennetut vakausmekanismit tuntuvat rauhoittavan markkinoita, kun luotetaan, että tällainen Portugalin tyyppinen ongelma pystytään hoitamaan euroalueen sisällä EU:n ja IMF:n toimesta, Murto sanoo Taloussanomille.

– Huono asia on se, että näiden pienten kriisivaltioiden, Portugalin, Irlannin ja Kreikan korkotasot ovat jääneet huomattavan korkealle. Markkinat arvioivat maihin kohdistuvan luottoriskin olevan edelleen poikkeuksellisen korkea. Etenkin Kreikan kohdalla odotukset tulevaisuudessa tapahtuvasta velkojen uudelleenjärjestelystä ovat korkealla.

Murron mukaan Kreikan valtionlainojen uudelleenjärjestely voisi olla sinänsä luontevaa, mutta tässä tilanteessa se olisi liian riskipitoista. Myös EU:n komissiosta ajatukset velkasaneerauksesta on torjuttu.

– Tämän takia on todennäköisempää, että asiaan palataan sitten kun voidaan olla varmoja siitä, ettei kriisi laajene esimerkiksi Espanjaan ja finanssijärjestelmä on niin vahvassa kunnossa, että uudelleenjärjestely voidaan ottaa vastaan.

Murto korostaa, että Espanjan vaaravyöhykkeeltä poistuminen on vaikeasti arvioitava asia. Nykytilanteessa riski kriisin leviämisestä on kuitenkin suuri.

– Kreikka on sinänsä pieni valtio eikä olisi ensimmäinen, joka joutuu velkasaneeraukseen. Tilanteen tekee ongelmalliseksi juuri toistaiseksi olemassa oleva leviämisvaara.

Murron mukaan seuraava kynnyskohta markkinoilla on eurooppalaispankkien stressitestit ja niiden julkistaminen kesäkuussa.

– Edellisellä kerralla uskottavuus meni, kun Irlanti pääsi testien jälkeen yllättämään. Myönteistä on se, että osa pankeista on nyt lähtenyt itse hakemaan markkinoilta pääomia sijoittajilta.

Myös muita kriittisiä ääniä on kuulunut viime aikoina. Finanssialan Keskusliiton puheenjohtaja Reijo Karhinen paheksui keskiviikkona MTV3:lle vaalikeskusteluissa kuultuja puheita kriisimaiden velkajärjestelyistä.

Karhisen mukaan puheita velkajärjestelyistä ei voida pitää vakavasti otettavina. Hän varoitti myös uuden pankkikriisin mahdollisuudesta, jos euromaiden julkiset taloudet kriisiytyvät.