"Näin sen pitikin mennä – taantuma ei hellitä"
Tilastokeskus löi eilen pöytään uutta tutkimustietoa alkuvuoden suhdannetoteutumasta, ja jotain taloudessa näyttää menneen pahasti penkin alle.
Kansantuote laski tammi–maaliskuussa vielä 0,4 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja vienti supistui reippaasti. Taantumassa ollaan ja tiukasti.
Kuinkas tässä näin kävi? Suomenhan piti olla jo uuden nousun alussa.
– Itse asiassa tällaista nyt toteutunutta kehitystä me olemme ennustaneet jo talvesta asti. Näillä tilausmäärillä ja liikevaihdolla ei oikein ole voinut puhua minkään alan suuresta piristymisestä, sanoo Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas.
Markkinoilla on haluttu nähdä kaikkia mahdollisia valonpilkahduksia, joten siksi madonluvut tuntuvat nyt pettymykseltä.
– Toiveikkuus heilahti ekonomistien ennusteissa ehkä vähän yli, sanoo Palokangas.
Oikeasti talous on juuri sellaisessa kunnossa kuin realistit odottivat. Hyvä uutinen on, että pahin pudotussyöksy on takana, mutta nyt mennään ehkä pitkäänkin hyvin vaatimatonta kasvua kohti.
Odota huonoja uutisia,
niin et pety pahasti
Kansantuotteen niiausta on selitetty erilaisilla poikkeustilanteilla: muun muassa maaliskuinen satamalakko pysäytti viennin tehokkaasti.
Vientimäärät kasvoivatkin heti lakkokauden jälkeen huhtikuussa, mutta ennakkolukujen perusteella viennin kuukausiarvo olisi yhä miljardi euroa alempana kuin lamaa edeltäneenä vuonna 2008.
– Julkisuudessa on keväällä näkynyt lähinnä näitä paremmin pärjääviä yrityksiä, joten on voinut tulla sellainen kuva, että koko teollisuussektorilla menee samalla tavalla. Ei mene, Palokangas sanoo.
Teknologiateollisuuden vientiyrityksissä on hyvin epäyhtenäinen tilanne. Toisilla tilausten määrä on alkanut pikkuhiljaa lisääntyä, toisten markkinat ovat yhtä seisahduksissa kuin syksylläkin.
Venäjäkään ei enää vedä odotetusti.
Worst case -skenaarioita
riittää syksyyn asti
Mikään ei takaa, että tämän vuoden toinen neljännes olisi edellistä parempi. Kevätkesään mahtuu paljon talouskasvua hidastavia muuttujia, kuten Kreikan kaaos. Näistä ei ole edes päästy vielä eroon.
– En ihmettelisi, mikäli nyt päällä oleva rahoitusmarkkinoiden kriisi alkaisi näkyä meillä loppuvuonna jollain tavalla, Palokangas arvelee.
Positiivisiakin merkkejä kyllä on: teollisuus alkaa pärjätä tämän laman kanssa, mikäli pahempaa ei tule eteen.
Tuotantoa on sopeutettu uuteen tilanteeseen, eikä mitään erityisiä rakenteellisia esteitä nousun mahdollisuudelle ole.


















Kommentit (70)
Tarkoittanee että teknologiateollisuuden yritykset on viety muualle?
Harmillistahan se toki on ja kasvua toivoo kaikki, mutta realismi on parempi kuin suuret odotukset.
Tässä nyt sitten vaan yritetään pärjätä nousuun asti, mikä ei ole tosin helppoa kun kulut kuitenkin juoksee ja verottaja painaa päälle
Vielä kun jaksetaan kaikki odotella vaaleihin asti, uskoa, toivoa, luottaa ja rakastaa, niin kyllä tämä tästä!
Tämä vaatimaton kasvu saattaa olla teollisuudenkin osalta jopa pientä miinusta.Varattoman euroalueen ja ylikuumenneen Kiinan kiristysten vaikutukset eivät tunnu vielä. Jos USA menee kesän aikana sekaisin, kuten arvelen, saadaan vielä lisää hiekkaa rattaisiin.
Ja tämä vain teollisuuden osalta. Koska Suomessa on kotimarkkinoita elvytetty valtion ottamalla järjettömällä velalla, tulee lainahanojen sulkeutuessa 100% varmuudella laskua BKT-lukuun vielä pitkään.
Viime vuonna ekonomistit arvasivat keskimäärin Suomen BKT:n 7,5% liian suureksi. Tänä vuonna arvioin heidän olevan vain noin 4% liian positiivisia. Oma veikkaukseni on -1,5% ja 95% todennäköisyydellä virhe alle 2% (0,5%- -3,5%).