EU:n stressitesteissä jopa kymmenkertainen virhe
EPA
Euroopan pankeilla on velkaisimmissa euromaissa niin railakkaat luottoriskit, että EU tuskin uskaltaa paljastaa pankkiensa todellisia riskejä – saati antaa noiden riskien toteutua. Stressitestejä odotellessa Taloussanomat selvitti, kuinka suurina rahoitusmarkkinat pankkien tappioriskejä pitävät. Samalla selvisi, mitä talouspäättäjien painajainen tarkoittaisi menetettyinä euroina.
27.3.2011 07:01
102
Euroopan unioni valmistelee alueen suurimmille pankeille uusia rasituskokeita, joita kansanomaisemmin kutsutaan stressitesteiksi.
Testituloksia tuskin kannattaa odottaa henkeään pidätellen.
Testit valmistuvat vasta kesäksi – eikä EU tohdi tosissaan selvittää saati paljastaa pankkiensa todellisia riskejä tai noiden riskien kantamiseksi tarvittavan vakavaraisuuden todellista tolaa.
Jo julkistettujen testiperiaatteiden perusteella on tiedossa, että valmisteilla on vain hivenen viimevuotisia ankarammat pehmotestit. Pankkien todellisia luottoriskejä testit eivät selvitä.
Yksittäisten pankkien luottotappioriskien tai vakavaraisuuden selvittäminen onnistuu vain sellaisten tasetietojen avulla, joihin on pääsy pankkien lisäksi vain niitä valvovilla viranomaisilla. Niinpä pankkikohtaiset riskit eivät sivullisille hevin selviä.
Sen sijaan luottoriskien kokonaismäärästä saa kyllä sivullinenkin selvää, kunhan aikansa penkoo, kaivaa ja yhdistelee julkisia tilastoja ja markkinatietoja. Juuri näin Taloussanomat teki – ja selvitti, kuinka suuria tappioriskejä Euroopan pankeilla on euroalueen velkaisimmissa maissa.
Samalla selvisi, kuinka suuri on EU:n talouspäättäjien pahin painajainen euroiksi muutettuna.
Edes Kreikan velat
eivät kokonaan poroksi
Euroopan pankkien velkaisimpiin euromaihin myöntämien luottojen määrästä samoin kuin yksittäisten euromaiden veloista löytyy runsaasti julkista tilastotietoa. Kattava ja kenties laajimmin lainattu lähde on Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n neljännesvuosittain kokoama kansainvälisten pankkien luottotilasto.
BIS:n tuoreimmat tilastot kuvaavat viime syyskuun lopun tilannetta. Tuolloin Länsi-Euroopan pankeilla oli velkaisimmissa euromaissa yhteensä lainasaatavia maiden ryhmittelystä riippuen 1 000–2 000 miljardia euroa.
Luottojen määrä ei ole kuitenkaan yhtä kuin luottotappioriskien määrä, vaan luottotappiot uhkaavat polttaa poroksi riskipitoisimmissakin euromaissa vain osan lainasaatavista. Silti pankkien todennäköiset luottotappiot ovat rutkasti rujompia kuin EU tohtii syöttää rasituskokeidensa stessioletuksiksi.
Todennäköisiä tappioriskejä ei tarvitse kenenkään itse keksiä, sillä rahoitusmarkkinat arvioivat niitä päivittäin. Noteerauksista on laskettavissa, kuinka suuria luottotappioita markkinoilla toimivat pankit ja korkosijoittajat pitävät kulloinkin todennäköisimpinä.
Markkinahinnat
kertovat riskeistä
Markkinoiden arviota eri valtioiden luottohäiriöiden todennäköisyydestä voi päätellä lukuisin eri tavoin, kuten velkakirjamarkkinoiden korkoerojen tai luottojohdannaisten hinnoittelun perusteella.
Tässä kirjoituksessa tulkinnat rahoitusmarkkinoiden tappio-odotuksista perustuvat luottojohdannaisten hintatietoihin. Kyse on velkakirjamarkkinoita pienemmistä markkinoista, mutta luottojohdannaisten hinnat saattavat antaa jopa todenmukaisemman kuvan luottoriskeistä kuin velkakirjamarkkinat.
Euroalueen keskuspankki EKP ja muut talousviranomaiset ovat toimillaan merkittävästi vääristäneet velkakirjamarkkinoiden hinnoittelua. Etenkään kriisivaltioiden markkinakorot eivät parhaillaan anna luotettavaa kuvaa luottoriskeistä.
Sen sijaan luottojohdannaisten markkinoilla viranomaiset eivät tiettävästi toimi, joten niiden hinnat ovat aitoja markkinahintoja.
Luottojohdannaiset eli niin kutsutut cds-sopimukset (credit default swap) ovat eräänlaisia luottotappiovakuutuksia, joiden avulla sijoittajat käyvät kauppaa luottoriskeillä. Sopimusten hinnat kertovat, kuinka suurina markkinaosapuolet noita riskejä pitävät.
Markkinahinnat muuttuvat alituisesti, ja lisäksi markkinavoimien arviot menevät tämän tästä pahemman kerran pieleen. Luottojohdannaisten hinnat antanevat silti uskottavamman kuvan luottotappioriskeistä kuin EU:n stressitestit.
Kymmenen kertaa suuremmat
luottoriskit kuin EU olettaa
Taloussanomien laskelmien mukaan Euroopan pankeilla on kolmessa riskipitoisimmassa euromaassa, Kreikassa, Irlannissa ja Portugalissa, yhteensä 120–150 miljardin euron luottotappioriskit.
Kuuden markkinanoteerausten perusteella epävarmimman euromaan luotoissa kytee yhteensä 230–280 miljardin euron tappioriskit. Tuohon ryhmään kuuluvan riskipitoisimman kolmikon lisäksi Espanja, Italia ja Belgia.
EU arveli viimevuotisten stressitestiensä perusteella, että pankeille olisi koitunut poikkeuksellisen ankarissa markkinaolosuhteissa esimerkiksi juuri velkaisimpien eurovaltioiden velkakirjoista 26 miljardin euron tappiot.
Nyt vallitsevan markkinahinnoittelun perusteella pankkien taseissa piilee toisin sanoen jopa yli kymmenen kertaa suuremmat tappioriskit kuin EU:n olettamissa ankarissa stressioloissa olisi ollut asian laita.
Tilastoja yhdistelemällä
karu kuva luottoriskeistä
Taloussanomien laskelmat tappioriskeistä perustuvat BIS:n kansainvälisten luottotilastojen lisäksi saksalaispankki Deutsche Bankin viime viikolla julkaisemaan laajaan euroalueen luottomarkkinoiden tutkimusraporttiin.
Deutschen Euroopan luottomarkkinoiden strategi Jim Reid on työtovereineen koonnut vuosittaiseen Default Study -luottoriskitutkimukseen kattavat tiedot euromaiden erityyppisten velkakirjojen ja luottojohdannaisten hinnoittelusta sekä näiden hintojen ilmentämistä luottotappioiden todennäköisyyksistä.
Deutschen Reid arveli perjantaina Taloussanomille, että luottoriskitutkimuksen tulosten yhdistäminen BIS:n luottotilastoihin antaa karun mutta todenmukaisen kokonaiskuvan markkinoiden vallitsevista riskiarvioista. Samalla hän vahvisti Taloussanomien laskutavan oikeaksi.
Näin luottotietoja ja luottohäiriötodennäköisyyksiä yhdistämällä selvisi velkaisimpien euromaiden velkoihin liittyvien tappioriskien euromäärä – ja muiden Euroopan maiden pankkien osuus noista riskeistä.
Jopa kolmasosa Kreikan
veloista jäänee maksamatta
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Euromaiden luottoriskit voi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään sen mukaan, ovatko maat erittäin riskipitoisia, pelkästään riskipitoisia vai jokseenkin vaarattomia. Tämä kirjoitus koskee riskipitoisia ja erittäin riskipitoisia maita.
Varsinaisten kriisimaiden kolmikkoon kuuluvat Kreikka, Irlanti ja Portugali.
Näin luottoriskit laskettiin
Pankkien todennäköiset luottotappioriskit laskettiin BIS:n luottotilastojen ja rahoitusmarkkinoiden todennäköisiksi arvioimien luottoriskien avulla. BIS:n dollarimääräiset luottotiedot muutettu euroiksi kurssilla 1,30.
Markkinoiden riskiarviot perustuvat cds-luottojohdannaisten markkinahintoihin ja niiden ilmentämiin todennäköisiin luottotappioihin 25 prosentin ja 50 prosentin tappio-olettamilla viiden lähivuoden kuluessa.
Luottotappioriskit laskettiin seuraavanlaisella kaavalla:
Tappio-olettama x tappion todennäköisyys x velan euromäärä.
Esimerkiksi Kreikan velat muiden EU-maiden pankeille ovat yhteensä 124 miljardia euroa. Kreikan valtion velkakirjoihin perustuvien 5-vuotisten cds-sopimusten mukaan todennäköisyys 50-prosenttiselle menetykselle on 65 prosenttia ja todennäköisyys 25-prosenttiselle menetykselle on 88 prosenttia.
Ulkomaisten pankkien euromääräiset Kreikka-riskit laskettiin näin:
25 prosentin tappio-olettama ja 88 prosentin todennäköisyys: 0,25*0,88*124=27.
50 prosentin tappio-olettama ja 65 prosentin todennäköisyys: 0,50*0,65*124=40.
Kreikan luottoihin liittyy suurimmat riskit, niissä markkinat hinnoittelevat parhaillaan 22–33 prosentin todennäköisiä tappioita. Irlannille myönnetyistä luotoista jää todennäköisesti saamatta 18–23 prosenttia. Portugalin-lainojen tappio-odotus on 16–20 prosenttia.
Euroiksi muutettuna moiset odotukset ovat karuja.
Muiden Euroopan maiden pankeille on vallitsevan markkinahinnoittelun mukaan odotettavissa luottotappioita Kreikasta 27–40 miljardia euroa, Irlannista 63–82 miljardia euroa ja Portugalistakin 26–33 miljardia euroa.
Tappioriskiä kuvaavat luvut koskevat markkinoiden odottamia todennäköisiä luottotappioita viiden lähivuoden kuluessa, eli odotukset ulottuvat kriisimaille tarkoitettuja tilapäisiä tukitoimia pidemmälle.
Riskejä muillakin
kuin pankeilla
Erittäin riskipitoista kriisikolmikkoa selvästi maltillisempien mutta kuitenkin suurten riskien ryhmässä on siinäkin kolme ylivelkaista euromaata – joiden velat ovat euromäärinä huimasti varsinaisen kriisikolmikon velkoja suuremmat.
Näidenkin riskien euromäärät ovat tuhteja.
Espanjan veloista muuttuu keskimääräisen markkinaodotuksen mukaan viiden lähivuoden kuluessa tappioiksi todennäköisesti liki kymmenesosa. Euroina tämä tarkoittaisi muiden Euroopan maiden pankeille noin 50 miljardin menetyksiä.
Italian velat ovat vielä suuremmat mutta tappioiden todennäköisyys markkinoiden mielestä pienempi kuin Espanjalla. Tappioita on odotettavissa seitsemisen prosenttia veloista – euroina Espanjan tapaan noin 50 miljardia.
Belgian velanmaksukyky herättää suunnilleen yhtä vahvaa epäluuloa kuin Italian, joten tappio-odotus on suurin piirtein samanmoinen, 6–7 prosenttia veloista. Velkamäärä on kuitenkin selvästi pienempi kuin Italialla, ja tappio-odotus jää noin 25 miljardiin euroon.
Kaikkien kuuden riskipitoisen euromaan todennäköisten luottotappioiden määrä on näillä oletuksilla yhteensä huimat 670–790 miljardia euroa. Muiden EU-maiden pankkien osuus tappiosta olisi 230–280 miljardia euroa.
Suomen kansainvälisistä veloista markkinoiden todennäköisiksi arvioimat tappiot katoavat tässä vertailujoukossa pyöristysvirheisiin.
Eniten pelissä Saksan
ja Ranskan pankeilla
Kaavamaisessa ja karkeassa tarkastelussa on pakko tyytyä pelkistäviin oletuksiin. Yksi tämän kirjoituksen pelkistävistä oletuksista on, että luottoriskit ja todennäköiset luottotappiot jakautuvat rahoittajien kesken samassa suhteessa kuin ne ovat luottoja myöntäneet.
Näin laskien olisi kolmesta euroalueen riskipitoisimmasta maasta odotettavissa raskaimmin tappioita Saksan pankeille. Niiden todennäköiset luottotappiot ovat viiden lähivuoden kuluessa 33–43 miljardia euroa.
Toiseksi syvimmällä kriisimaiden luottoriskeissä ovat Britannian pankit, joille on erityisesti mittavien Irlanti-riskien takia todennäköisesti odotettavissa 27–36 miljardin euron menetykset. Ranskan pankkeja uhkaavat 21–29 miljardin euron tappiot.
Riskien määrä ja rahoittajamaiden järjestys muuttuvat olennaisesti, jos pankkien tappioriskit lasketaan yhteen kuudesta riskipitoisimmasta euromaasta.
Ranskan pankeilla on eniten pelättävää, niiden tappioriski on yhteensä peräti 70–80 miljardia euroa. Saksan pankeilla vastaava riski on 57–70 miljardia euroa. Brittipankkien tappioriskit kasvavat "vain" 40–49 miljardiin euroon.
"Talousviranomaiset
estävät painajaisen"
Deutschen Jim Reid arvioi, että painajaismainen kuva luottoriskeistä kertoo karulla tavalla epävarmojen lainasaatavien hillittömästä mittakaavasta.
Hän toteaakin, että Euroopan luottoriskit ovat niin suuria, että talousviranomaisilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kaikin keinoin estää riskejä toteutumasta.
Erityisen vaaralliseksi pankkien luottotappioriskit tekee se, että tappiot syövät pankkien vakavaraisuuspääomaa täydellä voimallaan – ja syövät niiden luotonantokykyä keskimäärin kymmenkertaisella voimalla.
Jos viranomaisten yritykset epäonnistuvat ja riskit toteutuvat, menee koko tunnettu rahoitushistoria ainakin toteutuneiden luottoriskien ja -tappioiden osalta saman tien uusiksi. Jos näin käy, osoittautuvat tämänkin kirjoituksen arviot luottotappioriskeistä toiveajatteluksi.
Reid ei usko painajaisen toteutuvan, vaan hän uskoo talousviranomaisten lopulta estävän tuhoisan ketjureaktion.
Jos talouspäättäjät onnistuvat torjumaan luottotappioiden kierteen, osoittautuvat tämän kirjoituksen arviot luottotappioriskeistä liian synkiksi.
| Pankeilla satojen miljardien tappioriskit riskipitoisimmissa euromaissa | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| EU-maiden pankkien luottotappioriskit eräissä euromaissa pankin kotimaan mukaan. Todennäköiset tappio viiden vuoden kuluessa luottojohdannaisten markkinahintojen mukaan. Lainasaatavat 9/2010, riskiluvut 3/2011. | ||||||||
| Velkaiset maat | Tappio-odotus, % luotoista | Ranskan pankit, mrd eur | Saksan pankit, mrd eur | Britannian pankit, mrd eur | Hollannin pankit, mrd eur | Espanjan pankit, mrd eur | Muun EU:n pankit, mrd eur | EU:n pankit yht, mrd eur |
| Kreikka | 22-32 | 11-16 | 7-10 | 3-4 | 1-1 | 0-0 | 6-9 | 27-40 |
| Irlanti | 18-23 | 6-8 | 21-27 | 22-28 | 3-3 | 2-2 | 10-13 | 63-82 |
| Portugali | 16-20 | 5-6 | 5-6 | 3-4 | 1-1 | 10-13 | 2-3 | 26-33 |
| Espanja | 9-9 | 12-13 | 13-15 | 8-8 | 5-6 | .. | 9-10 | 47-52 |
| Italia | 7-7 | 23-25 | 9-10 | 3-4 | 3-3 | 2-2 | 6-7 | 46-50 |
| Belgia | 6-7 | 13-14 | 2-2 | 1-1 | 6-6 | 0-0 | 2-2 | 24-26 |
| 3 erittäin riskipitoista yht. | 19-25 | 21-29 | 33-43 | 27-36 | 5-6 | 12-16 | 19-25 | 117-154 |
| 3 lievästi riskipitoista yht. | 7-8 | 49-53 | 24-27 | 12-14 | 14-15 | 2-2 | 17-19 | 118-128 |
| Kaikki 6 riskipitoista yht. | 9-11 | 70-82 | 57-70 | 40-49 | 18-21 | 14-18 | 36-44 | 234-282 |
| Lähde: BIS (luottotiedot), Deutsche Bank (riskiluvut), Taloussanomat (laskelmat) | ||||||||
13
9
12
Kommentit (102)
Mielestäni Suomen tulisi erota Eu:sta sekä Eurosta, kaikki eläkerahastot pitäisi antaa pankeille ja valta takaisin kansalaisille.
Eläkeläiset sitten kunnioittaisivat ehkä nuorisoa jälleen ja voisimme alkaa rakentamaan muutakin kuin Vapaavuoren "valvomia" virolaisen mafian rakentamia cyproc home lääviä jotka joudutaan purkamaan 20v kuluttua lähes kaikki pois.
Tiedän koska olin vielä jokin aika siellä virolaisten seassa, sekoilemassa. Ei pää kestänyt eikä lompakko sitä touhua enää ja nyt alkaa neljäs työttömyysvuosi.
Mulle on aivan sama enää, mitä joku läskipää tulee selittämään. Mä en suostu enää mihinkään ja haalikaa sitä uutta tulevaisuuden toivoa tänne teille teuraaksi. En suostu mihinkään. Aivan sama mitä maksatte, se on merkityksetöntä koska se tarkoittaa vain sitä että kaikki muu maksaa taas 100 kertaisesti enemmän ja käteen ei jää mitään muuta kuin arvet.
Näiden tietojen valossa: kuka haluaa hallitukseen kokemattoman pääministerin, joka irtisanoutuu tämän sotkun selvittämisestä?
Minä kaipaisin keskusteluun kiihkottoman arvion siitä, mitä seuraisi, jos Eurooppa päätyisi velkojen saneerausmalliin. Korkman totesi eilen televisiossa, että velkajärjestelyn aika tulee, mutta se voidaan tehdä vasta sitten kun sen hallintaan on välineet.
Nimittäin työttömien määrä ja pankkien riski % koreloi samaa %.
Yksikään pankki ei selviä testistä kun kysytään ketkä maksaa korot.
Korot maksetaan sinun tai jonkun muun ottamasta velasta. Ennen kuin €uro voidaan kuluttaa se pitää lainata yksityiseltä yritykseltä joita pankeiksi kusutaan korolla tietenkin.
Mistä lisää korko kupla-uunoja? Velkapyramidiponzi kuivui kasaan kun koron maksajia ei ole ja antolainaus supistuu basell 3 myötä pankin vakavaraisuus säänösten noustessa 8% => 10%.
Syy:
Entä muut esim. suomi?
Pystyykö selviytymään veloista, ranska noin 3 biljoonaa €uroa.
Britania pelkät korko menot noin biljoona puntaa.
Selviääkö nämä veloistaan?
Mitä MINKKI-Mari todella sanoi ja mitä komppasi Jyki?
KUMPIKAAN EI SANONUT YHTÄÄN MITÄÄN:KOSKA VAALIT TULOSSA.
Mitä MINKKI-Mari todella sanoi ja mitä komppasi Jyki?
KUMPIKAAN EI SANONUT YHTÄÄN MITÄÄN:KOSKA VAALIT TULOSSA.
Saksan rva. päätti asian ja muut pistää nimesä paperiin kiltisti.
Koko eu on saksan varassa, palkka ale ja julkisenpuolen armoton supistaminen / ulkoistaminen alkaa(destia, tieiden huolto NCC:lle ja YIT:lle), britaniassa väki marssii supistuksien takia parrikaadeille tuhoten egyptiläisten tavoin infraa.
Rikostutkintaa riittäisi aiheesta miten lainoja on myönnetty.