"Saksa ei irtaudu eurosta, mutta juopa euroalueella kasvaa"

EU-johtajat ovat jo viikkoja ratkoneet euron historian pahinta kriisiä, Kreikasta alkanutta velkakriisiä, useilla talouspaketeilla. Toukokuun alussa EU ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF survoivat kasaan 110 miljardin euron lainaohjelman Kreikalle. Ohjelma sisälsi tiukat ehdot maan budjettialijäämän leikkaamiseksi.

Runsasta viikkoa myöhemmin EU-johtajat sorvasivat kokoon 750 miljardin euron vakautuspaketin tulevien velkakriisien estämiseksi.

Vaikka EU-ministerit ovat tehtyjen päätösten jälkeen suitsuttaneet monin ylisanoin saavutuksiaan, ovat he kotimaissaan joutuneet ankaran arvostelun kohteeksi. Muun muassa Euroopan mahtimaan Saksan liittokansleri Angela Merkel sai runsaasti lokaa niskaansa Kreikka-lainapäätöksen jälkeen.

Perjantaina Saksan parlamentti äänesti EU:n vakautuspaketista. Parlamentti hyväksyi Saksan hallituksen esityksen, mutta ei ilman tiukkaa keskustelua. Saksalaislehdet ovat arvioineet, että ilman viimeviikkoista kattamattoman lyhyeksi myynnin kieltoa ja lupauksia sääntelyn kiristymisestä tukea EU:n vakautuspaketille ei olisi tullut.

Merkelille oli pettymys, että oppositiossa olevat sosiaalidemokraatit ja vihreät pidättäytyivät äänestyksestä. Yhteinen konsensus jäi saavuttamatta.

Saksalaisia hiertää erityisesti, että löperöä finanssipolitiikkaa harjoittaneet euromaat ovat romuttaneet myös yhteisvaluutta euron arvoa.

– Saksalaisille vakaa raha on niin vahva doktriini, että sen yli ei oikeastaan mene mikään. Keskeinen filosofia on ollut, että valuutta on pidettävä vakaana. Tämä on tullut uudestaan esille. Kun saksalaiset liittyivät euroon, keskustelu oli valtava, viekö tämä vahvan Saksan markan. Nyt se on tapahtunut, Antola selittää saksalaisten harmistusta.

Vahvan valuutan menettäminen on jopa nostanut huhuja, että Saksa ryhtyisi irrottautumaan eurosta. Merkelin sooloilu lyhyeksi myyntiä koskeneessa päätöksessä sekä lupaukset muun muassa eurooppalaisesta pankkiverosta on tulkittu pohjustukseksi rahaliitosta poistumiseksi. Tutkimuslaitos Stratfortin mielestä Saksan irrottautuminen eurosta voisi olla maalle jopa hyvä asia, toisin kuin jollekin muulle euromaalle.

Centrum Balticumin johtajana työskentelevä Antola ei skenaarioon usko. Johtajavaltioasema on Saksalle tärkeä ja siitä maa haluaa pitää kiinni, vaikka se vähän maksaisikin.

– En usko, että Saksa lähtee. Euromaailma pelaa täysin Saksan ehdoilla. Johtajavaltion ongelma on aina monimutkainen ja vaikea. Tilanne on sama kuin Yhdysvaltain asema turvallisuuspolitiikassa, Antola sanoo.

Sen sijaan suurempi kysymys on se, ketkä Saksaa seuraavat. Antola toistaa jo pari viikkoa sitten Ylen haastattelussa esittämänsä ajatuksen, että euroalue jakautuu kahteen – pohjoisen vahvoihin ja etelän heikkoihin euromaihin. Suomi seuraisi pohjoisen alueen johtajaa Saksaa.

Sen sijaan Välimeren velkaiset maat irrottautuvat eurosta, mutta Antolan mukaan väliaikaisesti. Tosin hän ei ole vielä miettinyt, miten ja milloin maat tulisivat takaisin yhteisvaluuttaan.

Euroopan toinen mahtimaa Ranska seuraa Antolan mukaan Saksaa, vaikka ranskalaisministereiltä ei ole tullut juuri tukea saksalaisten tiukoille sääntelyehdotuksille. Muun muassa Ranskan valtiovarainministeri Christine Lagarde oli pettynyt Saksan yksipuolisesta lyhyeksi myynnin kiellosta.

– Ranskalle on aivan valtavan tärkeää, että voidaan sanoa Ranskan ja Saksan johtavan yhdessä EU:ta. Muuta uskottavaa partneria heillä ei ole.

Myös eurooppalaisella puoluekartalla rintamalinjat syventyvät. Valtaosassa unionin jäsenmaiden hallituksista on keskusta-oikeistolaisia.

Sosiaalidemokraattinen pääministeri löytyy vain seitsemästä jäsenmaasta. Merkittävimpiä ovat muun muassa ylivelkaisten Espanjan ja Portugalin demaripääministerit. Myös Kreikan pääministeri George Papandreou on sosialisti.

– Asioista päättävät porvarihallitukset ja harvat demarihallitukset ovat kurimuksessa.

Antolan mukaan porvarihallitukset vetävät nyt suuntaviivoja koko Euroopalle. Nämä toimet voivat vaikuttaa pitkälle Euroopan tulevaisuuteen.