Yliarvostetusta eurosta tulee Musta Pekka

Talouskasvun uhatessa hyytyä suuret keskuspankit pyrkivät kilpaa devalvoimaan valuuttaansa, mutta Euroopalle on yliarvostetun valuuttansa kanssa taas jäämässä Musta Pekka käteen. Ilmassa on valuuttasodan merkkejä.

– Kasvun kestävyydestä kannetaan huolta eikä kukaan halua yliarvostettua valuuttaa ja kilpailukyvytöntä taloutta. Määritelmän mukaan se kuitenkin jollekin jää ja pahoin pelkään, että se taas kerran on Eurooppa, joka vain katselee sivusta, mitä muut tekevät, Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen sanoo.

Toissapäivänä Japanin keskuspankki (BoJ) laski ohjauskorkonsa käytännössä nollaan ja ilmoitti 5 000 miljardin jenin (44 miljardia euroa) rahastosta, joka ostaa valtionlainoja ja muita arvopapereita. Toimillaan BoJ pyrkii lisäämään likviditeettiä ja heikentämään maan vientiteollisuutta haittaavaa vahvaa jeniä.

Brasilia puolestaan on ilmoittanut harkitsevansa valuuttainterventiota, ja Kiinaa syytetään juanin pitämisestä keinotekoisen heikkona. Yhdysvalloissa Fedin avomarkkinakomitea kokoontuu marraskuun alussa ja siltä odotetaan ilmoitusta uusista arvopaperiostoista ja Britanniassa Englannin keskuspankkia (BoE) on vaadittu jatkamaan osto-ohjelmaansa.

Tänään torstaina kokoontuvalta Euroopan keskuspankin (EKP) neuvostolta sen sijaan ei odoteta mitään.

– Kohta voimme hyvästellä vientivetoisen kasvun ja sen jälkeen ottaa vastaan ehkä muita alueita heikommat ajat siksi, että talouspolitiikkamme on vähän jäykkää.

Kaikki uutistoimisto Bloombergin haastattelemat 52 ekonomistia ovat yksimielisiä siitä, että EKP pitää ohjauskorkonsa ennallaan tasan yhdessä prosentissa.

Lisäksi uusien tukiostojen sijaan EKP on viestittänyt, että se haluaa jatkaa ylimääräisen likviditeetin kuivaamista markkinoilta. Keskuspankin keskeisin tehtävä on hintavakauden turvaaminen ja toimillaan se haluaa estää inflaatio-odotusten puhkeamisen liian koviksi.

– Hintavakaus on nyt uhattuna, mutta ei suinkaan yläreunasta vaan alareunasta. Lähivuosina inflaation uhkaa suurempi on deflaation riski, Järvinen sanoo.

Deflaation eli hintojen laskun riski kasvaa, kun heikon kasvun oloissa euroalueen velkaiset valtiot alkavat kiristää finanssipolitiikkaansa. Jos tähän lisätään rahapolitiikan kiristäminen, huonomman lopputuloksen todennäköisyys kasvaa.

Tuleeko EKP:ltä noston
sijasta koronlasku?

Vahvalta näyttäneen toisen vuosineljänneksen jälkeen EKP:ltä alettiin odottaa ohjauskoron nostoa ehkä jo tänä vuonna, mutta kasvun hyytyessä nosto-odotuksia on kerta toisensa jälkeen lykätty kohti ensi vuoden loppua.

– Kun EKP:n ohjauskorko on nyt yhdessä prosentissa, en ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että seuraava liike olisi ylöspäin, Järvinen sanoo.

– Muut toimivat päinvastaiseen suuntaan ja jos EKP toimii yksin eri suuntaan, meille jää käteen yliarvostettu valuutta, mitä emme missään nimessä tarvitse.

Kun EKP päättää nostaa ohjauskorkoaan, sen täytyy Järvisen mukaan perustua käsitykselle siitä, että kasvu on kestävällä pohjalla ja nousu edessä. Sellaisesta eivät viime aikojen talousluvut kuitenkaan ole kovin vahvoja merkkejä antaneet.

Järvinenkään ei nyt odota EKP:ltä muutosta korkoon taikka ilmoitusta uusista likviditeettiä lisäävistä toimista, mutta tilanne voi talven tullen olla toinen.

– Mitä nyt tehdään Yhdysvalloissa ja Japanissa, on meillä todellisuutta ehkä puolen vuoden päästä, ehkä vähän aikaisemmin, hän sanoo.