Krugman NYT:ssa: Miksi talouksien pitää kärsiä lisää?
Lehtikuva
Taloustieteen nobelisti Paul Krugman oudoksuu sitä, että muun muassa kansainväliset järjestöt ovat ohjeistaneet valtioita ryhtymään ankariin menoleikkauksiin ja keskuspankkeja koronnostoihin.
31.5.2010 17:27
31
Paul Krugman viittaa New York Timesissa julkaistussa kolumnissaan tuoreeseen OECD:n raporttiin.
– Ajatus siitä, että taantumassa olevat taloudet tarvitsevat vielä lisää kärsimystä, näyttää olevan nyt yleisesti hyväksytty totuus, Krugman sanoo NYT:ssa.
Talous on toipunut heikosti vasta alle vuoden ajan, mutta poliitikot ovat hänen mukaansa jo lopettaneet työttömien auttamisen ja aloittaneet kärsimyksen aiheuttamisen.
Krugman pohtii, miksi OECD suosittelee keskuspankeille reippaita koronnostoja seuraavan puolentoista vuoden aikana, vaikka inflaation kiihtymisestä ei ole mitään merkkejä. Hänen oletuksensa mukaan taustalla on pelko siitä, että markkinat saattavat alkaa odottaa inflaation kiihtymistä.
Sama pätee hänen mukaansa talouspolitiikan kiristämiseen, sillä oppikirjojen ja kokemuksen perusteella menojen leikkaaminen suuren työttömyyden aikana ei kannata. Krugmanin mukaan nyt levinnyt ajattelutapa on jo poikinut rumia seurauksia.
∇ Mainos ∇
14
11
15
Kommentit (31)
Jos krapula iskee ja on rahat loppu, niin ei ole tervettä hakea pikavippiä ja uutta kännikierrosta.. se ei vaan toimi.
Ei ole kerrassaan mitään syytä, miksi talouksien pitäisi enää kärsiä. Turhempaakin turhempaa on kaikkinainen julkinen säästäminen. Paljon parempi olisi vain turvata julkistalouden maksukyvyn kasvu ja tukea siten kansantalouden kysyntäpuolta.
Velkaelvytyksellä ja keskuspankkien valtionvelkakirjojen osto-ohjelmilla pystyttäisiin aikaansaamaan paljon nykyistä parempi talouskasvu. Koska velkaa voidaan lisätä rajoittamattomasti, voisivat valtiot samantien luopua kokonaan verotuksesta, jolloin kasvu olisi entistäkin sähäkämpää.
Kannattaa myös muistaa, että julkista velkaa ei tarvitse koskaan maksaa takaisin (Dr. K.).
Jos krapula iskee ja on rahat loppu, niin ei ole tervettä hakea pikavippiä ja uutta kännikierrosta.. se ei vaan toimi.
Näinhän se olisi jos kaikki olisivat olleet juhlimassa. Ikävä vaan että myös selvinpäin olleet maksavat ja nämä ovat yleensä ne pieni palkkaisemmat jotka nousukaudesta saivat kalliit asunnot mutta laskukaudesta vain potkut.
Voidaan ihan hyvällä syyllä kysyä että jos nousukaudella ei vauraus jakaudu tasaisesti, miksi ongelmien pitäisi laskukaudella tehdä niin?
Kiristämällä valtioiden sekä maiden talouksia ehkä pidetään yritysten uskoa johonkin pystyssä, mutta kuluttajien sekä palksaajien voi romahtaa.
Ei sitä voi oikein muulla voi selittää kuin pelolla.
Päättäjät pelkäävät -Kreikan säikäyttämänä- että sijoittajat, vipurahastot ja pankit käyvät kimppuun. Joillekin niin käy, koska mutta ei kaikille. Kaikki eivät ole sama kuin Kreikka, ei edes näiden sijoittajien mielestä.
Sen vielä ymmärtää että valtiot haluavat saada budjetit tasapainoon mutta että samaan aikaan keskuspankkien pitää nostaa korot ylös ja lyödä jarrut päälle.
Ihan kuin olisi hillitön talousboomi ja boolimalja pitää ottaa pois ennenkuin menoo yltyy liiaksi.
Talous on vieläkin hyvin heikko ja sille pitäisi antaa aikaa toipua. Rohkeus ei ilmeisesti riitä..
Jos minä tienaisin nettona vaikka 1500 € kuussa, mutta olisin kuluttanut 2500 € kuussa ja käyttänyt kaikki säästöni niin miten minä voisin silloin välttyä säästämiseltä? Velaksi voisi elää jonkin aikaa, mutta lopulta olisi pakko tiputtaa menot tuloja vastaaviksi.