Finanssikriisi vaikutti Suomeen poikkeuksellisen paljon
Lars Holm / Taloussanomat
Vuosien 2008-2009 finanssikriisi ja maailmantalouden taantuma heijastuivat Suomen kokonaistuotantoon kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen voimakkaasti. Näin arvioidaan talousneuvostolle tehdyssä raportissa, jonka tekijöinä ovat Suomen Pankki, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Palkansaajien tutkimuslaitos (PT).
Raporttiin sisältyvän PT:n laskelman mukaan elvytyksen kasvua tukeva vaikutus oli vuonna 2009 noin 0,7 prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta. Kokonaistuotannon määrä jäi 8,2 prosenttia vuotta 2008 pienemmäksi.
Suomen talous on hyvin suhdanneherkkä, mutta ainakin osittain taantuman vaikutuksia on pystytty torjumaan. Toisaalta osa niistä, kuten yritysten kannattavuuden heikkeneminen, saattaa näkyä vasta viiveellä. Yhtenä hintana taantumasta on ollut julkisen talouden tasapainon heikentyminen.
Raportin mukaan tuotanto supistui vuonna 2009 paljon, koska Suomen vienti painottuu suhdanneherkkiin teollisuustuotteisiin. Viennin volyymi supistui viidenneksen. Osa liittyi rakennemuutokseen, jossa sähköteknillinen teollisuus menetti markkinaosuuksiaan pysyvästi. Erityisesti Nokian kannattavuuden heikkenemiseen liittynyt sähköteknisen teollisuuden supistuminen pienensi kansantuotetta
Työttömyyden kasvua hillitsivät elvytystoimien lisäksi muun muassa lyhennettyyn työaikaan siirtymiset. Yksityinen kulutus ja työllisyys säilyivät kansantuotteen supistumiseen nähden suhteellisen vahvoina. Työttömyyden kasvu jäi kohtuulliseksi, Suomen Pankin, Etlan ja PT:n selvityksessä luonnehditaan.
Raportista selviää myös, että suomalaiset arvopaperimarkkinat kärsivät kriisistä pankkeja enemmän. Yritysten rahoituksen saanti sekä kotimaisilta että ulkomaisilta markkinoilta vaikeutui ja rahoituksen hinta nousi, minkä seurauksena monet suuret yritykset, jotka olivat aiemmin hankkineet markkinarahoitusta, siirtyivät takaisin kotimaisten pankkien laina-asiakkaiksi.
∇ Mainos ∇
