Liikanen: Leikkauspäätösten lykkääminen kaatuu nuorten niskaan
Roni Rekomaa/Lehtikuva
Suomen julkisen talouden ylijäämä on huomattava talouden ripeästä kasvusta huolimatta, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Mitä pidempään vero- ja menopäätöksiä lykätään, sitä suurempi rasitus kohdistuu nuoriin ikäluokkiin, hän varoittaa.
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen sanoo, että valtiontalouden tasapainottaminen ja tulevien palvelutarpeiden rahoituksen turvaaminen vaativat uudelta hallitukselta uusia finanssipoliittisia toimia jo tehtyjen lisäksi.
– Julkisen talouden alijäämän ennustetaan supistuvan kuluvana vuonna selvästi, puolitoista prosenttiyksikköä, ja se johtuu ennen kaikkea ripeästä talouskasvusta ja viime ja tälle vuodelle jo päätetyistä finanssipolitiikan kiristämistoimista. Ilman uusia finanssipolitiikan toimia julkisen talouden alijäämä pienenee vain vähän ensi ja sitä seuraavana vuonna, Liikanen sanoi esitellessään Suomen Pankin tuoretta talousennustetta tänään.
Suomen Pankki ennustaa julkisen talouden alijäämän suhteessa bruttokansantuotteeseen olevan tänä vuonna 1,3 prosenttia ja supistuvan 1,0 prosenttiin ensi vuonna ja 0,8 prosenttiin vuonna 2013. Suomen Pankin ennusteessa on otettu huomioon ne julkista taloutta koskevat toimenpiteet, joista päätökset on jo tehty.
Suomen talouden kasvuvauhti kiihtyy ennusteen mukaan tänä vuonna 3,9 prosenttiin. Ensi vuodellekin kasvua kertyisi vielä 2,7 prosenttia ennen kuin se vuonna 2013 hidastuisi 2,0 prosenttiin.
Liikanen varoittaa, että reippaasta talouskasvusta huolimatta valtiontalous jää tuntuvasti alijäämäiseksi.
– Vaikka tulopuolella verotulot lisääntyvät, menopuolella taloustilanteen koheneminen ei samalla tavoin näy. Toki työttömyysmenot vähenevät ja sosiaaliavustusten kasvu hidastuu, mutta niiden merkitys valtiontalouden tasolla on kuitenkin suhteellisen vähäinen, hän sanoi.
Liikanen korosti, että ilman pysyviä muutoksia tulo- tai menoperusteisiin valtion velkaantumista ei saada taittumaan ja että talouskasvusta huolimatta valtiontalous jää ennustejakson lopussa vuonna 2013 huomattavaan, noin kolmen prosentin alijäämään.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Toteutuessaan tämä ennuste tarkoittaisi, että julkista taloutta tulisi voimakkaasti vahvistaa ennustejakson jälkeen. Tämä on sen takia tärkeää, että julkisen talouden pitää pystyä vastaamaan julkisten palvelujen kasvavaan tarpeeseen, jota väestön ikääntyminen 2020-luvulle tultaessa aiheuttaa, hän sanoi.
– On vielä yksi syy, jota on syytä korostaa: näiden toimenpiteiden ajoituksella vaikutetaan myös rasituksen jakautumiseen sukupolvien välillä. Mitä kauemmaksi tarvittavia vero- ja menopäätöksiä sekä rakenteellisia toimenpiteitä siirretään, sitä suurempi osuus rasituksesta kohdistuu nykyisiin nuoriin ikäluokkiin.
Taantuman seurauksena kuilu tulojen ja menojen välillä kasvaa ja vuosina 2009–2013 julkisen sektorin velka suhteessa kansantuotteeseen nousee 20 prosenttiyksikköä vajaaseen 60 prosenttiin, Suomen Pankki laskee. Samana aikana valtion velka kasvaa kumulatiivisesti 44 miljardia euroa, mikä kertoo valtion tulojen vastaavasta supistumisesta.
– Vaikka kriisi ei syntynyt Suomesta, vaan tuli ulkomaankaupan kanavan kautta, sen vaikutus meidän julkiseen talouteemme ja ennen kaikkea valtiontalouden alijäämään on huomattavan suuri, Liikanen sanoi.
