Kirjaudu ▼
 

Leikkiikö EKP sittenkin tulella?

Hannelore Foerster/Bloomberg News
Leikkiikö EKP sittenkin tulella?
EKP lähti vaikealle ja ehkä myös vaaralliselle tielle, kun se ryhtyi ostamaan eurovaltioiden velkakirjoja. Itse EKP kiistää käynnistäneensä setelirahoitusta, mutta tämä voi olla pelkkää rauhoittelua. Saksan rahatalouden täystuho 1920-luvun alussa varoittaa yhä setelirahoituksen vaaroista.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Euroalueen keskuspankki EKP osti viime viikolla velkaisimpien eurovaltioiden velkakirjoja 16,5 miljardilla eurolla. Summa on eurovaltioiden velkataakan rinnalla pieni, mutta velkakirjaostojen merkitys voi osoittautua huimasti kokoaan suuremmaksi.

Noilla velkakirjaostoillaan EKP onnistui selvästi rauhoittamaan euroalueen rahoitusmarkkinoita ja jarruttamaan pääoman pakoa eurosta. Hätätoimien välittömät seuraukset lienee siis helppo tulkita suopeiksi.

Rahapoliittisen kokeilun pitkäaikaiset seuraukset voivat sen sijaan olla arvaamattomia.

EKP saattoi ottaa ensi askelensa vaikealla ja mahdollisesti myös vaarallisella tiellä, joka johti Saksan 1920-luvun alkuvuosina hirmuiseen inflaatioon ja lopulta maan valuutan ja samalla koko rahatalouden täystuhoon.

Vielä inflaation kiihtymisestä tuskin on pelkoa, sillä taloudessa lienee edelleen enemmän deflatorisia kuin inflatorisia paineita. Mutta sen on myöntänyt osa EKP:n johdostakin, että nyt EKP leikkii tulella.

Suora setelirahoitus
EKP:ltä kielletty

EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet on viikon kuluessa moneen otteeseen kiistänyt pankin lähteneen niin sanottuun setelirahoitukseen eli eurovaltioiden alijäämien rahoittamiseen.

EKP:n toimintaa ohjaavat säännöt kieltävät pankilta eurovaltioiden suoran rahoittamisen. Mutta valtioiden epäsuora rahoittaminen ei ole kiellettyä.

Ero suoran ja epäsuoran setelirahoituksen välillä voi olla EKP:n sääntöjen tulkinnassa ratkaiseva, mutta käytännössä ero on hiuksenhieno. Eikä suoran ja epäsuoran setelirahoituksen seurauksissa välttämättä ole senkään vertaa eroa.

Kummalla tahansa setelirahoituksen tavalla keskuspankki helpottaa velkaisen valtion alijäämien rahoittamista.

Suorassa setelirahoituksessa keskuspankki rahoittaa velkaista valtiota myöntämällä tälle keskuspankkiluottoja. Epäsuoralla setelirahoituksella keskuspankki rahoittaa valtion rahoittajia. 

Kummassakin tapauksessa valtion alijäämiä tilkitään karkeasti pelkistäen keskuspankin varta vasten tähän tarkoitukseen "painamalla" uunituoreella rahalla.

Velkakirjaostot
synnyttivät rahaa

Suoran setelirahoituksen asemesta EKP lähti viime viikolla eurovaltioiden epäsuoraan rahoittamiseen ostamalla eurovaltioiden liikkeeseen laskemia velkakirjoja korkomarkkinoilta.

Käytännössä EKP osti velkaisimpien eurovaltioiden obligaatioita korkomarkkinoiden välittäjinä toimivilta pankeilta. Noihin ostoihin käyttämänsä 16,5 miljardia euroa EKP synnytti nappia painamalla niin kuin vain keskuspankki voi tehdä.

Kaupoilla EKP syötti pankkijärjestelmään 16,5 miljardia euroa painotuoretta rahaa. Pankit voivat puolestaan monistaa tuota rahaa lainaamalla omille asiakkailleen karkeasti kymmenkertaisen määrän euroja.

Näin talouteen voi hyvin nopeasti syntyä suuri määrä uutta rahaa – ja vastaavasti inflaatiopaineita tai pelkoa inflaation kiihtymisestä. Tätä EKP ei halua, ja siksi se on ilmoittanut "steriloivansa" velkakirjaostonsa kumoamalla ostojen vaikutuksen rahan tarjontaan.

EKP:n ilmoitus velkakirjaostojen "steriloinnista" voi kuitenkin olla pelkkää talouden mielialalääkettä, jolla EKP haluaa torjua inflaatiopelkoja.

Suurpankit epäilevät
"steriloinnin" tehoa

Periaatteessa EKP "steriloi" viimeviikkoisten velkakirjaostojensa vaikutuksen rahan tarjontaan eilen, kun se imuroi pankkijärjestelmästä täsmälleen velkakirjaostoihinsa käyttämänsä määrän rahaa.

EKP järjesti keskuspankkirahoitukseen oikeutetuille pankeille talletushuutokaupan, jonka tuloksena se kokosi pankeilta yhteensä 16,5 miljardia euroa omille talletustileilleen.

Taloudesta poistui sama summa rahaa kuin EKP oli aiemmin sinne syöttänyt. EKP:n "steriloinnin" teho on silti kyseenalainen.

Euroalueen velkakirjamarkkinoilla toimivat suurpankit, kuten JP Morgan Chase, Barclays Capital, Deutsche Bank ja Royal Bank of Scotland, ovat alkuviikon markkinakatsauksissaan vuoron perään epäilleet EKP:n "steriloinnin" tehoa.

Pankkien korkostrategit ja ekonomistit sanovat suoraan, että EKP:n "sterilointi" on tehotonta. Pankkien mukaan EKP on käynnistänyt suorasukaisen setelirahoituksen – jota on hyvin suurella todennäköisyydellä odotettavissa lisää.

Rauhoittava puhe
torjuu inflaatiopelkoa

EKP:n velkakirjaostojen "steriloinnin" teho jää toivottua heikommaksi kolmella perusteella:

1) Ainakin ensimmäisten velkakirjaostojen "sterilointiin" tarkoitetut keskuspankkitalletukset ovat vain yhden viikon mittaisia, mutta ostamansa velkakirjat EKP pitänee eräpäivään asti.

2) Velkakirjaostoja vastaavat keskuspankkitalletukset kelpaavat uusien keskuspankkiluottojen vakuudeksi, eli talletuksiin rahaa kiinnittäneet pankit voivat lainata EKP:lta saman summan rahaa.

3) Samaan aikaan EKP:n velkakirjaostojen ja niitä "steriloivien" toimien kanssa EKP jatkaa edelleen keskuspankkirahoituksen tarjoamista pankeille rajoituksetta.

EKP:n velkakirjaostoja ja niiden "sterilointia" arvioineet markkinakatsaukset ovatkin päätelleet, että euroalueen pankkijärjestelmässä vellova rahamäärä ei itse asiassa ole parhaillaan EKP:n hallinnassa.

Tämä ei suinkaan tarkoita välittömästi valtoimeksi karkaavia inflaatiopaineita. Mutta tarkoittaa se ainakin, että ilmoitukset EKP:n velkakirjaostojen "steriloinnista" ovat lähinnä inflaatiopelkojen rauhoittelua.

EKP:lla pari prosenttia
kriisivaltioiden velasta

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

EKP tuskin onnistuu laukaisemaan inflaatiota laukkaan viimeviikkoisilla 16,5 miljardin euron velkakirjaostoillaan, vaikka haluaisi. Mutta ennen pitkää inflaatiopelot voivat kasvaa, jos EKP jatkaa velkakirjaostojaan ja käyttää niihin suuria summia.

Euroalueen pankeilla on ennestään keskuspankin talletustileillä yli 300 miljardia euroa enemmän kuin tarvitsisi. Pankkijärjestelmässä on toisin sanoen parikymmenkertaisesti velkakirjaostojen määrää runsaammin "ylimääräistä" likviditeettiä.

EKP:n viime viikolla velkakirjaostoihinsa käyttämä rahasumma on pieni myös, jos sitä verrataan velkaisimpien eurovaltioiden liikkeessä olevien velkakirjojen kokonaismäärään.

Italialaisen Unicredit-pankin mukaan EKP:n ostot vastaavat kahta prosenttia Kreikan, Portugalin, Irlannin ja Espanjan korkomarkkinoilla noteeratuista velkakirjoista.

EKP ei ole kertonut, minkä valtioiden velkakirjoja se ostaa eikä myöskään ostoihin aikomaansa rahasummaa. Unicredit laskee, että ostoja pitäisi jatkaa 70 miljardilla eurolla ennen kuin EKP:llä olisi hallussaan edes kymmenen prosenttia neljän velkaisimman eurovaltion velkakirjoista.

Yksityiset sijoittajat
karttavat kriisivaltioita

EKP:n velkakirjaostojen taukoaminen viime viikon lopulla käänsi velkaisimpien eurovaltioiden markkinakorot uudelleen nousuun. Jos EKP haluaa vakauttaa markkinoita ja pitää velkaisimpienkin valtioiden markkinakorot rauhallisina, odottavat pankit sen palaavan markkinoille uusin ostoin.

Vielä EKP:n sen enempää kuin EU:n, euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tukitoimet eivät ole palauttaneet rahoitusmarkkinoiden luottamusta ainakaan velkaisimpien eurovaltioiden rahoitusnäkymiin.

Esimerkiksi maailman suurin yksityinen korkosijoittaja, yhdysvaltalainen korkorahastoyhtiö Pimco on ilmoittanut edelleen karttavansa velkaisimpien eurovaltioiden velkakirjoja.

Vapaasti omat sijoituskohteensa valitsevat yksityiset sijoittajat karttavat edelleen liian suuriksi arvioimiaan eurovaltioiden luottoriskejä. Ilmeisesti vain EKP on enää valmis ostamaan tuota riskiä.

Yksityisten ostajien puuttuminen markkinoilta merkitsi, että ilman EKP:n ostoja korot alkoivat taas nousta. Mitä rauhattomammiksi valtionlainamarkkinat taas muuttuvat sitä varmemmin EKP jatkaa ostojaan.

Yhdysvaltalaispankki Goldman Sachsin Euroopan ekonomistien mukaan olisi todella omituista, ellei EKP olisi tarvittaessa valmis jatkamaan valitsemallaan tiellä.

Setelirahoitus tuhosi
Saksan rahatalouden

Ranskalaispankki Societe Generalen strateginen sijoitustutkimus on useissa viimeaikaisissa markkina-analyyseissään muistuttanut, että Saksan 1920-luvun alkuvuosien tuhoisa hyperinflaatio sai alkunsa alun perin hallituksi uskotusta setelirahoituksesta.

Ensimmäisen maailmansodan sotakorvauksien maksamisesta ylivoimaisiin velkoihin vaipunut Saksan valtio ryhtyi kohtalokkain seurauksin maksattamaan velkojaan keskuspankin setelirahoituksen avulla.

Alkujaan rajoitetuksi ja ennen kaikkea tieteellisen tarkoin hallituksi uskottu rahapolitiikan ja talouspolitiikan yhdistelmä johti lopulta Saksan rahan ja koko rahatalouden täydelliseen tuhoutumiseen.

Saksan painajaiskokemuksiin viittaa myös yhdysvaltalaispankki JP Morgan Chase, joka muistuttaa inflaation kiihtymisestä varkain. Saksassa oli vuoden 1921 alkupuolella vielä deflaatio mutta saman vuoden lopussa inflaatio laukkasi jo 500 prosentin vuosivauhtia.

Vuosien 1921–1923 kuluessa Saksan kuluttajahinnat nousivat kymmeniä miljardeja prosentteja. Noina vuosina taloudessa liikkeessä oleva rahamäärä kasvoi räjähdysmäisesti. Ja vielä vinhemmaksi kiihtyi rahan kiertonopeus.

Inflaation karkaamisesta
ei näy vielä merkkejä

Vielä ei eurotaloudessa ole pienintäkään merkkiä inflaation kiihtymisestä. Niin sanottu pohjahintainflaatio on edelleen yhden prosentin alapuolella ja laajempi kuluttajahintainflaatiokin on yhä selvästi EKP:n tavoitteleman vajaan kahden prosentin alapuolella.

Siksi voi olla ennenaikaista tai jopa turhaa pelätä EKP:n velkakirjaostojen mahdollisesti aiheuttamia inflaatiopaineita tuhoisasta hyperinflaatiosta puhumattakaan.

Näin tuumaa ainakin suursijoittajia mahdollisimman viisaisiin sijoituspäätöksiin ja taloustulkintoihin neuvova analyysiyhtiö Lombard Street Research. Yhtiö pitää EKP:n velkakirjaostojen herättämiä inflaatiopelkoja aiheettomana hysteriana.

Yhtiö muistuttaa, että inflaatiopaineiden asemesta euroalueen taloudessa on kaikki enteet deflatorisesta taantumasta. Ainakin velkaisimmat euromaat ovat yhtiön mukaan melkoisella varmuudella menossa deflatoriseen lamaan. Siitä pitävät EU:n määräämät säästökuurit huolen.

EKP:n pitäisikin LSR:n mukaan edelleen keskittyä deflaation torjumiseen. Inflaatiohuolien aika on myöhemmin – paljon myöhemmin.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (63)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 7
EdellinenSeuraava

Anonyymi
EU voisi olla lahes riippumaton talousmahti. Riittavat sisamarkkinmat vaikka suljettuun talouteen.

Oma valuutta ilman keinottelumahdollisuutta ja oma teollisuus, olisi siis mahdollista.

Mutta, asioista paattavat omien jyrkien ja masojen lisaksi muut samantasoiset, niin voidaan unohtaa positiivinen kehitys. Kansojen valitsemat hymypojat ajavat ymmartamattomyyttaan meidat suohon.
Anonyymi: Talonmies 19.5.2010 11:50

Anonyymi
Jos tuota tuli-vertausta halutaan käyttää, niin voidaan sanoa että kyseessä on tuhansien hehtaarien metsäpalo, jota kylän pieni VPK sitten yrittää muutaman paloletkun voimin hillitä.

EKP on siis juuri tuo vertauksen VPK.
Anonyymi: Asioita seurannut 19.5.2010 11:53

Anonyymi
käsittääkseni USA on tehnyt jo pidemmän aikaa setelirahoitusta, miksei siellä ole samaa riskiä? vai onko syynä vain se että kyseessä valtio joka toteuttaa kapitalismia parhaimmillaan, voitot yksityisille ja tappiot valtiolle? johon meidänkin pitää pyrkiä aina vain enemmän, alku ollutkin jo lupaava.
Anonyymi: tiernapoika 19.5.2010 11:54

Anonyymi
Kun poliitikkojen hallinnoimat fiskaalitaloudet ovat ryöstäytyneet holtittoman velanoton kurimukseen, yrittää EKP epätoivoisesti tasapainoitella uskottavan euron ja keinotekoisen alhaisten korkojen välillä. Edellistä tarvitaan, jotta mm. tuontienergiasta ylettömän riippuvaisen euroalueen ostovoima maailmalla säilyisi ja jälkimmäistä tarvitaan, jotta usko ylivelkaantuneisiin talouden yksiköihin (valtiot, kunnat ja kotitaloudet säilyisi).

Tosiasiassa poliitikot ovat karkeasti epäonnistuneet omassa tehtävässään säädellä taloutta lain ja asetuksin. On päästetty syntymään kestämättömiä velkakuplia. Poliitikkojen selkärangattomuus on ajanut meidät ahdinkoon. Rajallisten resurssien maailmassa kaikille ei voi luvata kaikkea, vaikka äänten ostelu kerran 4 vuodessa uusittavaa valtakirjaa varten onkin kivaa.
Anonyymi: Julkissektoria ei vo 19.5.2010 11:55

Anonyymi
"EKP:n toimintaa ohjaavat säännöt kieltävät pankilta eurovaltioiden suoran rahoittamisen"

EKP on rikkonut sääntöjään vastaan ja menettänyt kaiken luottamuksen. Toista voi väittää ainoastaan moraaliltaan mädät lakimiehet. Tilanne ei palaudu hallintaan ennen kuin jotain merkittävää tehdään EKP:lle.
Anonyymi: Anekauppa&Rahanv 19.5.2010 11:59

Anonyymi
"Zimbabwen tie olkoot EKP:nkin tie"!
Setelikoneet laulamaan Hoosiannaa vain, ja inflaatio tuonne 50% per päivä, niin kyllä taas selviää kuin koira veräjästä.
Anonyymi: JooJoo 19.5.2010 12:02

Anonyymi
Ei kun se leikkii ihmisten varallisuudella ja rahoilla. Sitä ei vedellä samutetakaan
Anonyymi: LOL 19.5.2010 12:02

Anonyymi
Hyvä artikkeli!

Tilanteesta huolimatta joku pankki ilmoittaa (todennäköisesti Nordea), että nyt on aika ottaa korkokattoja asuntolainoihin tai muuta vedätystä.Korot ovat nykytasolla vielä vuodenkin päästä.
Anonyymi: Pankki kusettaa aina 19.5.2010 12:03

Anonyymi
Tosiasiassa poliitikot ovat karkeasti epäonnistuneet omassa tehtävässään säädellä taloutta lain ja asetuksin. On päästetty syntymään kestämättömiä velkakuplia. Poliitikkojen selkärangattomuus on ajanut meidät ahdinkoon.


Märkäkorva tullaan vielä muistamaan lapsenuskostaan velkaelvytystä kohtaan, ja siitä että kuunteli liikaa Tohtori K:n iltasatuja.

Oleellista julkisessa velanotossa on, miten monen euron edestä pysyvää BKT:tä yhdellä velkaeurolla luodaan. Syömävelalla ei luoda yhtään. Tarvittaisiin tilalle fiksuja tuotannollisia investointeja. Asuntorakentaminen ei ole sellaista.
Anonyymi: Masa 19.5.2010 12:03

Anonyymi
Ministeri Katainen markkinat ei ole läheskään rauhoittuneet teoistasi ja lupauksistasi huolimatta. Esittele seuraava liikkusi markkinoiden rauhoittamiseksi.
Otetaanko lisää velkaa niiltä joille sitä tarjotaan valtiontakauksilla, vai mitä tehdään.
Markkinat kuitenkin sukeltavat 3% vaudilla ja tahti vain kiihtyy.
Tulilanka palaa, selvitä meille tolloille nyt miten tastä mennään eteenpäin ja kuka maksaa loppulaskun.
Estraadi on nyt sinun toimi.
Anonyymi: Tsunami 19.5.2010 12:03
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 7
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä