Piikki auki, EKP!

Euroalueen keskuspankki EKP on ostanut ylivelkaisten eurovaltioiden velkakirjoja tähän mennessä noin 50 miljardilla eurolla. Suunnilleen puolet summasta EKP on käyttänyt kaikkein velkaisimman eurovaltion Kreikan lainapapereiden ostamiseen.

EKP:n ostot ovat osaltaan rauhoittaneet euromaiden velkakirjamarkkinoita. Eivät kuitenkaan ratkaisevasti – paikoin euroalueen rahoitusmarkkinat toimivat nyt jopa kehnommin kuin ennen EKP:n velkakirjaostoja.

EKP joutuukin vielä kasvattamaan paukkunsa moninkertaisesti tähänastista suuremmiksi, jos se haluaa estää eurovaltioiden rahoituskriisiä kärjistymästä ja laajentumasta euromaiden pankkien rahoituskriisiksi.

Näin tylyksi EKP:n vaihtoehdot arvioi luottoluokitusyhtiö Fitchin valtioiden luokituksista vastaava Brian Coulton. Hänen armottomasta arviostaan kertoi brittilehti Telegraph perjantaina.

Coulton ennusti lehden mukaan Lontoossa järjestetyssä pankkiseminaarissa, että EKP joutuu tukemaan eurovaltioiden velkakirjamarkkinoita lopulta "satojen miljardien eurojen" ostoin ennen kuin tämä kriisi on ohi. 

EKP vähentänyt
velkakirjaostojaan

EKP ryhtyi tukemaan eurovaltioiden rahoitusmarkkinoita sen jälkeen, kun euromaat ja EU olivat sopineen toukokuun alun kriisikokouksessaan euroalueen vakausrahaston perustamisesta ja eurovaltioiden rahoituskriisin rauhoittamisesta tarvittaessa yhteensä jopa 860 miljardin euron tukitoimin.

EKP:n velkakirjaostojen markkinoita rauhoittava vaikutus oli suurimmillaan välittömästi ostojen käynnistyttyä.

Ensimmäisen viikon aikana EKP käytti ostoihin 16,5 miljardia euroa. Sen jälkeen ostot ovat viikko viikolta supistuneet – ja sen jälkeen myös ostojen markkinoita vakauttava vaikutus on heikentynyt.

EKP ei ole suoraan kertonut velkakirjaostoihin käyttämäänsä rahasummaa, mutta summa on epäsuorasti ilmennyt EKP:n viikoittain järjestämien talletushuutokauppojen tiedoista.

EKP on kerännyt pankeilta ylimääräisinä keskuspankkitalletuksina takaisin täsmälleen velkakirjaostoihin käyttämänsä rahamäärän. Viime viikon talletushuutokaupassa summa kasvoi 47 miljardiin euroon, mikä lienee näin ollen myös velkakirjaostojen siihenastinen määrä.

Lainarahan tarve
tuhansia miljardeja

Fitchin Coulton povaa EKP:n velkakirjaostoihin rutkasti kasvatusta, jopa satoihin miljardeihin euroihin, siitä yksinkertaisesta syystä, ettei hän usko euroalueen rahoitusmarkkinoiden selviävän tästä kriisistä omin voimin saati EKP:n tai euromaiden tähänastisten tukitoimien avulla.

EKP:n hallussa on nyt hyvin karkeasti pyöristäen vaivainen prosentti eurovaltioiden liikkeessä olevista markkinakelpoisista velkakirjoista.

EKP:n velkakirjaostot kutistuvat pelkäksi hyväntahtoiseksi eleeksi myös, jos EKP:n käyttämää rahasummaa verrataan eurovaltioiden ja euroalueen pankkien parin lähivuoden rahoitustarpeeseen.

Pelkästään viisi velkaisinta eurovaltiota, Kreikka, Portugali, Irlanti, Espanja ja Italia, joutuvat hankkimaan jostakin vuoden 2012 loppuun mennessä yli 1 000 miljardia euroa uutta rahoitusta. Tuon verran niiltä erääntyy vanhoja velkoja ja kertyy uutta budjettivajetta tilkittäväksi uudella velalla.

Vielä suurempi on euroalueen pankkien parin lähivuoden rahoitustarve. Fitchin mukaan europankkien on vuoden 2012 loppuun mennessä kyettävä uusimaan noin 2 000 miljardin euron jälleenrahoitus.

Noihin kahteen summaan kiteytyy huoli siitä, että EKP joutuu vielä tukemaan euroalueen valtioiden ja pankkien rahoitusta huimasti tähänastista suuremmilla rahasummilla.

Markkinat
levottomina

Fitchin Coulton ei ole suinkaan ainoa markkinoiden tarkkailija, joka on huolissaan euroalueen rahoitusmarkkinoiden näkymistä. Yhtä luottoluokittajaa verrattomasti laajemmasta huolesta ovat kertoneet samaisten markkinoiden lähes päivittäiset levottomuudet.

Eurovaltioiden ja -pankkien korkonoteeraukset, pankkien osakekurssit, luottoriskijohdannaisten hinnat ja euron kurssikehitys ovat kaikki olleet tavallista levottomampia.

Markkinanoteerausten heilahdukset ovat ilmentäneet riskien kasvamista. Loppuviikosta hermoilu hieman hellitti, mutta markkinoiden riskimittarit ovat paikoin kehnompia kuin toukokuun alun paniikin aikana.

Luottamus näyttää parin viime viikon aikana heikentyneen samaan aikaan velkaisimpien eurovaltioiden ja näiden samojen maiden pankkien rahoitusmarkkinoilla.

Toukokuun alun paniikissa pääomaa pakeni äkisti ennen kaikkea Kreikasta, mutta sen jälkeen markkinat ovat alkaneet karttaa muitakin velkaisimpia euromaita Espanjaa myöten.

Pankeilla suurimmat
saatavat Espanjassa

Espanja on neljänneksi suurin euromaa ja neljästä velkaisimmasta euromaasta muiden euromaiden pankeilla on eniten luottoriskejä juuri Espanjassa.

Ranskan, Saksan ja muiden euromaiden pankeilla on Espanjassa vaakalaudalla peräti 600 miljardin euron lainasaatavat. Kaikilla ulkomaisilla pankeilla on Espanjassa 900 miljardin euron luottoriskit. Luvuissa ovat mukana julkisen talouden ja yksityisten laina-asiakkaiden velat.

Muiden euromaiden pankeilla on luottoriskejä Espanjassa suunnilleen yhtä paljon kuin Kreikassa, Irlannissa ja Portugalissa yhteensä.

Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n kesäkuun neljännesvuosikatsaus kertoo, että kansainvälisillä pankeilla on euroalueen neljässä ongelmallisimmassa maassa saatavia yhteensä 2 000 miljardia euroa. Tuosta summasta yli puolet, 1 300 miljardia euroa, on muiden euromaiden pankkien riskiä.

Pankkien jättiläismäiset luottoriskit velkaisimmissa euromaissa ovat tärkein syy siihen, että markkinoiden epäluulo velkaisimpia eurovaltioita kohtaan on jo laajentunut epäluuloksi pankkien vakavaraisuutta kohtaan.

Samasta syystä EKP:n on kannettava huolta eurovaltioiden rahoituksesta – ja mahdollisesti kasvatettava tukiostojaan. 

Valtiot ja pankit
samassa kriisissä

EKP:llä ei ole suoranaista vastuuta eurovaltioiden rahoituksesta – päin vastoin keskuspankin toimintaa ohjaavat säännöt itse asiassa kieltävät siltä jäsenvaltioiden suoran rahoituksen.

Sen sijaan EKP:n toimeksiantoon kuuluu vastuu euroalueen rahoitusjärjestelmän vakaudesta. Rahoitusjärjestelmän rungon muodostavat euroalueen pankit ja pankkien väliset rahamarkkinat.

Kreikan pankeilla ei ole ollut pariin kuukauteen mitään asiaa euroalueen pankkien välisille rahamarkkinoille, ja muutaman viime viikon aikana suuri osa Espanjan pankeista on törmännyt samaan muiden pankkien pidättyväisyyteen.

Kreikan ja Espanjan pankit ovat joutuneet turvautumaan EKP:n tarjoamaan hätärahoitukseen, ja yhteensä niillä on käytössään lähes 200 miljardia euroa EKP:n lyhytaikaista lainarahaa. Luvut ilmenevät Kreikan ja Espanjan keskuspankkien tilastoista.

Pankkien ja eurovaltioiden välillä on kaksisuuntainen riippuvuussuhde: valtiot takaavat pankkien vakavaraisuuden ja pankit ovat valtioiden tärkeitä rahoittajia. Kumman tahansa ongelma on myös toisen ongelma. Ja siksi kumman tahansa ongelma on myös EKP:n ongelma.

Stressiä pankkien
stressitesteistä

EU on päättänyt paljastaa suurimpien pankkien kriisinkestävyyttä testaavien rasituskokeiden eli niin sanottujen stressitestien tulokset. Testitulosten julkistamisen on tarkoitus hälventää markkinoiden epäluuloa ja vakuuttaa markkinat pankkien vakavaraisuudesta.

Espanjan aloitteesta syntynyt päätös rasituskokeiden julkistamisesta on herättänyt markkinoilla hämmennystä. Ensikommenttien perusteella testien ja testitulosten on syytä olla uskottavat ja ankarat mutta ei kuitenkaan tyrmäävät, jotta julkistamisella olisi viranomaisten toivoma luottamusta kohentava vaikutus.

Stressitestit voivat myös kääntyä tarkoitustaan vastaan. Esimerkiksi sveitsiläispankki UBS arvioi aihetta käsittelevässä katsauksessaan, että liian lepsut stressitestit tulkitaan herkästi propagandaksi.

Jos euroalueen suurten pankkien vakavaraisuudesta löytyy markkinoiden mielestä liikaa toivomisen varaa, voi tilanne rahoitusmarkkinoilla muuttua nopeasti huonommaksi. Näin käy, jos markkinat säikähtävät tuloksia ja heikoiksi epäiltyjen pankkien markkinarahoitus katkeaa siihen paikkaan.

Laukaisevatko testit
velkakirjamyyntejä?

Suurpankkien stressitestien tuloksia on tarkoitus julkistaa heinäkuun kuluessa. Nuo testitulokset joutuvat saman tien markkina-analyytikoiden ja sijoittajien mikroskoopin tarkkaan läpivalaisuun. Jos testeissä tai tuloksissa on mitään epäilyttävää tai yllättävää, voivat myös markkinoiden reaktiot olla yllättäviä.

Pahimmassa tapauksessa markkinoiden epäluulon hälventämiseksi toteutettavat stressitestit voivat lisätä epäluuloa – ja siis heikentää luottamusta. Näin voi käydä, jos tulokset ovat markkinoiden mielestä liian huonoja tai liian hyviä.

Ja jos näin käy, ja joidenkin suurpankkien markkinarahoitus katkeaa, voi yhtäkkiä markkinoille ryöpsähtää tulva-aalto ylivelkaisten eurovaltioiden velkakirjoja.

Näin käy, jos huonoon valoon stressitesteissä joutuneet pankit joutuvat äkisti keventämään taseitaan. Tämä antaisi EKP:lle aiheen entistä suurempiin vastentahtoisiin velkakirjaostoihin.