"Keskuspankit matalien korkojen loukussa"

Keskuspankit ja niiden liian pitkään liian matalana pitämä korkotaso oli tärkeä syy finanssikriisin synnyttämisessä. Nyt keskuspankit ovat pudonneet itse virittämäänsä matalien korkojen loukkuun.

Näin arvioivat italialaiset taloustutkijat, professori Francesco Giavazzi ja tohtori Alberto Giovannini perjantaina Helsingissä.

He esittivät tulkintansa keskuspankkien ja rahoitusjärjestelmän suhteesta ja kehittämisestä kansainvälisessä talouskonferenssissa, jonka Suomen Pankki ja Italian keskuspankki olivat järjestäneet Pentti Kourin tutkimustyön kunniaksi.

Keskuspankkien rahapolitiikka on Giavazzin ja Giovanninin mukaan liian yksipuolisesti keskittynyt hintavakauden vaalimiseen vailla riittävää huomiota kiinteistö- ja arvopaperimarkkinoiden hintakehitykseen.

Tämä rahapolitiikan yksipuolisuus saattoi heidän mielestään olennaisesti kasvattaa velan- ja riskinottoa finanssikriisiä edeltäneinä vuosina.

Liian matalat korot
kasvattivat velkaa

Korkojen pysyminen liian pitkään liian alhaalla oli tutkijoiden mukaan keskeisiä syitä kiinteistö- ja osakuplien kasvamiseen ennen finanssikriisin puhkeamista.

Liian matala korkotaso innosti länsimaiden kotitalouksia, sijoittajia ja pankkeja liialliseen velkaantumiseen ja liialliseen riskinottamiseen. Näin liian matala korkotaso osaltaan johti rahoitusjärjestelmän ja koko talouden vakauden heikkenemiseen.

Tutkijoiden mukaan kriisin riski kasvoi, kunnes se toteutui.

Nyt korot ovat vielä alempana kuin ennen kriisin puhkeamista, koska keskuspankit ovat joutuneet tukemaan rahoitusjärjestelmää ja taloutta rahapolitiikan voimakkailla kevennyksillä.

Toinen syy korkojen mataluuteen on tutkijoiden mukaan nyt se, että vasta taantumasta toipuva talous ei kestäisi korkojen nousua.

Matalien korkojen
loukku laukesi

Giavazzin ja Giovanninin mukaan keskuspankkien voi sanoa joutuneen osin itse virittämäänsä matalien korkojen loukkuun.

Matalien korkojen loukulla he tarkoittavat, että keskuspankkien on velkakriisin jälkeen pakko pitää korkotasoa hyvin matalana ties kuinka pitkään, koska ne ennen kriisin käynnistämistä pitivät korot liian kauan liian matalina.

Tutkijat pitävät todennäköisenä, että liian suuren velkamäärän rasittama rahoitusjärjestelmä on niin heikossa kunnossa, että keskuspankkien on erittäin vaikea ryhtyä nostamaan korkojaan.

Ei pelkkä
inflaatio

Giavazzi ja Giovannini ehdottavat vastaisten kriisien vaimentamiseksi, että keskuspankit eivät kiinnittäisi rahapolitiikkansa tavoitteita liian yksipuolisesti kuluttajahintainflaation kehitykseen tai talouden toimijoiden inflaatio-odotuksiin.

Keskuspankkien pitäisi heidän mukaansa säätää korkotasoa inflaatio-odotusten lisäksi myös sen perusteella, miten korkotaso vaikuttaa velanottoon ja riskinottoon taloudessa.

Erityistä huomiota keskuspankkien pitäisi tutkijoiden mukaan kiinnittää rahoitusalan toimijoiden omaan halukkuuteen kasvattaa velanottoaan – ja ennen kaikkea rahoitusalan halukkuuteen kasvattaa lyhytaikaista velanottoaan.

Juuri rahoitusalan oman lyhytaikaisen velan nopea kasvu erittäin suureksi niin varsinaisissa pankeissa kuin varsinaisen pankkijärjestelmän rinnalle kasvaneessa ”varjopankkien” järjestelmässä oli omiaan heikentämään rahoitusjärjestelmän vakautta.

Kriisejä ei
voi estää

Tutkijat muistuttavat, että tavallaan epävakaus on nykyaikaisen rahoitusjärjestelmän perusominaisuuksia. Heidän mukaansa epävakautta ei voi kokonaan poistaa.

Rahapolitiikan kehittäminen samoin kuin useat vireillä olevat rahoitusmarkkinoiden toimintaa koskevat uudistukset voivat Giavazzin ja Giovanninin mukaan parantaa keskuspankkien korkopolitiikkaa ja vahvistaa rahoitusjärjestelmän vakautta.

He kuitenkin muistuttavat, etteivät mitkään uudistukset estä seuraavaa kriisiä.