Euron alamäki on vasta alussa

Osakemarkkinoiden heilahtelu jatkuu, eikä Kreikka-kaaos jätä euroakaan ennalleen. Rahamarkkinoilla pohditaan, kuinka syvälle euro ehtii ennen kesää vajota.

Eilen maanantaina euro vahvistui EU:n hätäpaketin ansiosta 1,31 dollariin, mutta tänään tiistaina se putosi taas 1,27 dollariin.

– Niin kauan kuin osakkeet käyvät näin vauhdikkaasti kaupaksi, euron arvo luisuu alaspäin, sanoo Pohjola Pankin valuutta-analyytikko Jari-Pekka Heinonen. 

– Lähimmän puolen vuoden aikana taso voisi pysyä suurin piirtein 1,25 dollarissa, sen jälkeen mennään ehkä 1,15 dollariin. Tämä tosin vaatii sitä, että markkinoiden luottamus EU:n Kreikka-ratkaisuun säilyy, kertoo Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius.

Samaa korostaa myös Heinonen: luottamus on voitettava vielä moneen kertaan.

– EU osti tällä paketillaan lähinnä aikaa. Jos Etelä-Euroopan maiden ongelmiin löytyy nopeasti uskottavia ratkaisuja, euro voi painua 1,20 dollariin. Se lienee piste, mihin lasku sitten joksikin aikaa pysäytetään, Heinonen arvioi.

Tuo raja olisi tuttu rahaliiton historiasta: euro oli aloittaessaan laskennallisesti 1,20 dollarissa. Vuoden 2002 syksyllä yhteisvaluutta painui toistaiseksi alimpaan arvoonsa, 0,83 dollariin.

– Pelkkä arvonlasku ei sinänsä ole huolestuttavaa. Eurohan on ollut koko olemassaolonsa ajan yliarvostettu, myös tuolloin pohjilla käydessään, Heinonen muistuttaa.

Euron luisulla
on jarruja

Tasan yhden taalan pariteettikurssiin euro ei todennäköisesti ainakaan äkkirysäyksellä putoa, lähinnä teknisistä syistä.

Euro on useimpien taloudeltaan ylijäämäisten maiden tärkein reservivaluutta: sitä on keskuspankeissa jemmassa tarpeeksi tasapainottamaan dollarin ja jenin heilahteluita.

– Yhdysvaltain keskuspankki pitää yhä sikäläiset korot matalina, ja euro on vielä pysynyt markkinoilla suosituimpana hajautusvaluuttana. Hyvin monet eri tekijät vaimentavat ja hidastavat kurssimuutoksia, Jari-Pekka Heinonen sanoo.

Yhdysvaltain ja Aasian maiden talouskasvun viriäminen vaikuttaa myös sikäläisiin valuuttaeroihin, suhteessa toisiinsa sekä euroon. Kaikilla itsenäisten valuuttojen mailla on myös käytössä liuta omia kurssimuutosjarrujaan.

Dollarikaan ei ole finanssikriisin jäljiltä täysin terveimmillään, joten kovin hurjaa kurssikaulaa se ei pysty euroon kiskaisemaan.

Tämän viikon markkinamyllerryksen perusteella euron kohtaloa ei voi vielä päätellä.

– Nyt on vielä poikkeustila ja helpotusralli päällä, kotiutetaan voittoja ja järjestellään sijoitusriskejä uudelleen. Euron romahdus vaatisi jotain ihan ennakoimatonta ja selvästi laajempaa turbulenssia, Tiina Helenius rauhoittelee.

Vientifirmoille hyvä
ja huono uutinen

Parin viime vuoden aikana euron vaihtokurssien suhde on ollut varsinkin täältä lähteville kaukomatkailijoille suotuisa. Jenkkilässä shoppailukin kannatti, kun euro käväisi 1,60 dollarissa.

Samaan aikaan suomalainen teollisuus on tuskaillut euron liiallista vahvuutta, joka söi kilpailukykyä.

– Kyllähän euron heikkeneminen auttaa vientiteollisuutta, mikäli se pystyy tekemään entistä enemmän kauppaa euroalueen ulkopuolelle. Vastaavasti joissain tuontitavaroissa näkyy hintojen nousua, Tiina Helenius sanoo.

Silläkin on väliä, halpeneeko euro "normaaleista" suhdannesyistä vai epäluuloisten spekulanttien takia.

– Jos euron alamäki johtuisi euroalueen hajoamispeloista ja korkoriskien kasvamisesta, tällainen uskottavuuden menetys olisi myös suomalaiselle teollisuudelle paha asia, Jari-Pekka Heinonen sanoo.

Suomalainen teollisuus kun haki euroon liittymisestä aikoinaan juuri uskottavuutta, vakaan valuutta-alueen turvaa.