"Euroopan talous muuttuu täysin 5–10 vuodessa"
Lehtikuva
Valtiovarainministerit Jyrki Katainen ja Anders Borg.
Euroopan unioni tarvitsee tiukempia ja ehdottomampia kurinpitotoimia maille, jotka eivät pysty pitämään talouttaan kurssissa. Jos suunnitelmat toteutuvat, on Eurooppa 5–10 vuoden päästä täysin erilainen talousalue kuin nyt. Näin uskovat Suomen ja Ruotsin valtiovarainministerit.
25.1.2011 15:01
105
– Tarvitsemme Eurooppaan yhteisen sääntökirjan, enemmän automaattisia sanktioita ja tiukemmat ehdot velanotolle. Eräänlaisen yhteisen taloudellisen hallintokäytännön, Ruotsin valtiovarainministeri Anders Borg kertoi Suomen valtiovarainministeri Jyrki Kataisen kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Jos kaavailut toteutuvat, Eurooppa tulee Kataisen mukaan olemaan ”täysin erilainen talousympäristö 5–10 vuodessa”. Kriisi kasvattaa Kataisen mukaan Euroopasta kilpailukykyisemmän, tiukemmin säädellyn ja rakenteellisesti kestävämmän.
Tulevaisuudessa on mahdollista, että myös Ruotsi on mukana eurossa. Borg piti sitä henkilökohtaisesti toivottavana, mutta muistutti, että euro ei ole juuri nyt Ruotsissa erityisen kovassa huudossa.
Jokainen siivotkoon
omat nurkkansa
Molempien valtiovarainministerien mukaan kriisiapu euroalueen heikoille maille on ollut tarpeen, mutta lopulta jokaisen maan on huolehdittava itse omasta taloudestaan.
– Lääke eurokriisiin on, että jokainen siivoaa omat nurkkansa. Meidän on myös huolehdittava omat asiamme kuntoon, Katainen sanoi.
Pelastustoimien puremisesta näkyy jo orastavia merkkejä. Uutistoimisto Bloombergin nimettömien lähteiden mukaan Euroopan vakausrahaston myymät hätävelkakirjat olisi ylimerkitty. Ministerien mukaan kiinnostus velkakirjoja kohtaa kertoo luottamuksen lisääntymisestä.
Pohjoismainen malli
on maailman paras
Valtiovarainministerit suitsuttivat tiedotustilaisuudessaan pohjoismaista hyvinvointimallia, joka Kataisen mukaan on ”maailman menestynein ja vakain”. Sen perustana on vahva julkinen talous.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Muiden maiden on ymmärrettävä, että samaan pisteeseen pääseminen vaatii työtä.
– Kriisimaiden on hyväksyttävä korkeammat verot, jos ne haluavat kehittää pohjoismaisen hyvinvointimallin mukaisen valtion, Borg kertoi.
Suomen ja Ruotsin pärjäämisestä puhuvat muun muassa työttömyysluvut. Vuoden 2008 lopulta viime vuoden marraskuulle Ruotsin työttömyys on noussut toiseksi vähiten ja Suomen viidenneksi vähiten 19 taantumaan joutuneen EU-maan vertailussa. Eurostatin mukaan ainoastaan Saksan työttömyys on kyseisellä ajanjaksolla vähentynyt.
Myös velanotto on ollut maltillista. Komissio ennustaa valtion nettovelan olevan Ruotsissa EU:n alhaisin ja Suomessa kolmanneksi alhaisin tänä vuonna.
Borgin mukaan yksi syy suhteellisen matalaan velkaantumiseen on 1990-luvun lamasta saaduissa opeissa. Suomalaiset ovat velasta poikkeuksellisen huolissaan, mikä on valtiovarainministerien mielestä hyvä asia.
Vaikka velkaa suhteessa muuhun Eurooppaan onkin vähän, ovat myös Suomi ja Ruotsi velkaantuneet eurokriisin aikana. Katainen nimeää julkisen velan yhdeksi kolmesta suuresta tulevaisuuden haasteesta. Kaksi muuta ovat väestön vanheneminen ja kasvun kehittäminen.
