"Keskuspankit matalien korkojen loukussa"

Finanssikriisin juuret ovat liian pitkään liian matalana pysyneessä korkotasossa. Nyt korot ovat vielä matalammalla, koska talous ei kestä korkojen nostamista. Keskuspankit ovat matalien korkojen loukussa, arvioivat italialaistutkijat Kouri-seminaarissa Helsingissä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Jan Hurri
11.6.2010 15:45
Kommentit 34

Keskuspankit ja niiden liian pitkään liian matalana pitämä korkotaso oli tärkeä syy finanssikriisin synnyttämisessä. Nyt keskuspankit ovat pudonneet itse virittämäänsä matalien korkojen loukkuun.

Näin arvioivat italialaiset taloustutkijat, professori Francesco Giavazzi ja tohtori Alberto Giovannini perjantaina Helsingissä.

He esittivät tulkintansa keskuspankkien ja rahoitusjärjestelmän suhteesta ja kehittämisestä kansainvälisessä talouskonferenssissa, jonka Suomen Pankki ja Italian keskuspankki olivat järjestäneet Pentti Kourin tutkimustyön kunniaksi.

Keskuspankkien rahapolitiikka on Giavazzin ja Giovanninin mukaan liian yksipuolisesti keskittynyt hintavakauden vaalimiseen vailla riittävää huomiota kiinteistö- ja arvopaperimarkkinoiden hintakehitykseen.

Tämä rahapolitiikan yksipuolisuus saattoi heidän mielestään olennaisesti kasvattaa velan- ja riskinottoa finanssikriisiä edeltäneinä vuosina.

Liian matalat korot
kasvattivat velkaa

Korkojen pysyminen liian pitkään liian alhaalla oli tutkijoiden mukaan keskeisiä syitä kiinteistö- ja osakuplien kasvamiseen ennen finanssikriisin puhkeamista.

Liian matala korkotaso innosti länsimaiden kotitalouksia, sijoittajia ja pankkeja liialliseen velkaantumiseen ja liialliseen riskinottamiseen. Näin liian matala korkotaso osaltaan johti rahoitusjärjestelmän ja koko talouden vakauden heikkenemiseen.

Tutkijoiden mukaan kriisin riski kasvoi, kunnes se toteutui.

Nyt korot ovat vielä alempana kuin ennen kriisin puhkeamista, koska keskuspankit ovat joutuneet tukemaan rahoitusjärjestelmää ja taloutta rahapolitiikan voimakkailla kevennyksillä.

Toinen syy korkojen mataluuteen on tutkijoiden mukaan nyt se, että vasta taantumasta toipuva talous ei kestäisi korkojen nousua.

Matalien korkojen
loukku laukesi

Giavazzin ja Giovanninin mukaan keskuspankkien voi sanoa joutuneen osin itse virittämäänsä matalien korkojen loukkuun.

Matalien korkojen loukulla he tarkoittavat, että keskuspankkien on velkakriisin jälkeen pakko pitää korkotasoa hyvin matalana ties kuinka pitkään, koska ne ennen kriisin käynnistämistä pitivät korot liian kauan liian matalina.

Tutkijat pitävät todennäköisenä, että liian suuren velkamäärän rasittama rahoitusjärjestelmä on niin heikossa kunnossa, että keskuspankkien on erittäin vaikea ryhtyä nostamaan korkojaan.

Ei pelkkä
inflaatio

Giavazzi ja Giovannini ehdottavat vastaisten kriisien vaimentamiseksi, että keskuspankit eivät kiinnittäisi rahapolitiikkansa tavoitteita liian yksipuolisesti kuluttajahintainflaation kehitykseen tai talouden toimijoiden inflaatio-odotuksiin.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Keskuspankkien pitäisi heidän mukaansa säätää korkotasoa inflaatio-odotusten lisäksi myös sen perusteella, miten korkotaso vaikuttaa velanottoon ja riskinottoon taloudessa.

Erityistä huomiota keskuspankkien pitäisi tutkijoiden mukaan kiinnittää rahoitusalan toimijoiden omaan halukkuuteen kasvattaa velanottoaan – ja ennen kaikkea rahoitusalan halukkuuteen kasvattaa lyhytaikaista velanottoaan.

Juuri rahoitusalan oman lyhytaikaisen velan nopea kasvu erittäin suureksi niin varsinaisissa pankeissa kuin varsinaisen pankkijärjestelmän rinnalle kasvaneessa ”varjopankkien” järjestelmässä oli omiaan heikentämään rahoitusjärjestelmän vakautta.

Kriisejä ei
voi estää

Tutkijat muistuttavat, että tavallaan epävakaus on nykyaikaisen rahoitusjärjestelmän perusominaisuuksia. Heidän mukaansa epävakautta ei voi kokonaan poistaa.

Rahapolitiikan kehittäminen samoin kuin useat vireillä olevat rahoitusmarkkinoiden toimintaa koskevat uudistukset voivat Giavazzin ja Giovanninin mukaan parantaa keskuspankkien korkopolitiikkaa ja vahvistaa rahoitusjärjestelmän vakautta.

He kuitenkin muistuttavat, etteivät mitkään uudistukset estä seuraavaa kriisiä.

Lisää Aiheesta
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
mainos

Kommentit (34)

Huono 0
Matalat korothan ovat vain hyvä asia. Ne saavat talouden kukoistamaan, kun voi ottaa 100% lainaa asunnon ostoon + remonttiin ja sitten ostaa vielä uuden auton ja huonekaluja ylijäävillä rahoilla.

Mistä muualta nykyään saisi sellaisen ostovoiman? Eikö pääkaupunkiseudun +16% asuntohintojen nousukin jo todista, että matalat korot ovat hyvä asia. Siinä on moni rakennusliike ja kaikki asunnon omistajat rikastuneet.
Pankin kautta asunto-ostoksille ja rikastumaan. Se paras sijoitus !
Huono 4
Iso rom ono väistämätön selviö. Vuosisadan paikka olla kunnon osakeuuno.
Reiska
Tässä toteutuu se klassinen juttu, että kun huonoa systeemiä ruvetaan paikkailemaan erilaisilla rautalanka- ja purkkavirityksillä, niin joku yksittäinen epäkohta saadaan kenties näennäisesti korjatuksi, mutta kokonaisuus toimii silti jatkossa vieläkin epävakaammin kuin ennen näitä "korjaustoimenpiteitä".

Eli toimilla itse asiassa vain huononnettiin tilannetta entisestään.
Asioita seurannut
Siinä on moni rakennusliike ja kaikki asunnon omistajat rikastuneet.
Pankin kautta asunto-ostoksille ja rikastumaan. Se paras sijoitus !

Juu, olet oikeassa. Asunnot ovat olleet aina suomalaisille kaikkein tuottavin sijoitus. Nyt ne ovat halpoja, sillä kuukausierät ovat hyvin pieniä. Lyhennysvapaita vuosiakin voi neuvotella. Ja laina-ajaksi kannattaa valita mahdollisimman pitkä.
Nähdään supersunnuntaina
Nyt on tärkeintä äänestää sellaisia ehdokkaita, jotka kannattavat asuntolainan verovähennysoikeutta. Parasta olisi, jos lainalyhennyksetkin voisi vähentää verotuksessa.
Urpilainen ainakin kannattaa luki Hesarissa viikko sitten
Huono 2
Matalat korot pitkittävät lamaa ja syventää sen vielä syvemmälle. EKP matalan koron politiikka pitää Euroopan lamassa ja pitkään. Lisäksi Trichet ei ole se johtaja, joka ne korot nostaa, seuraava pääjohtaja vasta, valitettavasti.
EKP=Neuvostoliitto
Huono 3
Elikkä nyt korot joka kuukausi 1% ylös ainakin vuoden verran.
Sitten voidaan ruveta katselemaan velkapelureiden ilmeitä.
Toiveajattelua
Huono 1
Tässä näyttää monikin skenaario mahdolliselta: kasvu, hidas kasvu, taantuman, inflatorinen taantuma, lama, deflatorinen lama, hyperinflaatio.

Yksi asia on selkiö ja se on, että taloudet ovat olleet (ovat vieläkin??) liian velkaisia.
Huono 1
Rahan pitäisi itse ohjautua kannattavimpiin kohteisiin ja siitä tulee palkkioksi korkoa. Kun korot ovat näin alhaalla tulee kaikenlaista hölmöläisen touhua, kuten on jo nähty mm. Kreikassa ja veronmaksajat pääsevät maksumiehiksi. Mitä pidempään matalaa korkoa riittää, niin sitä pidempään kupla kasvaa, mutta vielä pahempaa on, että normaalina pidetty markkinamekanismi ei toimi, ja Kreikan tapaisia ongelmia ei havaita ajoissa, ja korjausliikkeestä tulee huomattava ja äkkinäinen.
Korot kunniaan
Huono 0
Nou Sherlock!! Liikaa velkaantumisa matalalla korolla, kas kun ei itselle tullut mieleen... Kirjotetaanko tästäkin vielä oppikirjoja joku päivä?
watson
Sivut: 1 2 3 4 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti
mainos

Yhteistyössä

Taloussanomat - Uutiset

Helsinki
Pilvistä, mahdollisesti vähäistä sadetta 14
Oulu
Melkein selkeää ja poutaa 11
Bryssel
Selkeää ja poutaa 15
Ennuste klo 09:00 Suomen aikaa.
  1. Kotimaan sää
  2. Sadetutka
  3. Maailman sää
Uskotko Kreikan jättävän euroalueen heti parlamenttivaalien jälkeen?

KalenteriKalenteri

28.5.2012

Tecnotreen ylimääräinen yhtiökokous, esillä osakeanti 10:00  
kuluttajabarometri toukokuulta, Tilastokeskus 09:00  
EK:n luottamusindikaattorit toukokuulta 09:00  
USA:n markkinat kiinni (Memorial Day)    
 
Dilbert – 25.5.2012
DilbertDilbert
Sarjakuvat: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ... 30 « »
 
Yritys Sanoma News Oy / Taloussanomat
Postiosoite Taloussanomat PL 45
00089 SANOMA
Käyntiosoite Töölönlahdenkatu 2, Helsinki
Puhelin +358 9 1221
Sähköposti taloussanomat@sanoma.fi
Kustantaja, vastaava
päätoimittaja
Tapio Sadeoja
Toimituspäällikkö Anneli Koistinen
Toimituspäällikkö Petri Korhonen
Mediamyynti Yhteystiedot
Kimmo Ilmavirta
+358 40 168 5949