Kirjaudu ▼
 

OP-Pohjolan Heiskanen varoittaa "liian ruusuista laseista"

OP-Pohjola-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen varoittaa tulevaa hallitusta katsomasta Suomen hyvää suhdannekehitystä liian ruusuisten lasien läpi. Valtiontalous pitää saada tasapainoon vähintäänkin seuraavan vaalikauden aikana. Tarkkuutta vaaditaan taloudenpitoon tulevasta hallituspohjasta riippumatta.
Martina Ahola
1.2.2011 14:17
16

– Vaikka taloudessa näyttää hyvältä, sen ei pidä antaa hämärtää tilannetta. Kustannuspaineet pitäisi pystyä pitämään aisoissa ja talouspolitiikka tiukkana. Meillä ei ole varaa antaa kustannustason nousta ja kilpailukyvyn rapautua. Silloin Suomen tilanne ei seuraavassa taantumassa ole läheskään näin hyvä, Reijo Heiskanen sanoi OP-Pohjolan tiedotustilaisuudessa.

OP-Pohjola odottaa Suomen talouden kasvun jatkuvan hyvällä tasolla tänä ja ensi vuonna. Kuluvan vuoden ennuste nostettiin 3,3 prosentista 3,8 prosenttiin. Ensi vuoden kasvuennuste on 3,3 prosenttia. Pankin mukaan kyse on laajapohjaisesta kasvusta: kulutus ja investoinnit lisääntyvät ja vienti vetää.

Kotitalouksien kulutuksen kasvu on kuitenkin työllisyyden paranemisen ja säästämisasteen alenemisen varassa, sillä kiihtyvä inflaatio nakertaa reaalipalkkoja.

OP-Pohjolan tänään esittämän arvion mukaan inflaatio nousee selvästi korkeammaksi kuin aiemmin on arvioitu. Kuluvana vuonna inflaatio on keskimäärin kolme prosenttia, mutta nousee hetkittäin sen yli. Heiskasen mukaan tämäkin on varovainen arvio, ruuan ja energian hinnannousun kautta voi olla paineita vielä kovempaankin inflaatioon.

Pankki myös arvioi, että kyseessä ei ole mikään lyhytaikainen inflaatiopiikki, vaan ensi vuonna hintojen nousu leviää palveluihin ja sitä kautta laajemmin talouteen. Myös korkotason nousu ensi vuonna kiihdyttää inflaatiota. OP-Pohjola odottaa Euroopan keskuspankin aloittavan koronnostot ensi talvena.

Työmarkkinoilla
pian pullonkauloja

Heiskanen näkeekin inflaation kiihtymisen Suomen talouskehityksen suurimpana riskinä.

– Se vaara on ilman muuta olemassa, että kustannustason nousu heijastuu palkkakehitykseen. Jos talouspolitiikassa nähdään julkisen talouden tilanne vähän liian hyvänä, ei ehkä olla valmiita tehostamaan toimintaa ja tekemään menoleikkauksia, Heiskanen arvioi.

Suomen vienti ei ole hänen mukaan niin hyvässä tilassa, että meillä olisi varaa löysempään talouspolitiikkaan.

– Vienti toki kasvaa vahvasti, mutta siellä on aikamoisia haasteita ja elpyminen olisi voinut olla nopeampaakin moniin muihin maihin verrattuna. Keskeisillä toimialoilla kuten metsäteollisuudessa kapasiteettia on vähentynyt, todennäköisesti pysyvästikin.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Myös työmarkkinoiden ongelmat saattavat heittää kuperkeikkaa jo ensi vuoteen mentäessä.

– Tällaisella kasvuvauhdilla meillä alkaa olla jo ensi vuonna ihan todellisia pullonkauloja työmarkkinoilla. Tällaisella työllisyyden tasolla meillä oli aloittaisia pullonkauloja jo korkeasuhdanteen aikana.

Veroja ei
tarvitse kiristää

Julkisen sektorin talous on OP-Pohjolan mukaan Suomessa paremmassa tilanteessa kuin suurimmassa osassa teollistuneista maista. Se ennustaa julkisen sektorin alijäämän tasapainottuvan ensi vuoden aikana.

Heiskasen mukaan tähän on melko hyvät edellytykset menoleikkauksien kautta ilman, että veroasteeseen suuremmin puututaan. Se edellyttää kuitenkin tiukkaa menokuria sekä kunnilta että valtiolta.

Julkisen talouden kestävyysvajeen hän arvioi olevan kolmen prosentin luokkaa.

– Kohtalaisen hyvän lähtötilanteen hyvä puoli on se, että veroja ei tarvitse kiristää vaan vaje pystytään kuromaan umpeen tiukalla menokurilla.

Tämä olisi pankin mukaan mahdollista saavuttaa vuoteen 2015 mennessä.

Ihmiset Reijo Heiskanen
Tagit OP-Pohjola
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (16)

Sivut: 1 2
EdellinenSeuraava

Anonyymi
No niin, älkää innostuko! Töitä ei tulekaan!
Köh! 1.2.2011 14:24

Anonyymi
Eiväthän ne katsokaan. Sellainen kuva vain pitää antaa, jotta suomimuuli luulee meneillään olevan kaikkien aikojen nousuhuuma.
totuus on selvä 1.2.2011 14:26

Anonyymi
Ruusuinen kuva.Ruusunpunaiset lasit.

Joo, talouskasvu on yli 3 prosenttia mutta kuinka paljon rahoista saadaan omaan käyttöön.EKP:n rahanpainantainto on 1-2 prosenttia.
Valtion laina kasvaa joka tapauksessa 8-10 miljardia.
Nimetön 1.2.2011 14:32

Anonyymi
Suomen korot nousee hirmu vauhdilla. Apuaaavaaaa

bloomberg.com/apps/quote?ticker=GFIN10YR:IND#chart
Apuva! 1.2.2011 14:32

Anonyymi
Tällä kertaa nousukausi kesti siis nelisen tuntia.
Iltapäivä-Heiskanen 1.2.2011 14:33

Anonyymi
Valtiolta ja kunnilta on turhaa odottaa tiukkaa menokuria, joten veroaste noussee rutkasti lähivuosina.
Nimetön 1.2.2011 14:34

Anonyymi
Kustannuspaineet pitäisi pystyä pitämään aisoissa ja talouspolitiikka tiukkana. Meillä ei ole varaa antaa kustannustason nousta ja kilpailukyvyn rapautua.


Näinhän se menee. Kustannustaso nousee, mikäli lainamääriä lisätään sijoitushengessä olemattoman koron avulla (kansa takaa lainat toki) ja valuutan arvo heikkenee samassa prosessissa - joka on lähinnä rahan varastamista säästäjiltä. Eli kyse on inflaatiosta.

Kun ostovoima/maksukykykin viedään, seuraava askel on varallisuusarvojen hiipuminen (koska ostajilla ei ole ostovoimaa), ja se alkaa sieltä, mihin kuplaa (eng. asset price bubble) on eniten puskettu.

Ilmiö on ihan väistämätön. Pääomaa ei voi luoda lisää loputtomiin velaksi. Tässä on vain kyse jonkinlaisesta pyramidista, joka toistuu vuosikymmenestä ja vuosisadasta toiseen.

Pelimiehet kuittaa voitot ja kansa maksaa laskut.
Köyhäläinen 1.2.2011 14:41

Anonyymi
Väärä aikamuoto.


Meillä on kustannustaso noussut ja kilpailukyky rapautunut.

Me elämme velan varassa, herätkää tuulihatut !
tulevaisuus on syöty 1.2.2011 14:42

Anonyymi
Ruusuinen kuva.Ruusunpunaiset lasit.Joo, talouskasvu on yli 3 prosenttia mutta kuinka paljon rahoista saadaan omaan käyttöön.EKP:n rahanpainantainto on 1-2 prosenttia.Valtion laina kasvaa joka tapauksessa 8-10 miljardia.


Häh? Tajusitko IHAN varmasti talouden kasvun ja valtion verokertymän eron? Valtion osuus Suomen BKT:stä on runsaat 40%. EKP:n luototusmääriin ei Suomen kasvulla ole taustakohinaa suurempaa merkitystä.
Kysy taloustiedon opettajaltasi vaikka lisää, ennen kuin menet luonnostelemaan Uusiksen talouslinjausten perusteita....
kakarat kuriin 1.2.2011 14:44

Anonyymi
Jäähyväiset laseille.
Lamaa pukkaa 1.2.2011 14:46
Sivut: 1 2
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä