Ottaako Suomi turhan suuren Kreikka-riskin?

Eduskunta päättää keskiviikkona 1,6 miljardin euron lisätalousarviosta, jolla on tarkoitus rahoittaa Kreikalle viime kuussa luvattu ja vappuviikonloppuna euromaiden kesken lopullisesti sovittu tukilaina.

Lisätalousarvioon varattava summa kattaa Suomen Kreikalle lupaaman noin 1,5 miljardin euron tukilainan ja lisäksi noin sadan miljoonan verran tukilainan "kasvunvaraa". Tuon verran Suomi varautuu kasvattamaan omaa lainaosuuttaan, jos joku muu euromaa vetäytyy Kreikan tukemisesta.

Suomen niin kuin useimpien muidenkin euromaiden kansanedustajat saavat tukilainaa koskevat esitykset eteensä niukoin tiedoin. Joiltakin olennaisilta osin Kreikka-lainoja koskevat tiedot ovat puutteellisia tai mahdollisesti jopa vääriä.

Lainapäätöksen tekeminen puutteellisin tai väärin tiedoin uhkaa johtaa turhaan riskinottamiseen. Kreikka-lainojen luottoriski voi kohota suuremmaksi kuin sen tarvitsisi.

Puolitoista miljardia euroa veronmaksajien varoja voi joutua vaakalaudalle sellaisin lainaehdoin, joilla yksikään huolellinen ja tarkkaavainen rahoittaja ei vaarantaisi omia varojaan. Eikä kyse ole pelkästään korosta.

Vakuudeton laina
altis luottoriskille

Kreikan tukiluotoista ja niiden ehdoista ei ole yhdessäkään euromaassa julkaistu yksityiskohtaisia tietoja, joten kansanedustajat joutuvat tekemään miljardipäätöksiä vajaiden tietojen perusteella.

Lainoista on kuitenkin eri lähteistä tihkunut julkisuuteen ennakkotietoja, joiden perusteella lainaehtoja voi epäillä turhan lepsuiksi. Tämä tarkoittaisi turhaa luottoriskiä.

Ensimmäinen omituisen lepsu piirre Kreikka-lainassa on se, että Suomi näyttää muiden euromaiden tavoin lupaavan Kreikalle lainaa ilman vakuuksia.

Osa kansanedustajista on vaatinut, että talous- ja rahoitusvaikeuksissa painivalta ja luottomarkkinoilla kyseenalaiseen valoon ajautuneelta Kreikalta pitäisi varmuuden vuoksi vaatia lainaa turvaavat vakuudet.

Ilmeisesti vakuusvaatimusta ei kuitenkaan ole lainoihin tulossa. Tämä puute altistaisi Suomen todennäköisesti turhalle luottoriskille.

Vakuusvaatimus
mahdollinen

Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) viimeviikkoisten lausuntojen mukaan Suomi ei voi vaatia Kreikka-lainalleen vakuuksia.

Kataisen mukaan vakuusvaatimus antaisi Kreikan vanhoille velkojille oikeuden irtisanoa luottojaan tai antaisi näille vastaavan oikeuden vakuudeksi asetettavaan Kreikan valtion omaisuuteen.

Taloussanomat on saanut haltuunsa useita Kreikan valtion yhä liikkeessä olevien joukkovelkakirjalainojen ehtoja.

Ainakaan näistä helleenivaltion laina-asiakirjoista ei löydy ainuttakaan sanaa, joka estäisi Suomen vakuusvaatimukset. Sen sijaan Kreikan vanhojen valtionvelkojen ehdoista löytyy täsmälleen päinvastainen maininta.

Vanhojen lainaehtojen mukaan Kreikan myöhemmin muille velkojilleen mahdollisesti antamat vakuudet eivät anna noiden vanhojen velkakirjojen haltijoille sen enempää oikeutta uusille velkojille mahdollisesti annettaviin vakuuksiin kuin vanhojen lainojen ennenaikaiseen irtisanomiseen.

Vanhoilla velkojilla
ei nokan koputtamista

Jos Kreikan vanhoissa velkakirjoissa olisi uusien lainasopimusten vakuuksia rajoittava ehto, löytyisi vanhojen lainojen ehdoista niin sanottu negative pledge -lauseke.

Tuota lauseketta ei ainakaan Taloussanomien hallussa olevista lainaehdoista löydy, vaan päin vastoin nimenomainen maininta sen puuttumisesta.

Toisin sanoen Kreikan vanhojen joukkovelkakirjojen haltijoilla ei ilmeisesti ole nokan koputtamista, vaikka Suomi vaatisi ja saisi turvaavat vakuudet omille Kreikka-lainoilleen.

Ja vaikka kyseinen negative pledge -lauseke olisi osassa Kreikan vanhojen lainojen ehdoista, ei tämäkään välttämättä estäisi Suomea vaatimasta vakuuksia lainalleen.

Jos lauseke antaisi vanhoille velkojille uusien velkojien kanssa yhtäläisen oikeuden uusien velkojen vakuudeksi pantattuun omaisuuteen, ei tämä sinänsä estäisi vakuusvaatimusta. Eikä tämä tarkoittaisi vanhojen lainojen irtisanomista.

Kuinka vahva on
velkojan asema?

Toinen Suomen Kreikka-riskiin olennaisesti vaikuttava lainaehto määrittelee lainojen etuoikeusasemaa mahdollisessa luotto-onnettomuudessa.

Ellei Suomi erikseen vaadi lainalleen vahvaa asemaa, voi lainasta turhan suuri osa jäädä mahdollisessa velkajärjestelyssä saamatta.

Eurooppalaisissa talouslehdissä julkaistujen mutta vahvistamattomien tietojen mukaan euromaiden tukilainoille on mahdollisesti kaavailtu heikompaa asemaa kuin Kreikan vanhojen velkojien saatavilla on.

Jos tiedot euromaille kaavaillusta niin sanotusta junior-asemasta pitävät paikkaansa, saisivat Suomi ja muut tukilainoja myöntäneet euromaat Kreikan mahdollisessa maksukyvyttömyystilanteessa lainojaan takaisin vasta kaikkien maan vanhojen velkojien jälkeen. Siis sen mitä olisi jäljellä. 

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF vaatii yleensä kriisimaille myöntämilleen hätälainoille muita velkojia vahvempaa niin sanottua super senior -etuoikeusasemaa.

Super senior -asemassa oleva velkoja saa mahdollisessa selvitystilanteessa ensin oman lainansa kokonaan takaisin ennen kuin heikommassa asemassa oleville velkojille maksetaan mitä jäljelle jää. Junior-velkojat jäävät viimeiseksi.

Saksan Kreikka-laina
ehkä lain vastainen

Hallitus on luvannut, että Suomi lainaa Kreikalle vajaat 1,5 miljardia euroa osana euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n jo huhtikuussa Kreikalle lupaamaa yhteensä 110 miljardin euron tukiluottoa.

Euromaiden osuus hätälainasta on 80 miljardia, josta suurimpana euromaana Saksan osuus on suurin, runsaat 22 miljardia euroa. IMF:n johtokunta vahvisti rahaston lupaaman 30 miljardin euron osuuden viime sunnuntaina.

Saksan eduskuntaa vastaavat liittopäivät vahvistivat maan hallituksen antaman lainalupauksen viime viikolla. Kreikan tukiluotto päätyi heti liittopäivien päätöksen jälkeen maan perustuslakituomioistuimeen mahdollisesti Saksan perustuslain ja EU-sopimusten vastaisena.

Jos perustuslakituomioistuin katsoo Saksan Kreikka-lainan sisältävän EU-sopimusten tai jopa Saksan perustuslain vastaista tukea löperöä talouspolitiikkaa harjoittaneelle eurovaltiolle, voi Saksan tukilaina peruuntua.

Jos Saksan perustuslakituomistuin tulkitsee tukipäätöksen laittomaksi, toivovat kanteen esittänyt talousprofessorien ryhmä voivansa vaatia tuomion perusteella Saksan eroa rahaliitosta.

Kreikan lainat
roskalainoja

EU-maiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston viime viikonlopun hätäkokouksissa sopimat satojen miljardien kriisituet eivät vaikuta Kreikalle jo aiemmin annettuihin tukilupauksiin.

Yhteensä parin viime viikon tukilupaukset kipuavat 860 miljardiin euroon.

Euromaiden Kreikalle lupaamat tukilainat riittävät kattamaan kriisivaltion rahoitustarpeen suunnilleen vuoden 2013 loppuun. Mittavat tukilupaukset ovat laskeneet Kreikan valtion markkinakorkoja viime viikkojen paniikkitasoilta, mutta korot ovat edelleen korkeat.

Markkinanoteerausten perusteella Kreikan valtio on edelleen maailman viiden riskipitoisimman edes jollakin tavoin järjestäytyneillä markkinoilla noteeratun valtion joukossa.

Luottoluokitusyhtiö Standard & Poors pitää Kreikan valtion velkakirjoja edelleen roskalainoina. Toinen luokittaja Moody's on viimeksi tällä viikolla ilmoittanut harkitsevansa roskaluokituksen antamista maalle.

Riskin suojaus
järjettömän kallista

Kreikan valtion edelleen erittäin heikkoa riskiluokitusta kuvastaa esimerkiksi se, että helleenivaltion velkakirjojen luottoriskeiltä suojaavat cds-luottoriskijohdannaiset ovat maailman valtioiden kalleimmasta päästä.

Tiistain cds-noteerausten perusteella Kreikkaa riskipitoisempia valtioita olivat ainoastaan Venezuela, Argentiina ja Pakistan. Uutistoimisto Bloombergin välittämien hintatietojen perusteella Kreikan parivuotuisen "luottoriskivakuutuksen" hinta oli 6,5 prosenttia suojattavan lainaerän nimellisarvosta.

Periaatteessa Suomen valtio voisi suojata oman Kreikka-lainansa luottoriskiä ostamalla sen suojaksi cds-sopimuksia.

Käytännössä cds-suojaus olisi kuitenkin erittäin kallista. Lisäksi se voisi olla poliittisesti kiusallista, sillä näin valtio liittyisi siihen spekulanttien "susilaumaan", jota eurojohtajat ovat viime aikoina ilmaisseet jahtaavansa.

Kreikka-lainan luottotappioriskin suojaaminen cds-sopimuksilla maksaisi enemmän kuin Suomi vaatii lainalleen korkoa. Yksikään yksityinen rahoittaja ei lähtisi sijoitukseen, jossa sijoitetun pääoman suojaamisesta pitäisi maksaa enemmän (6,5 prosenttia) kuin sijoitukselle on luvassa tuottoa (viisi prosenttia).

Tiistain korkonoteerausten perusteella markkinat arvioivat Kreikan valtion päätyvän Suomen kreikka-lainan kuluessa jonkinlaiseen luotto-onnettomuuteen noin 25 prosentin todennäköisyydellä.

Jos tuo arvio toteutuu, menettäisi Suomi 1,5 miljardin euron lainastaan noin 400 miljoonaa.