Kuluttajien talousluottamus notkahti
Lehtikuva
Kuluttajien luottamus talouteen pysyi lokakuussa edelleen vahvana, vaikka laskikin hieman syyskuusta.
27.10.2010 09:39
16
Tilastokeskuksen laskema kuluttajien luottamusindikaattori laski 20,5:een syyskuun 22,9:stä. Viime vuoden lokakuussa lukema oli vielä selvästi alhaisempi eli 12,3.
Luottamus oli lokakuussa edelleen selvästi vahvempi kuin pitkällä aikavälillä keskimäärin.
Luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä kuluttajien odotukset Suomen talouskehityksestä sekä työttömyyskehityksestä heikkenivät lokakuussa hieman syyskuusta.
Kuluttajien näkemykset omasta taloudestaan ja säästämismahdollisuuksistaan pysyivät suunnilleen ennallaan. Säästämisen osalta näkymät ovat valoisat.
Vajaa puolet eli 48 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Vain 11 prosenttia arvioi, että taloustilanne menee huonompaan suuntaan. Syyskuussa vastaavat osuudet olivat 56 ja kahdeksan prosenttia.
Oman taloutensa kohentumiseen luotti lokakuussa 26 prosenttia kuluttajista. Joka kymmenes pelkäsi taloutensa huononevan vuoden sisällä.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Kuluttajista 66 prosenttia oli sitä mieltä, että nyt on hyvä aika panna rahaa säästöön. Kahdeksan kymmenestä uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana. Lainan ottamisen arvioi kannattavaksi seitsemän kymmenestä kuluttajasta.
Kyselyyn vastanneista 37 prosenttia odotti, että työttömyys vähenee Suomessa seuraavan vuoden aikana. Noin neljännes arvioi työttömyyden lisääntyvän. Vielä vuosi sitten odotukset olivat selvästi pessimistisemmät.
Tilastokeskus haastatteli kuluttajabarometria varten noin 1 400:aa henkilöä lokakuun alkupuolella.
14
11
15
Kommentit (16)
Valtion velka taitaa pian olla 100 miljardia ( parissa vuodessa), valtion tulot 35 miljardia ja menot 50 miljardia. Jos velkaa lyhennetään 10 miljardilla ja korkoja maksetaan 5 miljardilla, ja ne maksetaan ensin, niin ei tuolle julkiselle sektorille jää kuin 20 miljardia vuodessa, nyt kulut 50 miljardia. Joten aika rajulla kädellä pitäisi alkaa karsimaan....
Suomen julkinen talous on vapaassa syöksyssä:
www.valtiokonttori.fi/public/download.aspx?id=81078&guid={b7d7f5d5-ecb9-452e-b526-85d3bdca8ee7}
Valtion velka taitaa pian olla 100 miljardia ( parissa vuodessa), valtion tulot 35 miljardia ja menot 50 miljardia. Jos velkaa lyhennetään 10 miljardilla ja korkoja maksetaan 5 miljardilla, ja ne maksetaan ensin, niin ei tuolle julkiselle sektorille jää kuin 20 miljardia vuodessa, nyt kulut 50 miljardia. Joten aika rajulla kädellä pitäisi alkaa karsimaan....
Suomen julkinen talous on vapaassa syöksyssä:
www.valtiokonttori.fi/public/download.aspx?id=81078&guid={b7d7f5d5-ecb9-452e-b526-85d3bdca8ee7}
Liikuttavaa lukea, kuinka vähän joillakin ihmisillä on normaalista valtion talouden hoidosta ymmärrystä. Hoetaan tätä samaa päivät pitkät. Kysymys: jos lainaa on otettu 10miljardia, siitä maksetaan korkoa yht 2 miljardia, eli yhteensä tuolle lainalle tulee hintaa 12miljardia. Tämä 10 miljardia investoidaan mm. tierakennushankkeisiin, sillä luodaan työpaikkoja, pidetään yllä julkista terveydenhuoltoa yms yms... ja tätä kautta valtion kassaan erinäisinä säästöinä ja investointituloina etc voidaan laskea valuneen n. 20miljardia. Eli kysymys kuuluu: kannattiko lainata, vai olisiko kannattanut mieluummin sinnitellä, nostella työttämyyttä huippuihin, karsia loputkin julkiset palvelut ja hyydyttää koko Suomen talous?
oikeastaan mitään mieltä?
Nyt ovat kansalaiset ja valtio velkaantuneet huikeasti.
Tosin tavaraakin on valtavasti paljon enemmän
ihmisillä kuin silloin 40-luvujn lopulla.
Valtion velka tulee tosin hjoidettuasilllä, että velkaministeri J. Käteinen maksaa valtion velan 100 miljardia euroa omsta taskustaan.
Korot alkavat hilautua ylöspäin .Verojen korotuksesta on jo nähty ensimerkkejä.Tulopuoli kas kummaa ei seuraakkaan menojen tahdissa.Valtion velkaa on ennätysmäärä.Leikkauslista on tulossa seuraavalta hallitukselta.
Eipä ole nami-nami-positiivisuuden bumtsi-bum-harrastaminen mennyt hukkaan.
Valtion velka kasvaa melkein tuhannella miljoonalla joka kuukausi, on kylmä, tuulee, verot nousevat, ruoka, asuminen ja autoilu kallistuvat.
Mutta me vain hymyilemme toiveikkaina luottaen kaiken vielä vaihtavan suuntaa ja ilmastonkin lämpenevän sopivaksi. Sitten joskus...
Valtion velka taitaa pian olla 100 miljardia ( parissa vuodessa), valtion tulot 35 miljardia ja menot 50 miljardia. Jos velkaa lyhennetään 10 miljardilla ja korkoja maksetaan 5 miljardilla, ja ne maksetaan ensin, niin ei tuolle julkiselle sektorille jää kuin 20 miljardia vuodessa, nyt kulut 50 miljardia. Joten aika rajulla kädellä pitäisi alkaa karsimaan....
Suomen julkinen talous on vapaassa syöksyssä:
www.valtiokonttori.fi/public/download.aspx?id=81078&guid={b7d7f5d5-ecb9-452e-b526-85d3bdca8ee7}
Liikuttavaa lukea, kuinka vähän joillakin ihmisillä on normaalista valtion talouden hoidosta ymmärrystä. Hoetaan tätä samaa päivät pitkät. Kysymys: jos lainaa on otettu 10miljardia, siitä maksetaan korkoa yht 2 miljardia, eli yhteensä tuolle lainalle tulee hintaa 12miljardia. Tämä 10 miljardia investoidaan mm. tierakennushankkeisiin, sillä luodaan työpaikkoja, pidetään yllä julkista terveydenhuoltoa yms yms... ja tätä kautta valtion kassaan erinäisinä säästöinä ja investointituloina etc voidaan laskea valuneen n. 20miljardia. Eli kysymys kuuluu: kannattiko lainata, vai olisiko kannattanut mieluummin sinnitellä, nostella työttämyyttä huippuihin, karsia loputkin julkiset palvelut ja hyydyttää koko Suomen talous?
Liikuttavaa lukea, kun joku sekoittaa syömävelan ja investoinnit.
Mikset sä itse kysy? Pitääkö tämäkin tehdä sulle valmiiksi?
Taidat olla niitä ihmisiä jotka vain valittaa, mutta eivät itse tee asialle mitään.
Suomen työllisyysraportit uutisoidaan positiivisessa valossa, mutta kun lukee niitä vähän tarkemmin, tilanne ei työllisyydessäkään ole muuttunut. Nyt lähinnä laitetaan porukkaa koulutuksiin ja tukitöihin joista ei saa asiallista palkkaa, "aktivointia" yms. Nämä ovat varsin ikävänlaisia nöyryytyksiä, tulonsiirtoja työttömien taskuista (menetetty palkka, ilmainen työpanos) yritysten taskuihin.
Kun vielä osaa laskea sen, että suurten ikäluokkien porukat ovat siirtymässä eläkkeille, ja pääasiallinen työttömien vähennyskeino on heidän siirto tukitöihin tai työvoiman ulkopuolelle, voi tästä päätellä helposti että työmarkkinat ovat vielä suurinpiirtein yhtä jumissa kuin vuosi sitten.
En haluaisi olla tuomiopäivän julistaja, mutta itse ainakin aion varautua siihen että seuraavan vuoden aikana tullaan näkemään vielä ainakin yksi notkahdus lisää, joka tulee näkymään myös työmarkkinoilla. Tämä tulee siinä vaiheessa, kun julkisesti tunnustetaan että elvytyksellä ei saada aikaiseksi sitä mitä on kuviteltu/uskoteltu, ja mm. rahoituskulujen sekä riskiluokitusten takia on väkisinkin pakko sopeuttaa kustannuksia tuloihin nähden.