Katso, miksi eurokriisi venyy ja paukkuu
Velkaisimpien eurovaltioiden rahoituskriisi olisi todennäköisesti jo ratkaistu, jos kyse olisi vain rahasta ja taloudesta. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään taloudesta, vaan ehkä jopa vielä enemmän politiikasta.
Toistaiseksi euroalueen ja EU:n talouspäättäjät eivät ole keksineet kriisin katkaisuun riittävän tehokkaita hätätoimia, jotka olisivat myös poliittisesti mahdollisia. Siksi kriisi venyy ja paisuu.
Rahoitusmarkkinoiden toimijoille on jo ajat sitten valjennut, että ainakaan Kreikka ja Irlanti eivät selvinne tolpilleen ilman ylivoimaisen velkataakan tuntuvaa kevennystä. Hyvin suurella todennäköisyydellä Portugali on samassa jamassa.
Tähänastiset hätätoimet, kuten Kreikalle ja Irlannille myönnetyt hätäluotot, eivät pelasta pinteestä, vaan päinvastoin ne painavat kriisimaita yhä syvemmälle velkasuohon.
Kriisimailla on velkaa liian paljon milloinkaan maksettavaksi, joten kriisi katkeaa todennäköisesti vasta velkojen saneerauksiin.
Ensin pitäisi kuitenkin saneerata suurten euromaiden pankit.
"Osa tappioista
sosialisoidaan"
Saksan, Ranskan, Britannian ja Belgian pankeilla on niin mittavat luottoriskit velkaisimmissa euromaissa, että kriisimaiden suorasukaiset ja äkkipikaiset velkasaneeraukset saattaisivat aiheuttaa arvaamattoman luottotappioiden ketjureaktion.
Viranomaiset varovat hätiköityjä voimatoimia, jotta eivät sysäisi alulle samanlaista finanssikriisiä kuin investointipankki Lehman Brothersin kaatuminen laukaisi vuoden 2008 syksyllä.
Helppojen ratkaisujen puuttuminen ja vaikeiden ratkaisujen välttely eivät vaikuta siihen, että euroalueen velkakriisi ei ratkea ilman tappioita. Kysymys on vain siitä, millä tavoin ja kenen kärsittäviksi nuo tappiot päätyvät.
Japanilaispankki Nomuran Euroopan-korkostrategi Bob Janjuah arvioi tuoreessa markkinakatsauksessaan, että euroalueella on odotettavissa jonkinlainen velkasaneerausten ja pankkisaneerausten yhdistelmä.
Janjuahin arvion mukaan osa saneerauksissa syntyvistä tappioista sosialisoidaan, mutta osa jää pankkien yksityisten rahoittajien kannettaviksi.
Pankit eivät vielä
kestäisi tappioita
Nomuran Janjuahin mukaan kriisimaita rahoittaneiden pankkien pääomia on vahvistettava velkasaneerausten vastapainoksi, jotta pankit kestävät tiedossa olevat luottotappiot.
Kreikan, Irlannin, Portugalin ja muiden ylivelkaisten euromaiden suurimpia rahoittajia ovat olleet Saksan, Ranskan, Britannian ja Belgian suuret pankit. Niillä on osassa kriisimaita jopa runsaammin luottoriskejä kuin kriisimaiden omilla pankeilla.
Janjuahin mukaan euroalueen pankkijärjestelmän vakaudelle on äärimmäisen tärkeä vaatimus, että pankkien vakavaraisuus kohennetaan riittävän vahvaksi ennen kriisimaiden velkasaneerauksia.
Arviot tarvittavien velkasaneerausten mitoituksesta samoin kuin eri euromaiden pankkien luottoriskeistä vaihtelevat suuresti.
Velkasaneerausten laajuudesta riippuen kyse voi olla jopa sadoista miljardeista euroista. Armahdusten asteesta ja määrästä riippuen myös pankkien uuden pääoman tarve voi kasvaa kymmeniin miljardeihin euroihin.
Tappiopuskurit
liian heiveröiset
Varainhoitoyhtiö Standard Life Investmentsin korkosijoituksia hoitava Craig MacDonald käsittelee eurovaltioiden ja pankkien yhteisiä luottoriskejä tuoreessa katsauksessaan.
Hänen arvionsa mukaan kolmen pienimmän kriisivaltion velka-armahdus ei vaarantaisi koko euroalueen pankkijärjestelmää, vaikka niiden velat leikattaisiin saneerauksella puoleen nykyisestä.
Tilanne muuttuisi tyystin toiseksi, jos Kreikan, Irlannin ja Portugalin rinnalle saneerauksiin päätyisivät myös Espanjan ja vielä suuremman ja velkaisemman Italian velat.
MacDonald arvioi, että pelkästään viiden velkaisimman eurovaltion lainataakan puolittaminen saneerauksella söisi Saksan ja Belgian suurten pankkien oman pääoman kokonaan.
Saksan ja Belgian pankkien jälkeen myös Ranskan pankkien pääomat olisivat herkästi mennyttä.
Tämä ei ole MacDonaldin ennuste, vaan eräänlainen mitä jos -stressiarvio, jolla hän haluaa korostaa velkakriisin mittoja ja vakavaa luonnetta.
Sääntely yllytti
suuriin riskeihin
Eurovaltioiden velkaisuutta samoin kuin pankkien luottoriskejä rinnastetaan usein kunkin maan kansantalouden mittareihin, kuten vuotuisen bruttokansantuotteen määrään.
Pankkien luottoriskejä voi suhteuttaa myös rinnastamalla epävarmojen saatavien määrä pankkien omaan pääomaan. Pankkien osakepääoma ja muu niin sanottu ensisijainen oma pääoma on olemassa juuri luottotappioiden varalle.
Jos pankki kärsii tappioita enemmän kuin sillä on omaa pääomaa, se on mennyttä.
EU:n viime vuonna toteuttamien stressitestien mukaan Saksan pankeilla on yhteensä saatavia viideltä velkaisimmalta eurovaltiolta jokseenkin yhtä paljon kuin niillä on omaa pääomaa mahdollisten tappioiden varalle.
Pääomaa on mittaviin valtioriskeihin verrattuna niukalti, sillä vallitsevan pankkisääntelyn perusteella eurovaltioiden velat ovat riskittömiä saatavia.
Sääntelyn mukaan pankeilla ei tarvitse olla esimerkiksi Kreikan valtion lainoja vastaan euronkaan vertaa omaa pääomaa. Näin pankkisääntelyn on katsottu osaltaan jopa yllyttäneen velkaisten valtioiden yhä mittavampaa luototusta.
3 000 miljardia
euroa liikaa velkaa
Deutsche Bankin luottomarkkinoiden strategi Jim Reid arvioi laajassa taustatutkimuksessaan, että euroalueen velkakriisissä ylivelkaiset valtiot ovat vain jäävuoren huippu.
Hänen mukaansa euroalueen velkakriisin kokonaiskuvaan kuuluvat kriisivaltioiden omien velkojen lisäksi samojen maiden rahoitusalan velat. Tätä hän perustelee sillä, että kansalliset pankkijärjestelmät ovat kriisimaissakin viime kädessä valtioiden vastuulla.
Reid on laskenut, että viiden velkaisimman euromaan velkamäärä on rahaliiton perustamisen jälkeen kasvanut yli 3 000 miljardia euroa liikaa. Hän arvioi liian suureksi velan kasvuksi kaiken talouskasvua nopeamman kasvun.
Kriisimaiden ylimääräinen velkataakka on pankkien taseissa tikittävä aikapommi, jonka laukaiseminen ei onnistu pankkien nykyisillä pääomilla.
Deutschen Reidin tapaan kriisimaiden valtioiden ja pankkien lainat yhteen niputtamalla syntyy merkittävästi armottomampi kuva luottoriskien määrästä. Samalla kasvavat mahdollisissa velkasaneerauksissa syntyvät tappiot.
Muiden maiden pankeilla
1 700 miljardin saatavat
Länsi-Euroopan pankeilla on Deutsche Bankin laskelmien mukaan kolmessa velkaisimmassa euromaassa, Kreikassa, Irlannissa ja Portugalissa, yhteensä noin 600 miljardin euron epävarmat saatavat.
Jos varsinaisen kriisikolmikon velkojen päälle lasketaan eurooppalaispankkien Espanja- ja Italia-riskit, epävarmojen saatavien määrä paisuu huimaan 1 700 miljardiin euroon.
Ylivelkaisten euromaiden omien pankkien epävarmat saatavat muissa kriisimaissa ovat yhteensä "vain" 230 miljardia euroa. Ylivoimaisesti suurin osa luottoriskeistä on toisin sanoen muiden kuin kriisimaiden omien pankkien taseissa.
Samalla 50 prosentin saneerausoletuksella Deutschen tapaan lasketuista luottoriskeistä koituisi pelkästään kolmesta velkaisimmasta euromaasta tappioita noin 300 miljardia euroa.
Yhtä mittavien saneerausten ulottaminen Espanjan ja Italian velkoihin räjäyttäisi tappiot yli 800 miljardiin euroon. Moisiin menetyksiin eivät pankkien pääomat riitä.
Markkinoilla tyyntä
myrskyn edellä
Velkaisimpien eurovaltioiden markkinakorot ovat hivenen laskeneet. Ne ovat silti Kreikkaa lukuun ottamatta edelleen roimasti korkeammalla kuin viime kevään Kreikka-paniikin aikaan.
Kriisi on siis yhä meneillään ja voi milloin tahansa kärjistyä uudestaan, jos päättäjät vielä aikailevat pitkään – tai, jos he taas kerran pettävät vihjeillään ja uutisvuodoillaan markkinoille houkuttelemansa toiveikkaat odotukset.
Parin viime viikon kuluessa lievästi toiveikkaita odotuksia ovat herättäneet esimerkiksi ennakkotiedot euroalueen talouspäättäjien kaavailemista muutoksista euroalueen EFSF-kriisirahaston toimintaan.
Europäättäjät olivat koolla viimeksi perjantaina valmistelemassa keinoja valtioiden velkakriisin lopulliseksi voittamiseksi. Vielä ei syntynyt valmista, joten kriisi jatkuu.
Nomuran Bob Janjuah arvelee, ettei aikailuun ole enää kovin paljon aikaa. Markkinoiden maltti ei hänen mukaansa kestä kevättä kauemmas. Sen jälkeen kriisi etenee aivan uudelle vaikeusasteelle.



















Kommentit (119)
Aika tyhjentävästi sanottu.
Hartioiden yläpuolelta kaikki pois. Ammatillisesti tietenkin.
Löytävät varmasti ylivertaisille kyvyilleen uusia urautumisteitä alta aikayksikön.
www.youtube.com/watch?v=pOgYbvWQYfQ
www.nakedcapitalism.com/2011/02/the-specious-logic-of-wall-street-pay.html
Jos pankki kärsii tappioita enemmän kuin sillä on omaa pääomaa, se on mennyttä.
Lainauksen viimeinen virke on se, mitä tässä on tällä hetkellä tapahtumassa. Vaikka nyt tuo EU:n stressitesti olikin suorastaan hellyyttävä niin ongelma ei todellakaan ole euroalueen pikkuvaltiot. Koska jos esimerkiksi Italialle tehtäisiin huima, mutta aivan realistinen 50% velkasaneeraus tietäisi se Ranskan pankeille tuollaista 200 miljardin euron kurttua taseisiin. Se määrä voisi riittää Ranskan pankkijättien osakepääomalle, mutta liikkumavaraa ei siten jäisi juuri mihinkään. Pienikin lisäpaine ja kamelin selkä katkeaisi. Ja tosiaan listalla on sitä ennen läpikäyty jokunen muu euromaa. Totaalinen kriisi on sitä myöden selvä.
Yksityispuolella tuskin on hirveästi investointihalukkuutta ilman tietoa siitä, että veronmaksajat kuittaavat tappiot. Näinhän on aina ennenkin tehty. Mutta nyt on kyseessä jo niin isot rahat, ettei kukaan haluaisi Tunisian ja Egyptin kaltaisia kansannousuja Eurooppaan. Poliittinen tahto murenee.
Eurooppalaiset pankit ovat juuri tästä syystä hyvinkin huonossa jamassa. Ongelmamaiden taseet ovat vain pieni osa koko performanssista. Euroopan isojen pankkien taseissa keikkuu parikymmentä tuhatta miljardia euroa, ja jos kerran esimerkiksi Italian kyykkääminen ja maksukykyhäiriö aktualisoituu ja Ranskan pankit kippaisivat siihen niin mitä muilla pankeilla on näissä kaatuvissa pankeissa kiinni?
Minä en usko että "kymmenillä miljardeilla" pääomituksella saavutetaan mitään. Tuhansilla miljardeilla voidaan saavuttaa kohtalaisen vakaa pankkimaailma Eurooppaan.
Kuka sen meille tulee kertomaan hymyssä suin? Sarkozy? Merkel? Cameron? Kiviniemi?
Voisiko Hurri selvittää onko toimittu Kataisen ilmoituksen mukaisesti ja mihin nuo miljardit ovat kadonneet? Mielestäni kansalle tulisi kertoa ennen uusien puskureiden rakentamista kuinka edelliset puskurit ovat toimineet ja mihin niiden varat ovat menneet.
-halvan rahan lisäksi loppuu :
-halpa ruoka
-halpa energia
-halpa puhdas vesi
-egyptin lisäksi mellakoita on muuallakin
-ääriilmiöt vievät vakuutusmaksut pilviin
-ja vaikeuksia alkaa olla jo rikkaissakin maissa
-köyhyys kasvaa, terveydenhoito romuttuu
-liikakansoittuminen alkaa tuhota ympäristöä vasta tässä vaiheessa kun kaikki syödään ja poltetaan joka käsiin saadaan ja löydetään