Eurokriisin uusi aalto kytee Irlannissa

Irlannin ja Portugalin valtioiden pitkäaikaiset markkinakorot ovat nyt korkeimmillaan sitten euron käyttöönoton.

Ylivelkaisen kaksikon korot ovat korkeammat kuin ne olivat edes viime kevään Kreikka-kriisin pahimpina paniikkiviikkoina, ja suunnilleen yhtä korkealla kuin Kreikan korot olivat juuri ennen kevätkriisin kärjistymisen.

Viime viikon lopulla ja tämän viikon alussa Irlannin ja Portugalin valtioiden kymmenvuotisten velkakirjojen markkinakorot ovat kivunneet rinta rinnan yli kuuteen prosenttiin. Saksan vastaava korko on alle 2,5 prosenttia.

Keväällä Kreikan vastaava korko räjähti pahimmillaan yli 12 prosenttiin, mutta Irlanti ja Portugali tuskin odottavat yhtä kovia korkoja ennen kuin hakeutuvat hoitoon. Itse asiassa Irlanti ja Portugali ovat jo nyt kriittisellä kipukynnyksellä.

Kipukynnyksen ylittäminen voi laukaista eurokriisin seuraavan aallon – ja kevään Kreikka-paniikkia pahemman pakokauhun.

Luottamus rakoilee taas
tukilupauksista huolimatta

Keväällä Kreikan markkinakorot kipusivat korkeuksiin niin kauan kuin markkinat pelkäsivät maan ajautuvan velkasaneeraukseen ja rahoittajien kärsivän tuntuvia luottotappioita.

Kevätpaniikkia pahensi markkinoiden pelko kautta PIIGS-maiden (Portugali, Irlanti, Italia, Kreikka ja Espanja) pyyhkivästä vararikkojen ketjureaktiosta.

Paniikki hellitti ja korot laskivat vasta, kun EU, euromaat, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja euroalueen keskuspankki EKP olivat luvanneet tukea rahoitusvaikeuksiin päätyviä euromaita yhteensä tarvittaessa jopa lähemmäs tuhannen miljardin euron tukitoimin.

Nyt Irlannin ja Portugalin markkinakorot ovat kohonneet jyrkästi ja rahoittajien luottamus sulanut siitä huolimatta, että kaikki keväällä luvatut satojen miljardien tukijärjestelyt ovat olemassa ja joka ikisen rahoitusmarkkinoilla toimivan iikan tiedossa.

Sekin on markkinoiden tuoreessa muistissa, että korkojen kolkutellessa kuutta prosenttia Kreikalla pahin oli vasta edessä.

Siksi Irlannin ja Portugalin valtionlainojen markkinakorot ovat nyt huonompi enne kuin Kreikan viimekeväiset korot olivat aivan samoilla prosenttilukemilla.

Lisäksi eurovaltioiden markkinakoroissa on nyt harvinaisen selkeä kipukynnys, jollaista ei ollut tiedossa viime kevään Kreikka-paniikin aikoihin.

Tuo kipukynnys ei ole kuusi eikä varsinkaan 12 prosenttia, vaan se on viisi prosenttia.

Viiden prosentin
korkokatto

Viisi prosenttia on eurovaltioiden rahoituksessa eräänlainen korkokatto ainakin kolme seuraavaa vuotta. Korkokatolle on kaksi perustetta.

Ensiksi viisi prosenttia on korko, jolla muut euromaat ovat luvanneet Kreikalle tukiluottoja yhteensä jopa 110 miljardin euron verran.

Toiseksi viisi prosenttia on korko, jolla EU:n kesällä perustama vakausrahasto EFSF (European Financial Stability Fund) on varautunut välittämään hätärahoitusta pulaan joutuneille eurovaltioille.

Nämä kaksi viiden prosentin verrokkikorkoa tarkoittavat käytännössä, että yhdelläkään eurovaltiolla ei ole taloudellista mieltä eikä sen puoleen välttämätöntä tarvetta maksaa omasta velkarahoituksestaan tippaakaan enempää kuin viisi prosenttia.

Tarkalleen ottaen Irlannin tai Portugalin markkinakorot eivät ole vielä ylittäneet tuota viiden prosentin kipukynnystä kuin pisimmissä laina-ajoissa. Kreikalle luvattuja tukiluottoja ja EFSF:lle kaavailtua toiminta-aikaa vastaavissa alle viiden vuoden laina-ajoissa Irlanti ja Portugali ovat yhä niukasti viiden prosentin alapuolella.

Sattumoisin EFSF on juuri saanut kolmelta keskeiseltä luottoluokittajalta, Moody'siltä, Standard & Poor'silta ja Fichiltä, kultakin parhaan mahdollisen kolmen A:n luottokelpoisuusluokituksen.

EFSF:n tarkoitus ei ole milloinkaan joutua lainaamaan markkinoilta euroakaan, sillä vakausrahaston oli tarkoitus pelkällä olemassaolollaan laskea eurovaltioiden korot siedettäviksi.

Jos rahasto kuitenkin saa huostaansa "potilaita" ja joutuu hakemaan markkinoilta lainarahaa, pitäisi sen mittavien takaustensa ja huippuluokituksensa turvin saada rahoitusta alle puolella Irlannin viimeaikaisesta korkotasosta.

Lainarahaa liikenee
mutta kovalla korolla

Irlanti testasi rahoitusmarkkinoilla nauttimaansa luottamusta viimeksi eilen tiistaina kun se hankki kahdella velkakirjahuutokaupalla yhteensä puolitoista miljardia euroa tuoretta lainarahaa.

Lainahuutokaupan jälkeen Irlannin valtion rahoitusyksikkö julkaisi tiedotteen, jossa oli yksi hyvä uutinen ja yksi huono uutinen.

Hyvä uutinen oli, että Irlanti sai kokoon haluamansa lainamäärän eikä joutunut peruuttamaan lainahuutokauppoja.

Huono uutinen oli, että Irlanti sai haluamansa määrän lainarahaa vain maksamalla korkeampaa korkoa kuin kertaakaan aikaisemmin yli kymmeneen vuoteen.

Miljardin euron erä vuonna 2018 erääntyvää lainarahaa heltisi hitusen yli kuuden prosentin korolla. Puoli miljardia euroa vuonna 2014 erääntyvää lainarahaa maksoi vajaat 4,8 prosenttia.

Portugali kokeilee onneaan lainamarkkinoilla tänään keskiviikkona tavoittelemalla yhteensä miljardin euron verran vuosina 2014 ja 2020 erääntyvää lainarahaa. Jos Portugalin huutokauppa sujuu Irlannin malliin, saa se kaipaamansa lainat, mutta joutuu maksamaan niistä kovan hinnan.

EKP antaa suoraa
ja epäsuoraa tukea

Irlanti ja Portugali olisivat hyvin suurella todennäköisyydellä jo nyt Kreikan tavoin hätärahoituksen varassa, elleivät ne olisi jo hyvän aikaa saaneet EKP:ltä mittavaa suoraa ja vielä mittavampaa epäsuoraa tukea.

Useiden markkinalähteiden mukaan juuri EKP:n uudestaan viime viikolla käynnistämät velkaisimpien eurovaltioiden velkakirjaostot estivät Irlannin ja Portugalin markkinakorkoja kohoamasta vielä korkeammalle kuin ne perjantaina kipusivat.

EKP aloitti toukokuun alkupuolella tukiostot kriisivaltioiden velkakirjamarkkinoilla heti EU:n suuren pelastuspaketin julkistamisen jälkeen. Ilmeisesti juuri EKP:n tukiostot olivat ratkaiseva tekijä, joka rauhoitti toukokuussa korot laskuun.

Kesän mittaan EKP keskeytti tukiostonsa hankittuaan markkinoilta kriisivaltioiden velkakirjoja yhteensä runsaan 60 miljardin euron ostoin. Tiettävästi ostot jatkuivat viime viikolla.

Epäsuoraa tukea kriisivaltiot ovat saattaneet saada EKP:ltä yhteensä satojen miljardien eurojen verran. Tämä epäsuora tuki on kiertänyt valtioiden kassaan pankkien kautta keinotekoisen halpojen luottojen muodossa.

Pankit saavat EKP:ltä rajoituksetta keskuspankkirahoitusta, jonka vakuudeksi EKP kelpuuttaa muun muassa kriisivaltioiden velkakirjoja. Neljän velkaisimman euromaan pankit ovat nostaneet EKP:n tarjoamaa rahoitusta yhteensä lähemmäs 400 miljardia euroa.

Irlanti voi olla
vedenjakaja

Rahoitusmarkkinat ovat viime viikkoina koetelleet yhtä ankarasti Irlantia ja Portugalia. Yhtä raskaasti on saanut siipeensä myös Kreikka, jonka korot ovat taas melkein yhtä korkealla kuin toukokuun alussa.

Silti juuri Irlanti voi olla kolmesta velkaisesta eurovaltiosta parhaillaan se kaikkein kiinnostavin – ja omalla ahdistavalla tavallaan jännittävin.

Kreikka on markkinoiden tulkinnan mukaan jo melkoisella varmuudella mennyttä, joten se ei ole samalla tavalla kiinnostava kuin vasta kriittisiä hetkiään lähestyvä Irlanti.

Irlanti voi olla jopa Kreikkaa tärkeämpi vedenjakaja, jonka romahtaminen saattaisi laukaista liikkeelle vielä keljumman ketjureaktion kuin Kreikka-kriisi keväällä.

Miksikö juuri Irlanti olisi ylivelkaisista eurovaltioista erityisen kiinnostava tapaus?

Siksi, että juuri Irlanti on kaikista vanhoista ylivelkaisista euromaista ensimmäisenä, päättäväisimmin ja kovimmin ottein toteuttanut juuri niitä julkisen talouden vyönkiristyksiä, jollaisten avulla oli tarkoitus saada alijäämät kuriin, talous uuteen kasvuun ja ennen kaikkea rahoitusmarkkinoiden luottamus palaamaan.

Jos Irlanti kaatuu kaikista ponnisteluistaan huolimatta samaan tukitiputukseen kuin Kreikka, olisivat muidenkin velkaisten eurovaltioiden rahoitusmarkkinat vaarassa ajautua kevättäkin pahempaan kaaokseen.