Hätärahaa onkin luultua vähemmän

Irlannin poliittinen johto intti vielä viime viikolla, että Irlanti ei ole Kreikka eikä maa tarvitse muiden apua selvitäkseen vastuistaan. Nyt Irlanti on kuitenkin esittänyt hätäapuhakemuksensa muille EU-maille.

Maanantaina selvisi parissa tunnissa rahoitusmarkkinoiden avauduttua, ettei Irlannin avunpyyntö tai maalle annettavat tukilupaukset ole yhtään sen lopullisempi ratkaisu eurokriisille kuin viime kevään Kreikka-tuetkaan.

Ennemmin kyse on ajan pelaamisesta. Kriisimaiden avustaminen yksi kerrallaan näyttää tuovan vain hetken helpotuksen, mutta näin tuskin euroalueen velkakriisi poistuu lopullisesti pois päiviltä.

Ainakin valuutta-, korko- ja osakemarkkinoiden ensireaktioiden perusteella Irlannin avunpyyntö ja maalle esitetyt alustavat tukilupaukset eivät välttämättä riitä estämään kriisin leviämistä.

Samaa sanomaa toisti useiden suurpankkien ja analyysiyhtiöiden viikonlopun ja maanantain mittaan julkaisemat markkinakatsaukset:

Eurokriisi ei loppunut kevään Kreikka-tukeen eikä se lopu nyt Irlanti-tukeen. Todennäköisemmin kriisi jatkuu ja pahenee ylivelkainen euromaa kerrallaan, kunnes hätärahoitus loppuu ja koittaa totuuden hetki.

Epäluulo kiertää
etelän euromaita

Irlannin päätyminen Euroopan unionin EU:n, euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n hätärahoituksen varaan ei ollut rahoitusmarkkinoille yllätys, vaan päinvastoin jokseenkin varmana pidetty tapahtuma.

Seuraavaksi markkinat odottavat avunpyyntöä Portugalilta. Lissabonin avunpyyntö ei tosin ole aivan yhtä varma kuin Dublinin anomus, mutta ei se myöskään varsinainen jymyuutinen olisi.

Portugalin jälkeen seuraavaksi todennäköisimmin hätäavun tarvetta ilmenee Espanjassa, joskin Madridin avunpyyntö on puolestaan selvästi epätodennäköisempi kuin Lissabonin vastaava pyyntö.

Rahoitusmarkkinoiden epäluulon ovat huomanneet myös velkaisimpien euromaiden johtajat. Tästä kertoo esimerkiksi tapa, jolla Portugalin johto muistuttaa, ettei Portugali ole Irlanti, ja Espanjan johto muistuttaa, ettei Espanja ole Portugali.

Maantieteellisillä tai edes talousmaantieteellisillä tosiseikoilla ei kuitenkaan ole rahoitusmarkkinoilla yhtä paljon painoa kuin sillä, että velkaisimpien euromaiden velanhoitokyky on joutunut kyseenalaiseksi.

Jos Kreikan ja Irlannin perään hätäavun varaan suistuvat vielä Portugali ja Espanja, voi myös kriisirahoituksen riittävyys joutua kyseenalaiseksi.

Irlanti voi tarvita
100 miljardia euroa

Irlannin tarvitsemien tukimiljardien määrä ja tuen täsmällinen muoto selviävät lähiviikkoina, mutta jo nyt on tiedossa tukitarpeen paisuminen lähemmäs sataa miljardia euroa.

Rahoitusmarkkinoiden suurpankit, kuten saksalaispankki Deutsche Bank tai brittipankki Barclays Capital, ovat katsauksissaan arvioineet Irlannin tarvitsevan tukea jopa 80–100 miljardia euroa.

Vain osa tuesta on menossa Irlannin valtion omiin tarpeisiin. Suurin osa rahasta on tarkoitettu maan suurten kriisipankkien pääomittamiseen.

Tarkan tukitarpeen lisäksi on epäselvää, miten ja mitä kautta tukimiljardeja Irlannille on tarkoitus syöttää.

Apurahan lähteitä voivat olla EU:n vakausmekanismi EFSM (European Financial Stability Mechanism) tai euromaiden keväällä perustama vakausrahasto EFSF (European Financial Stability Facility). Lisäksi rahaa on odotettavissa IMF:ltä ja todennäköisesti Britannialta ja Ruotsilta.

Irlannista tulee ilmeisesti Kreikka-kriisin jälkeen perustetun vakausrahaston ensimmäinen asiakas.

Irlannille vakausrahaston rahkeet riittävät helposti – vaikka kriisirahaa on ilmeisesti käytettävissä paljon niukemmin kuin EU on alkukesästä asti uhonnut.

Historiallisen
suuret tukilupaukset

Eurokriisin ensimmäisen kierroksen päätteeksi euromaat ja EU varasivat keväällä mahdollisten uusien kriisitilanteiden torjuntaan yhteensä 750 miljardia euroa. EU (EFSM) on luvannut summasta 60 miljardia, euromaat (EFSF) 440 miljardia ja IMF 250 miljardia.

Jo aiemmin euromaat ja IMF olivat luvanneet tukea Kreikkaa yhteensä jopa 110 miljardilla eurolla. Jos päälle lasketaan vielä euroalueen keskuspankin EKP:n kriisivaltioiden velkakirjaostoihin käyttämät 70 miljardia euroa, kertyy piikille mittaa lähemmäs tuhat miljardia euroa.

Rahaa piti olla käytettävissä niin runsaasti, että eurokriisi talttuisi pelkästä kriisikassan painosta. Historiallisen mittavien tukilupausten piti vakauttaa eurotalous lopullisesti ilman, että esimerkiksi vakausrahasto käyttää ensimmäistäkään euroa.

Pian tukirahaa on kuitenkin pantava liikkeelle. Ja pian selviää, ettei tuota tukirahaa ole käytettävissä likikään niin suuria summia kuin alunperin näytti olevan.

Ilman uusia kriisikokouksia ja yhä suurempia tukilupauksia käytettävissä olevat tukirahat saattavat kutistua jopa satoja miljardeja euroja luultua pienemmiksi.

Vakausrahaston
oma vakaus maksaa

Euromaiden ja EU:n kriisirahastoista vain pienemmän eli EU:n vakausmekanismin EFSM:n varat tulevat suoraan EU:n budjetista. Selvästi suurempi vakausrahasto EFSF sen sijaan on vasta valmiustilassa mutta vailla varoja. Sen on hankittava varansa rahoitusmarkkinoilta ennen kuin se voi myöntää euroakaan hätäluottoja.

EFSF:lle luvatut 440 miljardia euroa ovat euromaiden lupaamia takauksia, eivät suinkaan luottolupauksia eivätkä varsinkaan jo annettuja luottoja tai varainsiirtoja.

Takauksiin ja EFSF:n rakenteeseen liittyy seikkoja, jotka olennaisesti kutistavat sen omaa luotonantovaraa.

Varmistuakseen parhaasta mahdollisesta luottoluokituksesta ja mahdollisimman edullisesta varainhankinnasta EFSF toimii 120-prosenttisella "ylitakauksella" ja pidättää lisäksi osan kriisimaille annettavista luotoista käteispuskurina eräänlaiseksi lisävakuudeksi.

Vakausrahaston ylitakaus ja muut rahoitusehtoihin leivotut turvajärjestelyt varmistavat rahaston omaa vakautta, mutta samalla ne olennaisesti pienentävät rahaston luotonantovaraa.

Näin eurokriisin torjuntaan käytettävissä oleva hätävara jää roimasti uskottua pienemmäksi.

EFSF ei ole itse kertonut todellista luotonantovaraansa, mutta esimerkiksi Barclays Capitalin korkoanalyytikot ovat arvioineet tukiluottoja liikenevät korkeintaan 255 miljardia euroa.

Luku ei välttämättä ole eurolleen tarkka, mutta olennaista arviossa on se, että se ei yllä lähelläkään julkisuuteen rummutettua 440:aa miljardia euroa.

Kriisirahaa onkin
vähemmän kuin piti

Jos EU:n oman vakausrahaston käytettävissä olevat kriisirahat jäävät miltei 200 miljardia euroa luultua pienemmiksi, voi myös IMF:n osuus kutistua.

Kevään kriisitunnelmien hieman hälvettyä paljastui, että IMF ei ollut tuolloin eikä se ole vieläkään sitoutunut tukemaan euroaluetta saati yksittäisiä euromaita Kreikan jälkeen eurollakaan.

IMF:n nimissä julkisuuteen esitetty 250 miljardin euron tukilupaus on osoittautunut suuntaa-antavaksi arvioksi tukivalmiudesta. Tarkalleen ottaen IMF on ilmoittanut olevansa valmis osallistumaan euromaiden mahdollisiin kriisipaketteihin samoin periaattein kuin Kreikan tukemiseen.

Kreikalle luvatuista 110 miljardista eurosta IMF:n osuus on 30 miljardia eli vajaa kolmasosa. Tähän perustuu suuntaa-antava arvio 250 miljardin lisätuesta (kolmasosa 750 miljardista eurosta on 250 miljardia).

Jos IMF pitää kiinni oman tukiosuutensa suhteellisesta osuudesta eikä 250 miljardin summasta, voi sen tuki kutistua samassa tahdissa kuin EFSF-vakausrahaston luotonantovara kutistuu.

Tämä tarkoittaisi, että eurokriisin rauhoittamiseen ei suinkaan olisikaan käytettävissä 750 miljardia euroa, vaan mahdollisesti vain 475 miljardia euroa.

Suuri summa sekin, mutta ei likimainkaan yhtä suuri kuin piti.

Hätävara riittää juuri
ja juuri kolme vuotta

Kriisintorjuntavarojen kutistuminen lähes 300 miljardia uskottua niukemmiksi merkitsee, että varat riittävät lyhyemmän aikaa ja pienempiin pelastustoimiin kuin alkujaan on näyttänyt.

Jos käytettävissä on aiemmin luullun 750 miljardin euron asemesta vain alle 500 miljardia euroa, riittävät tähän mennessä varatut kriisivarat niukin naukin neljän velkaisimman eurovaltion rahoitustarpeisiin ja niihinkin vain kolmen lähivuoden ajan.

Kreikalle luvatut tukiluotot riittävät todennäköisesti kattamaan helleenivaltion velkojen uusimiset ja budjettialijäämistä kertyvän uuden velanottotarpeen vuoden 2013 loppuun asti.

Jos muuta kriisirahaa onkin käytettävissä vain 475 miljardia aiemmin arvioidun 750 miljardin asemesta, riittää rahaa Irlannin jälkeen enää Portugalin ja Espanjan valtioiden vuosien 2011–13 rahoitustarpeisiin.

Ja niihinkin rahat riittävät ainoastaan sillä ehdolla, että Irlannin pankeista ei paljastu lisää rahanreikiä eikä yksikään Portugalin tai Espanjan lukuisista ongelmapankeista kaadu kotivaltioidensa kontolle.

Hätävara supistuu tai
takaajien taakka kasvaa

Luultua niukemman hätävaran riittämiselle on toinenkin kriittinen ehto.

Hätävaran pysyminen edes 475 miljardissa eurossa edellyttää, että takaustaakan kantajiksi jäävät maat suostuvat ottamaan kontolleen yhä kasvavan takausvastuun.

Takaustaakan jako menee tyystin uusiksi, jos neljänneksi suurin euromaa, Espanja, lipsahtaa maksajien puolelta tuen saajaksi.

Vaihtoehto on vakausrahaston tuntuva kutistuminen.

Jos tuensaajien takausosuus jää pois ja rahasto luotonantovaroineen sitä mukaa supistuvat, olisi neljän velkaisimman euromaan lähdön jälkeen vakausrahaston luotonantovaraa jäljellä hitusen yli 200 miljardia euroa.

Jos IMF supistaisi omaa tukiosuuttaan samassa tahdissa, olisi hätävaraa moisen kutistuskrampin jälkeen yhteensä jäljellä 400 miljardia euroa. Ei siis enää likimainkaan 750 miljardia euroa.

Siihen euroalueen kriisijärjestelyt eivät vielä ota minkäänlaista kantaa, mitä velkaisimpien valtioiden rahoituksessa tapahtuu vuoden 2013 jälkeen. Markkinoilla on tästäkin asiasta apeat aavistuksensa.

Eurokriisin hätävarat joko supistuvat tai maksutaakka kasvaa
Euromaiden, EU:n ja IMF:n kriisinhallintavarat ja Taloussanomien esimerkkilaskelmat, jos velkaisimpia maita jää pois maksajien joukosta. Luvut miljardeja euroja. Vakausrahaston luotonantovara arvioitu 58 prosentiksi takausten määrästä. IMF:n osuus 50 pros
Maa	Vakausrahastossa mukana kaikki euromaat	Vakausrahasto ilman Kreikkaa ja Irlantia	Vakausrahasto ilman Kreikkaa, Irlantia ja Portugalia	Vakausrahasto ilman Kreikkaa, Irlantia, Portugalia ja Espanjaa	Jäljelle jäävät takaavat alkupeäisen vakausrahaston
Saksa	119,4	119,4	119,4	119,4	147,2
Ranska	89,7	89,7	89,7	89,7	110,6
Italia	78,8	78,8	78,8	78,8	97,1
Espanja	52,4	52,4	52,4
Hollanti	25,1	25,1	25,1	25,1	30,9
Belgia*	15,3	15,3	15,3	15,3	18,9
Kreikka	12,4
Itävalta	12,2	12,2	12,2	12,2	15,0
Portugali	11,0	11,0
Suomi	7,9	7,9	7,9	7,9	9,7
Irlanti	7,0
Slovakia	4,4	4,4	4,4	4,4	5,4
Slovenia*	2,1	2,1	2,1	2,1	2,6
Luxemburg	1,1	1,1	1,1	1,1	1,4
Kypros	0,9	0,9	0,9	0,9	1,1
Malta	0,4	0,4	0,4	0,4	0,5
Vakausrahasto	440	421	410	357	440
Luotonantovara	255	244	238	207	255
EU	60	60	60	60	60
IMF	158	152	149	134	158
Hätävara yht.	473	456	446	401	473
Viralliset luvut
Euromaat (EFSF)	440
EU (EFSM)	60
IMF	250
Virallinen hätävara yht.	750
Lähde: EFSF, Barclays Capital, Deutsche Bank, Taloussanomat