Eurotaloudesta puuttuu 800 miljardia euroa
Bloomberg News
Talouskasvu on alkuvuoden mittaan kiihtynyt etenkin euroalueen ennestäänkin vahvimmissa maissa, kuten Saksassa. Odotuksia kovempi kasvupyrähdys ei kuitenkaan riitä nostamaan eurotaloutta parin viime vuoden taantumasta. Täysi toipuminen vaatisi suoranaista talousihmettä – jota tuskin on tulossa.
15.8.2010 07:00
95
Euroalueen talous on kasvanut vuoden toisen neljänneksen ennakkotietojen perusteella 1,7 prosenttia suuremmaksi kuin vuotta aikaisemmin.
Euroopan unionin tilastoviranomaisen Eurostatin perjantaina julkistama ennakkotieto alkuvuoden talouskehityksestä riemastutti sijoittajia ja ekonomisteja, sillä kasvuvauhti oli kiihtynyt hieman ripeämmäksi kuin he olivat ennustaneet.
Hurraa? Ei nyt sentään.
Euroalueen kasvuvauhti oli vähän talousennustajien odottamaa parempi, mutta ei hyvä eikä varsinkaan häikäisevä. Samoin alkuvuoden kasvu oli talousuutisena vain hieman odotettua parempi – eli hyvä ainoastaan sijoittajille ja ekonomisteille mutta kaikille muille vaisu.
Suurin osa taantuman parin viime vuoden aikana aiheuttamista vahingoista on edelleen talouden taakkana. Tätä menoa eurotalouden toipuminen entiselleen kestää ikuisuuden.
Taantuman taakka
ei näy tilastoista
Jotta eurotalous olisi täysin toipunut parin viime vuoden taantumasta, pitäisi alueen bruttokansantuotteen olla nyt kymmenen prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Moinen kasvu olisi se suoranainen talousihme, jollaista tuskin on kovin pian tulossa.
Kymmenen prosentin kasvuvaatimus ei ole taloustieteellinen tosiasia, vaan tulkinta taantuman tähän mennessä aiheuttaman talousvahingon mitasta. Taantuman päättyminen vasta tuon vahingon tultua korjattua on toinen tulkinta, eikä siis sekään absoluuttinen fakta.
Euroiksi muutettuna kymmenen prosentin menetys tarkoittaa, että esimerkiksi tänä vuonna euroalueen bruttokansantuote on suunnilleen 800 miljardia euroa pienempi kuin sen "pitäisi" olla.
Euroalueen bruttokansantuote ei ole kutistunut kymmentä prosenttia, vaan kyse on laskennallisesta menetyksestä. Puolet on suoraan taloustilastoista näkyvää bruttokansantuotteen supistumista ja toinen puoli taantuman aikana saavuttamatta jääneen kasvun osuus eli eräänlaista kasvuvelkaa.
Ellei talous kasva,
kasvaa työttömyys
Saavuttamatta jäänyt talouskasvu ei ole pelkkää viisastelua, vaan suomeksi sanottuna se tarkoittaa esimerkiksi työttömyyttä ja julkisen talouden velkaantumista.
Euroalueella on Eurostatin mukaan nyt viitisen miljoonaa työtöntä työnhakijaa enemmän kuin juuri ennen taantuman alkamista. Kaikkiaan euromaissa on peräti 16 miljoonaa työtöntä työnhakijaa.
Samaan aikaan euroalueen väkiluku kasvoi pelkästään viime vuonna miljoonalla ihmisellä.
Niin kauan kuin väkiluku ja työvoima kasvavat, talouden on kyettävä ainakin yhtä rivakkaan kasvuun. Jos työn niin sanottu tuottavuus kasvaa, talouden on kasvettava senkin edestä.
Ellei talous kasva ainakin työvoiman ja tuottavuuden kasvun vertaa, kasvaa työttömyys. Seuraavaksi kasvavat julkisen talouden ongelmat niin kuin tässäkin taantumassa on käynyt.
Talouden suuriin liikkeisiin perin juurin paneutunut analyysiyhtiö Capital Economics arvioi, että länsimaiden on välttämättä kyettävä vuosittain kahden kolmen prosentin talouskasvuun estääkseen työttömyyttä kasvamasta.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Jos ennestään työtä vailla kituuttaneet yli kymmenen miljoonaa eurokansalaista pitäisi saada töihin, olisi talouden kasvettava vastaavasti vielä riuskemmin.
Pian alkaa hiipua
Saksankin vienti
Euroalueella on täysi työ ponnistella tänä vuonna edes prosentin kasvuun. Näin voinee päätellä kriittisesti taloutta tarkkailevien analyysiyhtiöiden ennusteista. Tiedossa on siis todennäköisesti vaisumpi vuosi kuin ensimmäisen vuosipuoliskon kasvuvauhdin perusteella viivottimella ennustaen voisi luulla.
Esimerkiksi analyysiyhtiö Lombard Street Research pitää kasvupyrähdyksen hiipumista melkoisen varmana.
Yhtiön mukaan alkuvuoden kasvu on suurimmaksi osaksi peräisin Saksan ja muutaman muun euroalueen vientimaan hetkellisesti piristyneestä viennistä.
Seuraavaksi LSR odottaa Saksan viennin hiipuvan, kun alkuvuoden kasvupyrähdys ja saksalaistuotteiden kysyntä siinä samalla hiipuvat tärkeimmillä vientialueilla. Näin käy, kun elvytys ja varastotäydennykset päättyvät ja talouden kiristykset alkavat samaan aikaan Kiinasta Yhdysvaltoihin.
Loppuvuoden kuluessa Saksan vienti alkaa kärsiä myös eteläisten euromaiden säästökuurien seurauksista, LSR arvioi.
Euroalueen varsinaisten kriisimaiden, Kreikan, Portugalin, Irlannin, Espanjan ja Italian osuus Saksan viennistä on LSR:n mukaan yli kymmenen prosenttia. Pian tuo osa viennistä alkaa kutistua vauhdikkaasti.
Eurotalous ensi vuonna
tuhat miljardia liian pieni
Mitä pidemmäksi aikaa euroalueen talous jää selvästi pitkäaikaista kasvuvauhtiaan vaisummaksi, sitä suuremmaksi paisuu taantuman aiheuttama kasvuvelka. Näin käy, ellei euroalue kykene todelliseen kasvuriuhtaisuun.
Alkuvuoden "odotettua kovempi" 1,7 prosentin vuosikasvu ei ole lähelläkään riuhtaisua, joten tätä menoa kasvuvelka roikkuu mukana kauan ja lisäksi kasvaa.
Euroopan suurimpiin kuuluva pankki, brittiläinen HSBC, povaa euroalueelle talouskasvua tälle vuodelle 1,2 prosenttia ja ensi vuodelle 1,3 prosenttia. Kummankin lukeman edessä on plusmerkki, mutta moisella menolla ei taantuman jälkiä siivota.
Runsaan prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla euroalueen bruttokansantuote jää ensi vuonna suurin piirtein tuhat miljardia euroa pienemmäksi kuin se olisi ilman taantumaa ollut edes 2,5 prosentin tasaisella vuosikasvulla.
14
11
Kommentit (95)
Taitaa olla parasta lyhentää työaikaa reippaasti, jotta saataisiiin Suomeen täystyöllisyys.
(pankit eivät siis pelkää taloudellisia kriisejä; ne ovat niille, tai varsinaisesti niiden osakkeenomistajille, hyvin tuottoisia).
Rahan määrä yhteiskunnassa laskee, jolloin yhteiskunnan toiminta suuresti lamaantuu. Pankit hyötyvät romahduksesta vararikkojen lisäksi myös siten, että ne hintojen romahtaessa ostavat haluamaansa omaisuutta itselleen pilkkahintaan.
Kun sitten selvitystilat on selvitetty, aloitetaan ”alusta” ja lainanantoa aletaan taas suunnitelmallisesti lisätä.
Jälleen otetaan velkaa ja rahan määrä alkaa lisääntyä. Tämä on ”nousukausi”, joka todellisuudessa ei ole mikään nousukausi, sillä siinä vain velan määrä kasvaa.
On huomattava, että kaikki nousu- ja laskukaudet ja taloudelliset kriisit ovat aina seurausta nykyisestä rahajarjestelmästa ja aina tarkoin suunniteltuja.
Euroopan keskuspankki julistautuu täysin riippumattomaksi pankiksi, riippumattomaksi EU:sta ja sen jäsenmaista ja niiden hallituksista ja ihmisistä, ettei vain mikään pääse estämään sen omistajapankkien osakkeenomistajien saalistusta. EKP riistää siis valvonnan kokonaan pois niiltä, jotka velkaantuvat. Se ikään kuin sitoo kansat köysillä, jotta saa niiltä helpommin kaiken omaisuuden.
Tämä yksityinen BIS on salamyhkäinen ja äärettömän voimakas keskuspankkien keskuspankki, joka säätelee pankkien korkoja ja varantovaatimuksia ja niiden myötä koko maailmaa.
Se päättää valuuttojen devalvoinneista tai tukemisista ja pankkitoiminnan säännöistä. Se kykenee kaatamaan tai nostamaan kokonaisia talouksia. Sen ydintehtävänä on palvella kansainvälisen yksityisen pankkijärjestelmän etuja jopa kansallisten talouksien tuhoutumisen uhalla (tarvittaessa se pakottaa kansat suurtyöttömyyteen ja kehityksen pysähtymiseen, etteivät pankkiirien edut vain kärsi).
Se myös toi Eurooppaan yhteisvaluutta euron ja EKP:n ja riisui kansalliset keskuspankit, esimerkiksi Suomen Pankin, kaikista kansallisista siteistä palvelemaan yksin kansainvälisiä pankkiireja.
Se nauttii hallinnollista immuniteettia, ei maksa veroja, ei ole tilivelvollinen kenellekään, sillä on omat poliisivoimat ja se on lain yläpuolella ja täysin itsenäinen. Rahoituksensa se saa jäsenpankeiltaan. Tällaiseen asemaan siis järjestäytynyt rikollisuus maailmassa on kohonnut. Kansainvälinen pankkieliitti ehkä on tekemässä BIS:stä koko maailman keskuspankkia, jolloin kenties nykyiset keskuspankit lakkautetaan.
ennustavat USA:lle... Eurooppa seuraa USA:aa taantumaan melko varmasti.
"Shiller sees significant likelihood of double dip"
"In an interview with WSJ's Kelly Evans, Gluskin Sheff's Chief Economist David Rosenberg warned that the chances of a double-dip recession are greater than 50-50 and that the recession may not have ended last year at all."
Kreikka-1,5%
Suomi -0,4%
Romania-1,5%
Saksa +2,2%
Venäjä +1,3%
Ruotsi +1,2%
Kun nämä laskettu BKT jossa Suomessa mukana julkistasektoria
60% niin kun sitä joudutaan supistamaan niin Suomi ohittaa Kreikan.
Euroopan parastalous kuten Jyrki ilmoitti, Mutta valitettavasti väärästä päästä.