Merkel uhonnut pankeille 120 miljardin tappiot

Eurovaltioiden velkakirjamarkkinat ja koko euroalueen rahoitusmarkkinat ovat jo toisen vakavan pääomapaon kourissa. Ensimmäisen kerran ne olivat pakokauhun partaalla viime kevään Kreikka-kriisissä.

Eurokriisin toinen kierros leimahti ilmiliekkeihin Irlannissa, mutta liekit ovat taas karanneet pelastusviranomaisten hallinnasta. Nyt markkinapalo roihuaa kautta velkaisimman euroalueen Espanjaa ja jopa Italiaa myöten.

Velkaisimpien eurovaltioiden rahoitusnäkymät ovat muutamassa viikossa heikentyneet jyrkästi, kun markkinoiden luottamus niiden velanmaksukykyyn näyttää paikoin suorastaan romahtaneen.

Luottamuksen kaikkoaminen kiteytyy korkoihin. Pääomapako on muutamassa viikossa riuhtaissut velkavaltioiden markkinakorot äkkijyrkästi ylemmäs.

Korkojen railakas kohoaminen voi olla ylivelkaisille eurovaltioille kohtalokas isku – ja ratkaiseva sysäys kohti hätärahoituksen ravinneletkuja. Kreikka ja nyt myös Irlanti ovat jo letkuissa.

Korkojen raju kohoaminen on raskas isku myös valtioita rahoittaneille pankeille. Tämä taas tarkoittaa, että samoissa liekeissä kärvistelee koko EU.

Velkavaltioista yli sadan
miljardin euron tappiot

Korkojen jyrkkä kohoaminen ei ole pelkästään harmitonta markkinaviihdettä – eikä se anna pankeille tai muillekaan valtioiden rahoittajille pienintäkään aihetta hykerrellä uusista tai varsinkaan riskittömistä voitoista.

Päin vastoin meneillään on todellinen rahoittajien verilöyly, joka voi pahimmillaan kärjistyä Euroopan laajuiseksi pankkikriisiksi.

Kriisin roihahtaminen on muutamassa viikossa merkinnyt velkaisimpien eurovaltioiden rahoittajille mittavien riskien toteutumista eli suomeksi sanottuna raskaita tappioita.

Taloussanomien laskelmien mukaan Kreikan, Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Italian rahoittajat ovat Irlanti-kriisin kärjistymisen jälkeen kärsineet yli sadan miljardin euron laskennalliset arvostustappiot. 

Noiden viiden velkaisen eurovaltion liikkeessä olevien velkakirjojen käypä markkina-arvo on kuukaudessa laskenut arviolta 120 miljardia euroa.

Suurin osa tuosta arvostustappiosta kytee toistaiseksi näkymättömissä pankkien taseissa. Menetykset voivat olla suurempiakin, sillä arvio 120 miljardin arvonlaskusta ei sisällä mahdollisten velkavipujen kerrannaisvaikutusta.

Pankkien taseissa kytee toisin sanoen todellinen jättipotti juuri sellaisia tappioita, jollaisilta EU viime kesän stressitesteissä sulki silmänsä.

Saksan johto vaatii
rahoittajia maksamaan

Rahoitusmarkkinoiden arkitodellisuus näyttää heijastukselta vieraasta universumista, jos sitä vertaa euroalueen kenties vaikutusvaltaisimman päättäjän, Saksan liittokanslerin Angela Merkelin, puheenvuoroihin.

Merkel on viimeksi tällä viikolla paheksunut eurovaltioiden yksityisiä rahoittajia vastuunpakoilusta ja velkakirjakaupan riskittömistä voitoista.

Lokakuun puolivälin jälkeen Merkel ja Saksan talousministeri Wolfgang Schaüble ryhtyivät julkisesti vaatimaan EU:lle pysyvää kriisinhallintamekanismia ja menettelyä eurovaltioiden velkasaneerausten toteuttamiseksi.

Siitä lähtien Merkel on toistuvasti korostanut, että yksityiset rahoittajat on saatava mukaan jakamaan eurovaltioiden rahoituskriisin taakkaa.

Merkelin esiintyminen on herättänyt rahoitusmarkkinoiden lisäksi muissa eurojohtajissa epäuskoista hämmennystä ja ärtymystä.

Politiikasta riippumattomat tarkkailijat ovat hämmästelleet, eikö Merkel ymmärrä puheidensa aihetta tai varsinkaan niiden vaikutuksia. Skeptikot ovat ihmetelleet, ajaako Merkel tahallaan rahaliittoa ahdinkoon, ja jos ajaa, niin miksi.

Virallinen totuus
nyt kumottu

Saksan johto on nyt käytännössä kumonnut euroajan alusta asti vallinneen ja vielä viime kevään Kreikka-kriisissä monta kertaa toistetun virallisen EU-totuuden, jonka mukaan yhteenkään eurovaltioon ei liity pienintäkään luottoriskiä.

Pankeille tuolla virallisella totuudella on ollut pelkkiä EU-päättäjien vakuutuksia paljon painavampikin peruste.

Pankkien vakavaraisuusvaatimuksia säätelevien lakien ja säännösten perusteella eurovaltioiden velkakirjat ovat Kreikkaa myöten olleet riskitön sijoituskohde.

Eurovaltioiden velkakirjat ovat kuuluneet niin sanottuun nollariskiluokkaan, mikä on tarkoittanut pankeille lupaa rahoittaa eurovaltioita kuinka suurin summin tahansa ilman oman pääoman varaamista euronkaan vertaa tappiopuskuriksi.

Pankeille tuo vanhan totuuden kumoaminen on merkinnyt rajua siirtymistä ankeaan arkitodellisuuteen. Tappioita on kertynyt pikavauhtia ennen ensimmäistäkään velkasaneerausta.

Suuri osa viime viikkojen markkinakorkojen noususta – ja velkakirjojen arvon laskusta – voi ainakin toistaiseksi jäädä piileväksi. Pankit saivat jo finanssikriisin alkuvaiheissa luvan olla piittaamatta saataviensa arvonlaskusta, kunhan ne oli kirjattu pitkäaikaisiksi saataviksi.

Tilanne muuttuu ratkaisevasti kaameammaksi, jos arvonlasku muuttuu lopulliseksi niin kuin esimerkiksi liittokansleri Merkelin vaatimissa velkasaneerauksissa kävisi.

Varovainen raha
vetäytyy turvaan

Saksan velkasaneerausvaatimusten jälkeen joka ikisen ylivelkaisen eurovaltion markkinakorot ovat nousseet voimakkaasti.

Juuri noiden vaatimusten uskotaan olennaisesti nopeuttaneen ja kärjistäneen Irlannin suistumista EU:n hätärahoituksen varaan. Seuraavaksi Portugali ja jopa Espanja uhkaavat suistua samaa rataa hätärahoituksen varaan.

Varovaisimmat rahoittajat ovat ryhtyneet vetämään varojaan turvaan Italiankin velkakirjoista.

Velkaisimpien eurovaltioiden markkinakorot olisivat toki voineet nousta ilman liittokansleri Merkelin puheenvuorojakin.

Valtioiden liian suuret velkavastuut eivät ole Merkelin syytä, joten eurokriisin toisen kierroksen sälyttäminen kokonaan hänen syykseen voi olla kohtuuton tulkinta – eikä se ainakaan ole taloudellinen tosiasia.

Korkojen voimakas kohoaminen sitä vastoin on totta. Jo toteutunut tosiasia ovat myös velkaisimpia eurovaltioita yhä sinnikkäästi rahoittavien yksityisten rahoittajien kärsimät raskaat tappiot.

Lainasaatavien
käyvät arvot alas

Kreikan ja Irlannin valtioiden liikkeessä olevan lainakannan käypä markkina-arvo on runsaan kuukauden aikana laskenut noin 40 miljardia euroa. Portugalin velkakirjojen markkina-arvo on laskenut vajaat kymmenen miljardia euroa.

Espanjan korot ovat nousseet pienempiä kriisimaita vähemmän, mutta maan liikkeessä olevan lainakannan koko on paisuttanut tappiot suuriksi. Espanjan lainakannan markkina-arvo on runsaassa kuukaudessa pudonnut 30 miljardia euroa.

Italia ei ainakaan vielä kuulu euroalueen epäilyttävimpiin velkavaltioihin, mutta senkin markkinakorot ovat selvästi kohonneet.

Pienikin koron nousu on aiheuttanut Italian rahoittajille tuntuvat euromääräiset arvostustappiot. Italian valtion velkakirjoja on liikkeessä viime vuoden lopun luvuin peräti 1 760 miljardia euroa.

Italian lainakannan markkina-arvo on runsaan kuukauden kuluessa laskenut 46 miljardia euroa.

Velkaisella viisikolla
liki kolmen biljoonan velat

Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan velkakirjojen haltijat ovat kuukaudessa kärsineet yhteensä 78 miljardin euron tappiot. Jos mukaan lasketaan Italia, kohoaa arvostustappioiden määrä 124 miljardiin euroon.

Mittavat tappiolukemat perustuvat valtioiden viime vuoden lopussa liikkeessä olleisiin lainamääriin ja jälkimarkkinakelpoisten lainojen markkina-arvon muutoksiin.

Lainamäärät perustuvat EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin tietoihin, joiden mukaan viidella velkavaltiolla oli viime vuoden lopussa yhteensä 2 855 miljardin eli likimain kolmen biljoonan euron velat.

Markkina-arvon muutokset perustuvat Bloomberg/EFFAS-obligaatioindeksien arvonmuutoksiin. Obligaatioindeksit mittaavat valtioiden kaikkien yhtä vuotta pidempien velkakirjojen kokonaistuottoa.

Obligaatioiden kokonaistuottoa kohottavat mittausjakson kuluessa velkakirjoista kertyvät lainaehtojen mukaiset korot. Lisäksi kokonaistuottoa kohottavat tai kutistavat lainapääoman käyvän arvon muutokset.

Viime viikkoina juuri nuo käyvän arvon muutokset ovat kääntyneet jyrkästi kriisimaiden rahoittajia vastaan.

Rahoittajat
käyvät vähiin

Valtioiden niin kuin muidenkin liikkeeseenlaskijoiden kiinteäkorkoisten velkakirjojen käypä arvo nousee tai laskee sen mukaan, miten velkakirjoilta vaadittava niin sanottu efektiivinen tuotto (markkinakorko) vaihtelee velkakirjamarkkinoiden päivittäisessä kaupankäynnissä.

Kiinteäkorkoisten velkakirjojen käypä arvo eli hinta muuttuu aina vastakkaiseen suuntaan kuin samoille lainoille velkakirjamarkkinoilla noteerattavat markkinakorot.

Viime viikkoina tuottovaatimusten eli markkinakorkojen kohoaminen on laskenut velkakirjojen hintaa eli käypää arvoa. Tämä ei suinkaan ole huojentanut valtioiden velanmaksua, sillä velkakirjat erääntyvät täydestä nimellisarvostaan ja uusien lainojen korot ovat entistä korkeampia.

Valtioiden markkinakorot ovat nousseet siksi, että velkakirjoille on ollut paljon enemmän myyjiä kuin ostajia. Euroalueen keskuspankki EKP on saattanut hetkittäin olla kriisivaltioiden velkakirjojen ainoa ostaja. Halukkaita myyjiä on ollut sitäkin enemmän.

Vapaaehtoiset ostajat – eli velkaisimpien eurovaltioiden rahoittajat – ovat käyneet sitä harvemmiksi mitä suorasukaisemmin Merkel on rahoittajia arvostellut ja uhkaillut.

PIIGS-maiden rahoittajille kuukaudessa 120 miljardin tappiot
Portugalin, Irlannin, Italian, Kreikan ja Espanjan valtioiden velkakirjojen (5v) markkinakoron muutos ja lainakannan kokonaistuotto 18.10.-24.11.2010. Kokonaistuotot Bloomberg/EFFAS-obligaatioindeksien mukaan, lainakannat vuoden 2009 lopulta.
Maa	Lainakanta, mrd. eur	Koron muutos, %-yks	Kokonaistuotto, %	Kokonaistuotto, mrd. eur
Irlanti	105	+2,9	-11,0	-11,6
Portugali	130	+1,4	-5,7	-7,4
Kreikka	300	+2,3	-9,6	-28,8
Espanja	560	+1,6	-5,4	-30,2
Italia	1 760	+0,7	-2,6	-45,8
Yhteensä	2 855	+1,2	-4,3	-123,8
Lähde: Eurostat, Bloomberg, Taloussanomat