"Korkovähennyksestä on luovuttava"
Lehtikuva
Asuntolainan korkojen verovähennyksistä on luovuttava asteittain, sanoo raporttinsa julkaissut verotyöryhmä. Se ehdottaa korkovähennyksen supistamista ensiksi vuosittain, kunnes vähennys poistuisi lopulta kokonaan. Palkkaveroihin työryhmä ehdottaa kevennystä.
21.12.2010 13:28 (päivitetty 13:50)
222
Verotuksen uudistamista valmistellut alivaltiosihteeri Martti Hetemäen vetämä työryhmä esittää verotuksen painopisteen siirtoa työn verotuksesta kulutuksen verotukseen.
Odotettu kannanotto asuntolainojen korkovähennyksen ja kotitalousvähennyksen poistoon sisältyy myös loppuraporttiin.
Asuntolainojen vähennyskelpoisten korkomenojen osuutta alennettaisiin työryhmän mukaan asteittain vuosittain viidellä prosenttiyksiköllä. Näin ollen neljän vuoden kuluttua asuntolainojen korkomenoista vielä 80 prosenttia olisi vähennyskelpoista. Pitkällä aikavälillä on kuitenkin tarkoitus, että asunto-lainojen korkovähennysoikeudesta luovutaan.
Lisäksi esitetään painopisteen siirtämistä yritysten tasolla yhteisöverotuksesta henkilöiden pääomatuloverotukseen.
Ansiotuloverotusta työryhmä keventäisi kahdella miljardilla eurolla ja yhteisöveroja 0,8 miljardilla eurolla. Työtulojen rajaveroasteet alenisivat kaikilla tulotasoilla. Enemmän keskimääräinen veroaste laskee matalimmilla ja yleimmillä tulotasoilla.Ylimmillä tulotasoilla rajaveroaste laskettaisiin noin 50 prosenttiin.
Yhteisöverokanta työryhmä alentaisi nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin. Yleinen pääomatuloverokanta nostettaisiin 28 prosentista 30 prosenttiin. Listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verovapaudet poistettaisiin ja korvattaisiin osingon normaalituoton verotusta keventämällä.
Tällöin yhtiön jakaman voiton normaalituoton veroaste vastaa yleistä pääomatuloverokantaa. Listatusta yhtiöstä saadut osingot luetaan kokonaan veronalaiseen pääomatuloon.
Verokevennykset työryhmä rahoittaisi arvonlisäverotusta ja pääomaverotusta kiristämällä, valmisteveroja korottamalla sekä rajoittamalla korko- ja kotitalousvähennysoikeutta.
Arvonlisäveron vakioverokanta ja kaksi alennettua kantaa nousisivat esityksen mukaan kaksi prosenttiyksikköä. Arvonlisäverotuksessa pyritään kuitenkin jatkossa kohti nykyistä yhtenäisempää rakennetta.
Työtulojen verotus alenee noin kahdella miljardilla eurolla. Rajaveroasteet alennettaisiin kaikilla tulotasoilla. Matalimmilla ja ylemmillä tulotasoilla keskimääräinen veroaste laskee enemmän. Ylemmillä tulotasoilla rajaveroaste lasketaan noin viiteenkymmeneen prosenttiin.
Työllisyys- ja tuottavuustavoitteiden vuoksi työryhmä haluaa kohdentaa ansiotuloveron kevennykset työtuloille. Työtulon keskimääräiset veroasteet alenisivat kaikilla tulotasoilla. Tämän katsotaan kannustavan työntekoon ja jatkamaan työuria.
Yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistamisella tavoitteena on lisätä Suomeen tehtävien investointien tehokkuutta ja kannattavuutta.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Polttoaineiden ja makeiden
herkkujen verotus kiristyy
Työryhmä esittää kiristyksiä valmisteverotukseen, energia- ja ympäristöverotukseen ja terveyden kannalta haitallisten tuotteiden verotukseen. Näitä veroja kiristettäisiin noin miljardilla eurolla.
Korotukset kohdistettaisiin energia- ja ympäristöveroista ajoneuvoveron perusveroon, kuluttajasähkön veroon, sekä liikenne- ja lämmityspolttoaineiden polttoaineveroihin. Käyttöön otettaisiin myös sähköntuotannon ansiottomiin voittoihin kohdistuva niin sanottu windfall-vero.
Virvoitusjuomaveroa, makeisten ja jäätelön valmisteveroa sekä alkoholiveroa Hetemäen ryhmä haluaa korottaa. Makeisten ja jäätelön valmisteveron veropohjaa laajennettaisiin. Myös sokeriveron käyttöönottoa selvitetään.
Raportin mukaan kuntien verotuksessa osuus yhteisöverotuotosta siirrettäisiin valtiolle. Tästä aiheutuvat tulomenetykset korvattaisiin kunnille ensisijaisesti valtionosuusjärjestelmän kautta.
Kunnille on tarkoitus luoda paremmat edellytykset käyttää kiinteistöveroa. Tavoitteena on kiinteistöveron tuoton 50 prosentin nousu. Tämä merkitsisi noin 600 miljoonan euron verotuoton lisäystä.
Kiinteistöveron painopistettä työryhmä siirtäisi asteittain maapohjan verotukseen ja maapohjalle määritetään veroprosentit erikseen. Maapohjan verokannan alarajaa korotettaisiin 0,2 prosenttiyksikköä 0,8 prosenttiin.
Perintö- ja lahjaverotuksessa nostetaan rajoja, joilla 10 ja 13 prosentin verokantoja aletaan soveltaa, työryhmä esittää. Tämän lisäksi voitaisiin esitellä uusi 16 prosentin verokanta, joka kohdistettaisiin vain hyvin suuriin perintöihin ja lahjoihin.
Säästöhenkivakuutusten ja yritysvarallisuuden arvostamista koskevista poikkeuksista perintö- ja lahjaverotuksessa tulisi työryhmän mukaan luopua.
Kotitalousvähennystä uudistettaisiin siten, että verovähennyksen osuutta työkustannuksista laskettaisiin nykyisestä 60 prosentista 50 prosenttiin. Myös vähennyksen enimmäismäärä laskisi nykyisestä 3 000 eurosta 2 300 euroon.
14
11
15
Kommentit (222)
Suomessa budjettivaje näyttää olevan 11 miljardia ja velkaa taitaa parin vuoden sisällä olla yli 100 miljardia. Velkojen korkoihinkin menee rutkasti rahaa, varsinkin jos/kun korot nousevat.
Valtiontalouden kuukausitiedote, marraskuu 2010
valtiokonttori.fi/public/download.aspx?id=82049&guid={73bebe70-bf82-4ed0-a3c1-7823dcf83714}
Vertaa:
Kotitalouksien tuloveroja kertyi vuonna 2009
22,5 miljardia euroa.
Julkisyhteisöjen velka kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille kasvoi heinä-syyskuussa 83,8 miljardiin euroon. Vuodentakaiseen verrattuna kasvu oli 14,4 miljardia euroa.
Verotuksen painopisteen muuttaminen työnteosta kulutuksen suuntaan on fiksu päätös.
Kiinteistöverojen korotukset ovat fiksuja.
Verotyöryhmän neuvot ovat fiksuja. Ongelma on vain, että niitä ei tulla panemaan toimeen, koska poliitikot keksivät jotain käsittämättömiä vasta-argumentteja.
Vielä kuntapuoli järjestykseen, valtion byrokratia puoleen ja terveydenhuoltoon järkeä.
Tämä suunta on oikea, mutta voihan tuon kulutusverotuksenkin sössiä pamauttamalla perustarvehyödykkeisiin suuret verot.
Itse ehdottaisin lisäksi omistusajalle käänteistä pörssiosakkeiden myyntivoittoveroa. Jos esimerkiksi sitoutuu firmaan pariksikin vuodeksi niin myyntivoittovero voisi olla häviävän pieni, mutta nopeatempoisessa osta-myy -harjoituksissa vero voisi olla korkea, esim. 80% myyntivoitosta. Tämä esimerkiksi osakkeisiin, joita ei onnistu pitämään hallussa esim. täyttä kuukautta.
Tuo voi tietysti luoda arvostuskuplaa siinä mielessä, että löydämme jostain pontevan ostajan, muttei kellään ole halukkuutta myydä toistaiseksi korkean veroasteen vuoksi: myyntivoittoa pitäisi saada enemmän ja sitä kautta hinnat nousevat. Tämä tuskin säikyttää silti suomalaisia ostajia. Ovathan he jo asuntojenkin osalta tottuneet siihen mielihyvään, mikä ilmenee saadessaan ostaa todella kalliilla.