"Älkää ottako mallia Saksan Kurzarbeitista"

Lyhyeen työaikaan ja minimaalisiin palkankorotuksiin perustuva ns. Saksan malli tuottaa Itämeren etelärannalla hyviä tuloksia. Saksan talous ampaisi toisella neljänneksellä 2,2 prosentin kasvuun tammi-maaliskuuhun verrattuna. Vuosivauhdiksi muutettuna Saksan 8–9 prosentin talouskasvu muistuttaakin enemmän Kiinaa kuin kalkkeutunutta länsimaata.

Kaikille malli ei kuitenkaan sovi. Suomen ja Euroopan tulee varoa joutumasta liian syvälle malliin, joka tukahduttaisi talouden uudistumisen ja tyrehdyttäisi yksityistä kulutusta. Näin varoittaa Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Markku Lahtinen.

– Emme voi korottaa palkkoja kovin paljon enempää kuin saksalaisetkaan. Me lukitsemme itsemme keskusvaltioon, eli Saksaan, Lahtinen sanoo.

Lyhyempi työaika
kuudella miljardilla eurolla

Saksan mallin ytimessä on työnantajien ja työntekijöiden harvinaisen harmoninen sopu. Keskeinen pala Saksan mallia on ollut niin sanottu Kurzarbeit-järjestelmä, jossa työntekijöitä on irtisanomisten sijasta patistettu tekemään lyhyempää työpäivää.

Valtio maksaa työpäivän lyhennyksestä koituvasta ansionmenetyksestä noin kaksi kolmasosaa takaisin. Lisäksi työnantajat saavat verohelpotuksia. Financial Timesin mukaan Kurzarbeit maksaa Saksalle jopa kuusi miljardia euroa yksistään tänä vuonna.

Kurzarbeitilla Saksa on ostanut ammattiliitot tyytyväisiksi. Saksassa tehtiin viime vuonna historiallisia alle prosentin palkankorotukset sisältäneitä sopimuksia. Paikoitellen sovittiin jopa negatiiviseen tulokehitykseen johtaneista ehdoista.

Malli on toiminut, sillä Saksassa työttömyys on nyt lähes ennätysalhaalla ja ihmiset ovat saaneet pitää työpaikkansa. Yritykset ovat päässeet nopeasti takaisin tuotantosykliin mukaan, kun työvoimaa on ollut helposti saatavilla. Lahtisen mukaan Kurzarbeitilla oli Saksan kasvulukuihin ”ihan merkittävä rooli”.

Matalat palkat
syövät kulutusta

Lahtinen näkee Saksan mallissa ongelmia sekä kotimarkkinoilla että ulkomailla. Saksalaisia itseään riivaa matalasta tulotasosta johtuva heikko yksityinen kulutus

– Matalista palkankorotuksista seuraa erittäin huono yksityisen kulutuksen kehitys, Lahtinen sanoo.

Kurzarbeitin tuomasta taloudellisesta turvasta huolimatta Saksan yksityinen kulutus on laahannut miinusmerkkisenä viime vuoden kolmannesta neljänneksestä lähtien. Uusimpia lukuja vielä odotellaan.

Toinen Saksan mallin heikkouksista on luottaminen vientiin. Saksan kauppatase on pitkään ollut ylijäämäinen. Toisen neljänneksen talouskasvusta suuri osa syntyi viennistä Aasiaan erityisesti Kiinaan.

– Perinteisesti Yhdysvallat on ostanut kuluttajahyödykkeet ja Kiina investointihyödykkeet. Kaikki eivät voi olla ylijäämäisiä, Lahtinen muistuttaa.

Malli tukahduttaa
luovan tuhon

Saksan mallilla on myös vaikutuksia työmarkkinoiden ja talouden rakenteeseen. PTT:n Lahtinen sanoo itse mieluummin suosivansa mallia, jossa työvoima vaihtuu alojen välillä.

– Jostain paikasta irtisanotaan, mutta sitten taas toisaalle syntyy uusia työpaikkoja.

Saksan malli tukahduttaisi hänen mukaansa talouden luontaisen uudistumisväylän.

– Se lukitsee talouden rakenteen ja toimialat samoiksi syklistä toiseen ja pyrkii estämään elinvoimaa luovaa tuhoa, Lahtinen sanoo.

Ei varaa
veronkevennyksiin

Suomessa ei välttämättä päästä Saksan kehitystä karkuun. Tärkeimpien vientialojen palkkakehitys seuraa tarkasti kansainvälistä kustannustason nousua, eikä saksalaisten palkkatasoa ole varaa ohittaa.

Palkkaratkaisut eivät Suomessakaan ole päätä huimanneet aivan finanssikriisin kynnystä lukuun ottamatta. Syynä ovat veronkevennykset, joiden ansiosta ansiotulojen kasvu voitiin taata.

– Yksi Suomen talouden hyvistä puolista on ollut, että meillä ansiotulojen kehitys on ollut hyvällä tasolla, Lahtinen sanoo.

Lahtinen varoittaa, ettei siihenkään ole pian enää varaa.

– Ensi hallitusohjelma ei tule pitämään sisällään samanlaista veronkevennysohjelmaa, kuin mitä viime vaalien jälkeen nähtiin. Jos jotain tuloverolle tapahtuu, niin se ehkä kiristyy hieman, Lahtinen sanoo.