Tällä kriisikassalla ei pitkälle pötkitä
Hannelore Foerster/Bloomberg News
Euromaat, EU ja IMF ovat luvanneet käyttää satoja miljardeja euroja velkaisimpien eurovaltioiden tukiluottoihin. Summat ovat käsittämättömän suuria – mutta eivät välttämättä riittäviä. Tukisummien riittävyyden lisäksi epäilyä herättää, onko liian suuria velkoja ylipäätään mahdollista ratkaista uusilla lainoilla. Edessä voi joka tapauksessa olla velkasaneeraus.
11.5.2010 07:01
75
Euroopan unioni, euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat sitoutuneet käyttämään Kreikan auttamiseen 110 miljardia euroa ja muiden ylivelkaisten euromaiden auttamiseen tarvittaessa jopa 750 miljardia euroa.
Piikki on toisin sanoen auki yhteensä enimmillään 860 miljardin euron velkojen kuittaamiseen.
Summat ovat järkyttävän suuria.
Mutta siitä ei ole vielä pienintäkään varmuutta, ovatko tukisummat vieläkään riittävän suuria ratkaisemaan tätä kriisiä. Siitäkään ei ole varmuutta, onko tämä velkakriisi ylipäätään ratkaistavissa aina vain suuremmilla velkamäärillä.
Hirmuiset tukisummat ovat ainakin alkajaisiksi hätäluottoja, joskaan niiden takaisinmaksusta ei ole takeita. Tukiluotot voivat lopulta koitua luottotappioina suomalaisten ja muiden eurooppalaisten veronmaksajien tappioiksi.
Näin käy, jos tukea tarvitsevat maat kaikesta huolimatta päätyvät velkasaneeraukseen ennen kuin velkakriisi hellittää. Näin olettaa moni maanantaina euromaiden kriisiä katsauksissaan käsitellyt suurpankki ja analyysiyhtiö.
Eurovaltioilla velkaa
kymmenen kertaa tukipotti
Suuri osa euromaiden, EU:n ja IMF:n viikonlopun kriisikokouksissaan sopimien tukitoimien yksityiskohdista on edelleen arvailujen varassa.
Vielä ei ole varmuutta esimerkiksi siitä, suostuvatko yksittäisten EU-maiden parlamentit vahvistamaan viime viikonlopun entistäkin mittavammat tukilupaukset. EU pystyy jo olemassa olevin valtuuksin päättämään vain pienen osan lupauksista.
Se on kuitenkin melkoisella varmuudella tiedossa, että jättiläismäisistä mitoistaan huolimatta toistaiseksi päätetyt tukisummat eivät kovin pitkälle riitä. Siis, vaikka lupaukset toteutuisivat. Niin raskaissa veloissa euromaat ovat.
Kaikilla eurovaltioilla oli viime vuoden lopun pyöristetyin luvuin yhteensä velkaa 7 500 miljardia euroa. Velkaa on siis yhteensä kymmenen kertaa viime viikonloppuna päätetty 750 miljardin euron tukipaketti.
Kaikkien eurovaltioiden vanhoja velkoja erääntyy pelkästään tämän vuoden loppuun mennessä vielä noin tuhat miljardia euroa. Kuoletukset on tarkoitus maksaa uudella velalla, minkä lisäksi jokainen eurovaltio tarvitsee rutkasti uutta velkaa ammottavien alijäämien kattamiseen.
Kaikkea tänä vuonna uusittavaa velkaa tuskin kukaan veikkaa ongelmaluotoiksi, mutta eivät tarvittavat summat enää viime kuukausien kuohunnan ja epävarmuuden jälkeen varmojakaan ole.
Tukimiljardit riittäisivät
pankkien pelastamiseen
Pelkästään viiden velkaisimman eurovaltion, Kreikan, Portugalin, Irlannin, Espanjan ja Italian tämän ja ensi vuoden rahoitustarve nielisi joka ikisen tukiluottoihin toistaiseksi luvatun euron. Vaikka viime viikonlopun tukipotin päälle laskettaisiin Kreikalle jo aiemmin luvatut 110 miljardia euroa.
Karkeasti pelkistäen viime viikonloppuna EU-maiden sopimat tukimiljardit riittävät kunnolla vain yhden suuren ongelman "ratkaisemiseen".
Viikonlopun tukimiljardeilla EU voisi lunastaa muiden jäsenmaiden pankit ulos Etelä-Euroopan velkaisimpien eurovaltioiden luottoriskeistä.
Ranskan, Saksan ja muiden tukea luvanneiden euromaiden pankeilla on velkaisimmista euromaista epävarmoja saatavia kaiken kaikkiaan nyt luvattuja tukisummia runsaammin, mutta todennäköisesti tukimiljardit riittäisivät kattamaan valtaosan pankkien epävakaimmista valtioriskeistä.
Tukiluotoilla yhä
suurempiin velkoihin
Analyysiyhtiö Independent Strategy suhtautuu EU:n ja IMF:n sopimiin tukiohjelmiin epäluuloisesti, ja neuvoo asiakkaitaan suorasukaisesti edelleen visusti välttämään eurovaltioiden velkakirjoja.
Kansainvälisiä suursijoittajia neuvova analyysiyhtiö ei siis suosittele vain velkaisimpien eurovaltioiden karttamista, vaan viime viikonloppuisten tukipäätösten jälkeen se neuvoo karttamaan kaikkia eurovaltioita.
Yhtiön mukaan eurovaltioiden velkakriisi on jo karannut liian pitkälle, jotta jonkinlainen onnellinen loppu olisi enää mahdollinen. Jäljellä on parhaimmillaankin enää niin huonoja vaihtoehtoja, että varoistaan vaarin pitävän sijoittajan on viisainta pysyä loitolla.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Karkeasti pelkistäen euromaiden velkakriisi etenee Independent Strategyn mukaan joko liian lepsujen tukiehtojen takia aina vain suurempiin tukitarpeisiin ja kaikkien euromaiden kiihtyvään velkaantumiseen tai liian tiukkojen tukiehtojen takia velkaisimpien maiden velkasaneeraukseen.
Maanantain velkakirjamarkkinoilla oli jo merkkejä ensimmäisestä vaihtoehdosta. Kaikkein velkaisimpien eurovaltioiden markkinakorot laskivat roimasti, mutta vähävelkaisimpien, kuten Saksan ja Suomen korot nousivat.
Independent Strategyn mukaan on jättiläismäinen ja lisäksi kohtalokas väärinkäsitys kuvitella, että ylivelkaantumista olisi mahdollista parantaa velkaantumista lisäämällä. Yhtiön mukaan nyt päätetyt tukiohjelmat ajavat yhä syvemmälle velkoihin ainakin tuettavat maat ja pahimmillaan myös tukea luvanneet maat.
Lisää tukilupauksia
vai velkasaneeraus?
Toinen suursijoittajia kautta maailman neuvova analyysiyhtiö Lombard Street Research pitää mahdollisena, että paineet eurovaltioiden velkakirjamarkkinoilla kasvavat pian taas.
Yhtiö arvioi markkinavoimien oppineen muutaman viime kuukauden kuluessa ainakin sen läksyn, että tiukan paikan tullen Eurooppa taipuu aina vain suurempiin tukilupauksiin.
Siitä ei ole yhtiön mukaan minkäänlaisia takeita, että viime viikonlopun tukilupaukset riittävät kovin pitkäksi aikaa pitämään markkinat rauhallisina ja luottavaisina.
Mitä suurempi osa sijoittajista laskee, etteivät edes viime viikonloppuiset satojen miljardien eurojen tukiohjelmat ole mitään eurovaltioiden velkavuoren rinnalla, sitä pikemmin pääoma alkaa taas hakeutua muille markkinoille turvaan.
Ja sitä suurempi on seuraavan tukilupauksen taas oltava – elleivät päättäjät sitä ennen katkaise loputtomalta näyttävää velka- ja tukikierrettä velkaisimpien euromaiden velkasaneerauksella.
Velkaisimpien eurovaltioiden velkasaneeraus on tukiponnisteluista huolimatta ennen pitkää edessä, arvelivat maanantaina myös esimerkiksi suurpankki Citigroupin ekonomistit.
Kurssireaktio ei
takaa menestystä
Kolmas suursijoittajia neuvova analyysiyhtiö GaveKal Research varoittaa asiakkaitaan päättelemästä maanantain tai lähipäivien markkinaliikkeiden perusteella, ovatko viime viikonlopun tukiohjelmat tai edes EKP:n tukitoimet menestys vai eivät.
Yhtiö pitää todennäköisenä, että maanantain hurja kurssinousu oli suurelta osin viime viikkkoina massiivisiin mittoihin kasvaneen lyhyeksimyynnin kattamista jopa suoranaisin paniikkiostoin.
GaveKalin mielestä nyt olisi syytä pyrkiä arvioimaan euroalueen näkymiä lyhytaikaisia markkinaheilahteluja pidemmälle. Yhtiön oman arvion mukaan näkymät eivät ole järin houkuttelevat saati selkeät.
Eurovaltioiden rahoituskriisi voi GaveKalin mukaan joten kuten ratketa viime viikonlopun hätäohjelmilla ainoastaan kahdella edellytyksellä:
Ensimmäinen edellytys on, että EKP päästää velkaisimpien eurovaltioiden rahoittajat pälkähästä ostamalla tarvittaessa vaikka kaikki velkamaiden liikkeessä olevat velkakirjat.
Toinen edellytys on, että euromaat Saksaa myöten suostuvat luovuttamaan talouspoliittisen päätösvaltansa ylikansalliselle toimielimelle. Yhtiö pitää kumpaakin ehtoa perin epätodennäköisenä.
| Velkaisimmat eurovaltiot velkakierteessä | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Viiden velkaisimman eurovaltion velkarahoituksen tarve vuosina 2010-2013. Vuoden 2010 luvut toukokuusta vuoden loppuun. | |||||
| 2010, mrd eur | 2011, mrd eur | 2012, mrd eur | 2013, mrd eur | 2010-13, mrd eur | |
| Kreikka | |||||
| Erääntyvät lainat | 11,7 | 23,2 | 23,5 | 18,4 | |
| Budjettialijäämä | 16,1 | 10,6 | 5,5 | 4,1 | |
| Rahoitustarve | 27,8 | 33,9 | 29,0 | 22,4 | 113,0 |
| Portugali | |||||
| Erääntyvät lainat | 13,3 | 11,8 | 6,4 | 6,1 | |
| Budjettialijäämä | 10,0 | 8,1 | 5,8 | 3,6 | |
| Rahoitustarve | 23,3 | 19,9 | 12,1 | 9,6 | 64,9 |
| Espanja | |||||
| Erääntyvät lainat | 56,7 | 62,2 | 45,3 | 38,1 | |
| Budjettialijäämä | 76,0 | 58,9 | 42,5 | 24,7 | |
| Rahoitustarve | 132,7 | 121,2 | 87,9 | 62,9 | 404,7 |
| Italia | |||||
| Erääntyvät lainat | 186,3 | 142,4 | 124,6 | 74,4 | |
| Budjettialijäämä | 64,3 | 64,1 | 66,2 | 66,7 | |
| Rahoitustarve | 250,6 | 206,5 | 190,8 | 141,1 | 789,0 |
| Irlanti | |||||
| Erääntyvät lainat | 6,4 | 3,4 | 4,4 | 4,4 | |
| Budjettialijäämä | 13,8 | 12,0 | 8,9 | 5,9 | |
| Rahoitustarve | 20,1 | 15,5 | 13,3 | 10,4 | 59,3 |
| Rahoitustarve yht. | 454,5 | 396,9 | 333,1 | 246,4 | 1431,0 |
| Lähde: Bank of America | |||||
14
11
15
Kommentit (75)
yhteiskuntaan. Ja luontaistalouteen.
Ja vähemmällä turhalla roinalla.
ottmalla ne yhteiskunnan haltuun.
Ei tässä pessimisti tarvitse olla, realisti ainoastaan. Vekselivetoisuus on kautta aikojen ollut tuhoisaa, sitä se on edelleen.
Miksi sitä pitää tukea, sehän tulee toimeen ihan itekseen.
Jos pankkiherrat ja pääomapiirit tarvitsevat kerran noin mahtavat määrät tukea omiin hiekkalaatikko leikkeihinsä niin hoitakoot myös sotkunsa ihan itse.
Yleensäkään ei kannattamatonta toimintaa pidä tukea se vääristää kilpailua.
Hurri kertoo kolikon toisesta puolesta. Kuulitko esim. Kataisen tai Vanhasen kertovan tv:ssä eilen että suomen lainojen korot nousevat tehtyjen päätösten johdosta. Muutoinkin, jos tämä kriisipaketti on niin autuaaksi tekevä niin miksei tälläisiä pakettaja tehdä enemmän ja nopeammin kun tuntuu että se ei ole keltää edes pois?
Ei kai!
Näillä menetelmillä kotitaloudet touhuavat mm. pikavippien kanssa ja lopputuloksena on lähes aina vararikko ja velkasaneeraus. Em. menetelmällä lopullista romahdusta saa lykättyä eteenpäin mutta rysäys on sitäkin näyttävämpi.
Eurooppa ja Suomi sen mukana selvisivät vaikeista ajoista kuten toisesta maailmansodasta kuiville. Nyt reilut 60 rauhan ja kasvun vuotta ovat ajaneet Euroopan kuilun partaalle. Kun putoamme, pudotuksen syvyydestä ei ole tietoa.