Kirjaudu ▼
 

"Portugalin tai Kreikan velkasaneerauksessa liikaa riskiä"

Mario Proenca/Bloomberg News
"Portugalin tai Kreikan velkasaneerauksessa liikaa riskiä"
Portugali haki viime viikolla apua velkakriisiinsä. Kuva Lissabonista.
Euroalueen velkamarkkinoiden tilanne on yhä niin epävakaa, että Portugalia tai Kreikkaa ei voida päästää velkasaneeraukseen, arvioi työeläkeyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Portugalista tuli viime viikolla Kreikan ja Irlannin jälkeen kolmas euromaa, joka haki apua velkakriisiinsä. Portugalin lainaohjelman valmistelusta vastaavat EU-komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Ohjelma toteutetaan EU:n väliaikaisten vakausmekanismien kautta.

Portugalin jätettyä avunpyyntönsä ulkopuolisesta rahoitustuesta on markkinoilla nähty sekä myönteisiä että kielteisiä reaktioita, Murto muistuttaa.

– Markkinareaktiot Portugalin avunpyyntöön olivat hyvin minimaalisia. Viime vuonna rakennetut vakausmekanismit tuntuvat rauhoittavan markkinoita, kun luotetaan, että tällainen Portugalin tyyppinen ongelma pystytään hoitamaan euroalueen sisällä EU:n ja IMF:n toimesta, Murto sanoo Taloussanomille.

– Huono asia on se, että näiden pienten kriisivaltioiden, Portugalin, Irlannin ja Kreikan korkotasot ovat jääneet huomattavan korkealle. Markkinat arvioivat maihin kohdistuvan luottoriskin olevan edelleen poikkeuksellisen korkea. Etenkin Kreikan kohdalla odotukset tulevaisuudessa tapahtuvasta velkojen uudelleenjärjestelystä ovat korkealla.

Murron mukaan Kreikan valtionlainojen uudelleenjärjestely voisi olla sinänsä luontevaa, mutta tässä tilanteessa se olisi liian riskipitoista. Myös EU:n komissiosta ajatukset velkasaneerauksesta on torjuttu.

– Tämän takia on todennäköisempää, että asiaan palataan sitten kun voidaan olla varmoja siitä, ettei kriisi laajene esimerkiksi Espanjaan ja finanssijärjestelmä on niin vahvassa kunnossa, että uudelleenjärjestely voidaan ottaa vastaan.

Murto korostaa, että Espanjan vaaravyöhykkeeltä poistuminen on vaikeasti arvioitava asia. Nykytilanteessa riski kriisin leviämisestä on kuitenkin suuri.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Kreikka on sinänsä pieni valtio eikä olisi ensimmäinen, joka joutuu velkasaneeraukseen. Tilanteen tekee ongelmalliseksi juuri toistaiseksi olemassa oleva leviämisvaara.

Murron mukaan seuraava kynnyskohta markkinoilla on eurooppalaispankkien stressitestit ja niiden julkistaminen kesäkuussa.

– Edellisellä kerralla uskottavuus meni, kun Irlanti pääsi testien jälkeen yllättämään. Myönteistä on se, että osa pankeista on nyt lähtenyt itse hakemaan markkinoilta pääomia sijoittajilta.

Myös muita kriittisiä ääniä on kuulunut viime aikoina. Finanssialan Keskusliiton puheenjohtaja Reijo Karhinen paheksui keskiviikkona MTV3:lle vaalikeskusteluissa kuultuja puheita kriisimaiden velkajärjestelyistä.

Karhisen mukaan puheita velkajärjestelyistä ei voida pitää vakavasti otettavina. Hän varoitti myös uuden pankkikriisin mahdollisuudesta, jos euromaiden julkiset taloudet kriisiytyvät.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Yritykset Varma
Ihmiset Risto Murto

Kommentit (46)

Sivut: 1 2 3 4 5
EdellinenSeuraava

Anonyymi
pistetään pari ydinpommia sinne niin päästään noista eroon
Anonyymi: pum pum 14.4.2011 18:14

Anonyymi
Mutta, kiitos silti luottamuksesta. Kevätterveisin anonyymi veronmaksaja.
Anonyymi: Nimetön 14.4.2011 18:14

Anonyymi
Jos velkasaneeraus tai valtion konkurssi ei kerran tule kysymykseen niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää lisävelan myöntäminen maille, jotka eivät kykene maksamaan edes nykyisiä velkojaan. Oudoksi on talouspolitiikka mennyt.
Anonyymi: Nimetön 14.4.2011 18:19

Anonyymi
Semmonen viitisen vuotta pitäisi EU:n tukea kriisimaita, että saadaan 13% korolla kerättyä pankeille lainapääoman verran rahaa. Sitten voi pistää velkasaneeraukseen ja yrittää saada vielä pääomakin takaisin pikkuhiljaa.

Muutenhan tää on ollu huono bisnes pankeille!
Anonyymi: Nimetön 14.4.2011 18:19

Anonyymi
Pieniä ovat ehkä Portugali ja Irlanti. Kreikka ei tietääkseni ihan pikkuinen maa ole? :)
Anonyymi: TONKA 14.4.2011 18:20

Anonyymi
Velkasumma vain kasvaa jos ei velkojat ja velalliset maat itsepääse sopimukseen velkasummistaan.
Suomi ei ole taannut velkoja, ei ole mitään syytä heittäytyä tuntemattomaan rahanmenoon.
Vastuullista on velallisen vastuu ja velkojan vastuu, ei velkojen vastuu ole muiden tahojen.
Anonyymi: vastuullista 14.4.2011 18:23

Anonyymi
pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum
Anonyymi: pum pum 14.4.2011 18:24

Anonyymi
Ollaan ns."heikoilla jäillä" jos poliitikkojen/lakien säätäjien ykköstehtäväksi nousee pörssikurssien korkealla tasolla pitäminen.

Olen elänyt siinä uskossa että markkinat hoitaa omat ongelmansa.
Anonyymi: jdf 14.4.2011 18:26

Anonyymi
Ja satojen miljardien lisävelka näille maille ratkaisee kaikki ongelmat nyt ja heti?!?! Nämä maat eivät selviä edes nykyisistä veloista, joten miten ne selviävät kun päälle laitetaan lisää? Huh huh, euro-plutokraatit kaivaa nyt sellaista kuoppaa, mistä ei ole nousua. Ja luonnollisesti tämä lisävelka ei ratkaise sitä kaikkein perimmäistä ongelmaa, eli euroalue EI toimi.
Anonyymi: Nimetön 14.4.2011 18:28

Anonyymi
Portugalin auttamisella ehkäistään kriisin leviäminen Espanjaan. Espanjalaisilla finanssi-instituutioilla on niin suuret saatavat ja vastuut Portugalissa, että Portugalin kaatuminen ja siitä johtuvat luottotappiot espanjalaisille pankeille nostaisivat myös Espanjan valtionlainojen korot hiljalleen kestämättömälle tasolle.

Mielestäni Portugalia on pakko auttaa. Mutta samaan aikaan on pakko luoda uusi järjestelmä jossa myös valtioiden on yritysten tapaan mahdollista mennä konkurssin ja joutua sitä kautta velkajärjestelyyn.

Jos mitään muutosta ei tule, edessä on loputon tulonsiirto taloudellisesti vahvoilta valtioilta heikoimmille valtioille. Se johtaa myös vahvojen maiden velkaantumiseen ja niiden valtionlainojen korkojen nousuun. Kukas muutaman vuoden päästä takaa Italian, Ranskan ja Saksan valtionlainoja?

Olen varma, että jos sijoittajilla on varma tieto, että valtiot voivat joutua velkasaneeraukseen, korot laskevat. Niiden on pakko laskea, koska muuten luottotappiot kasvavat. Mutta niin kauan kun piikki on auki niin korkolypsy jatkuu.

Mielestäni kriisi johtuu seuraavista asioista:
- kriisimaiden heikko taloudenpito
- kriisimaiden heikko kilpailukyky globaalissa kustannuspaineessa
- liian matala korkotaso
- rahoitusmarkkinoiden ahneus

Tarvitaan:
- enemmän sääntelyä rahoitusmarkkinoille
- korkeampi korkotaso
- rakenteellisia uudistuksia joilla kohennetaan valtioiden kilpailukykyä
- tuottavuuden kehittämistä
- julkisen sektorin investointeja uusiutuviin energianlähteisiin joilla vähennetään riippuvuutta öljystä -> korkea öljyn hinta johtaa aina taantumaan ja lamaan
- lainsäädäntöä jolla finanssi-instituutioiden johto laitetaan henkilökohtaisella ja perheen omaisuudella vastuuseen liian suuresta riskinotosta johtuvista tappioista
Anonyymi: T. Tuppurainen 14.4.2011 18:29
Sivut: 1 2 3 4 5
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

20:09 Kohta voit maksaa selfiellä – etkä menetä kasvojasi
19:51 Kreikkalaispankkiiri varoitti automaattien tyhjentymisestä
19:06 Ilta-Sanomat Näin duumassa keskusteltiin Suomesta
18:44 Digitoday Britannian pääministeri: Kaikkea verkkoviestintää pitää voida seurata
18:16 Kreikka sai IMF:n raportista oivan keppihevosen
18:07 Voi ei: kuplamuovi menettää ikonisen ominaisuutensa
17:38 Uber antoi periksi Ranskassa
16:57 Venäjä harkitsee talouspakotteita Suomelle
16:49 Kreikan suurin velkoja: Voimme periä lainoja takaisin etuajassa
16:30 Kreikka ja velkojat jälleen sanasodassa: "Emme keskustele"
16:21 Joko meni Fennovoiman maine? "Ei peruuttamatonta vahinkoa"
15:43 Migrit Solarna Energijan toimitusjohtaja Suomessa – tältä hän näyttää
15:06 Nyt tarkkana ratissa: Sakko voi rapsahtaa pian näin helposti
14:57 Kotipizza tasoittaa pörssitaipaleensa alkua markkinatakauksella
14:47 Digitoday Käyttämäsi verkkopalvelu myytiin: Näin käy tiedoillesi
14:14 Yle: Hikka pilasi keikan – hinnasta puolet hyvitystä
14:05 Tanska puolittaa pakolaisten etuudet
13:48 Heinäkuinen helle uuvuttaa markkinoita
13:01 Kreikan pankit eivät saa helpotusta – ainakaan vielä
12:47 "Jokainen suomalainen saisi tunnin lisää, jos sähläystä ei olisi"
12:08 Kreikan ahdinko: Setelit loppuvat, tuonti seisoo, yrityksiä kiinni?
11:44 Digitoday Luottokorttiyhtiö korvaa pin-koodin selfie-kuvalla: Mikä voisi mennä pieleen?
11:04 Ethän tehnyt tätä virhettä, kun lähdit lomalle?
10:51 Digitoday Valtava helpotus: Venäläisraketin laukaisu onnistui
09:59 Sotkamo Silver ostaa rikastamon
09:19 Kreikan kansanäänestyksestä tulee äärimmäisen tasainen
09:04 Näin kreikkalaiset kiertävät raharajoituksia
08:59 Digitoday Rikolliset huijaavat Elisalla: Mukana selviä kirjoitusvirheitä
08:34 Kolumni Kaksi kuprua kiintiöissä
08:22 Kiinassa kurssisyöksy, viranomaiset tutkivat
Asiakastieto

Yhteistyössä