Stressitesti: Näin Kreikka-kriisin hinta räjähtäisi

Kreikan ja muiden velkaisimpien eurovaltioiden markkinakorot lähtivät tiistaina taas uuteen nousuun, joten viikonloppuna Kreikalle luvattu mittava rahoitustuki rauhoitti rahoitusmarkkinoita vain yhden päivän ajan.

Myös euro heikkeni suhteessa muihin päävaluuttoihin. Rahoitusmarkkinat näyttävät siis suhtautuvan epäluuloisesti Kreikan ja muiden velkaisimpien eurovaltioiden näkymiin.

Rahoitusmarkkinoiden suuri huoli on, että Kreikalle luvattu tuki ei riitä estämään maan maksuhäiriöitä tai pahimmillaan jopa vararikkoa. Toinen suuri huolenaihe on, että julkisen talouden rahoituskriisi leviää Kreikasta muihin velkaisimpiin euromaihin, kuten Portugaliin, Irlantiin, Espanjaan ja jopa Italiaan.

Huolesta ovat kertoneet esimerkiksi eurovaltioiden velkakirjamarkkinat. Kreikan ja muiden velkaisimpien eurovaltioiden markkinakorot nousivat viime viikolla erittäin voimakkaasti, sitten laskivat maanantaina Kreikan saaman uuden tukilupauksen jälkeen, ja tiistaina lähtivät taas nousuun.

Markkinoiden mukaan eurokriisi ei ole vielä ohi, vaan voi vielä levitä Kreikasta muihin maihin. Jos näin käy, voi myös Kreikalle luvattu tuki mennä uusiksi.

Suomi euroalueen
vähävelkaisimpia

Muut euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat luvanneet tukea Kreikkaa kolmen vuoden aikana yhteensä 110 miljardin euron tukiluotoin. Euromaiden tukiosuus on 80 miljardia ja loput 30 miljardia euroa pulittaa IMF.

Euromaat ovat keskenään sopineet Kreikka-tuen jakamisesta kunkin maan kansantalouden mittojen mukaan. Saksa on luvannut maksaa suurimman tukiosuuden, noin 22 miljardia euroa.

Suomen osuus euromaiden tukipotista on vajaat kaksi prosenttia eli 1,5 miljardia euroa.

Tukea luvanneiden euromaiden on vielä saatava omilta parlamenteiltaan vahvistus maan osallistumiselle tukeen. Euromaiden sopimuksen mukaan jäljelle jäävät maat jakavat tuen keskenään, jos joku maa ei suostu tai kykene maksamaan osuuttaan.

Euromaiden yksituumaisuutta ei ole ainakaan vielä tämän uusimman tukilupauksen jälkeen koeteltu, mutta osa kansainvälisistä korkosijoittajista epäilee heikoimpien tukea luvanneiden maiden maksukykyä.

Suomi kuuluu euroalueen harvoihin, vielä edes joten kuten vakavaraisiin maihin, joten Suomi jäänee viimeisten maksajien joukkoon.

Velkaisimmat tukijat
itsekin vaikeuksissa 

Jopa kolmasosan euromaiden 80 miljardin euron Kreikka-tuesta ovat luvanneet sellaiset euromaat, jotka ainakin rahoitusmarkkinoiden korkonoteerausten perusteella ovat vaarassa itsekin joutua tuen varaan.

Jos tukea luvanneiden valtioiden omat markkinakorot nousevat Kreikalta vaadittavan viiden prosentin yläpuolelle, muuttuu tuki näiltä osin mielettömäksi – ja jää todennäköisesti maksamatta.

Viime viikolla eurovaltioiden velkakirjamarkkinat esittivät yli viiden prosentin korkovaatimuksia Kreikan lisäksi Portugalin ja Irlannin keskipitkistä velkakirjoista. Nämä ovat myös Kreikan jälkeen velkaisimmat eurovaltiot.

Alle prosenttiyksikön päässä viiden prosentin koroista olivat seuraavaksi velkaisimmat euromaat Espanja ja Italia.

Portugali ja Irlanti ovat euroalueen pieniä maita, eikä niiden osallistuminen Kreikan tukemiseen liene ratkaisevaa. Mutta Espanja ja Italia kuuluvat euroalueen suurimpiin maihin, ja niiden vetäytyminen todennäköisesti vaarantaisi koko Kreikka-tuen.

Koko tuki voi kariutua
Espanjaan ja Italiaan

Kreikalle luvattu yhteensä 110 miljardin euron tukirahoitus kattaa maan rahoitustarpeen jokseenkin tarkalleen vuoden 2013 loppuun asti.

Tuen turvin Kreikka pystyy maksamaan kaikki vuoden 2013 loppuun mennessä erääntyvät vanhat velkansa ja lisäksi kattamaan siihen mennessä kertyvät valtiontalouden alijäämänsä.

Yhdysvaltain suurimpiin pankkeihin kuuluvan Bank of American (BofA) tuoreen markkinakatsauksen mukaan Portugalin samalla tavoin laskettu rahoitustarve on vuoden 2013 loppuun mennessä 65 miljardia euroa. Irlannilla on vastaavaa velan tarvetta 60 miljardia euroa.

Portugalin ja Irlannin yhteenlaskettu kolmen lähivuoden rahoitustarve on siis karkeasti samaa luokkaa kuin Kreikalle luvattu rahoitustuki.

Espanja ja varsinkin Italia ovat kuitenkin jo aivan toista maata.

BofA arvioi Espanjan lähivuosien rahoitustarpeeksi vähän yli 400 miljardia euroa ja Italian tarpeeksi peräti vajaat 800 miljardia euroa. Niiden yhteenlaskettu osuus Kreikalle luvatusta tuesta on noin kolmannes eli vajaat 25 miljardia euroa.

Suomen lasku paisuu,
jos tukijoukko harvenee

Taloussanomat selvitti "stressitestillä", kuinka paljon Kreikan tai muiden velkaisimpien eurovaltioiden pelastamisesta voi koitua Suomelle ja muille maksajamaille kuluja, jos maksajien määrä supistuu tai tuettavien määrä kasvaa.

Rasituslaskelman miedompi versio perustuu oletukseen, jonka mukaan Kreikalle luvatusta tuesta lipeävät omien rahoitusvaikeuksiensa perusteella pois muut velkaisimmat eurovaltiot Portugali, Irlanti, Espanja ja Italia.

Toinen oletus on, että jäljelle jäävät maksajat jakavat keskenään koko Kreikalle luvatun 80 miljardin euron tuen alkuperäisillä maksuosuuksilla.

Näin harvenevalla maksajien joukolla Suomen tukiosuudeksi tulisi alkuperäisen 1,5 miljardin euron asemesta 2,3 miljardia euroa. Saksan osuus kasvaisi 22 miljardista 34 miljardiin euroon.

Pienimpien maksajamaiden Portugalin ja Irlannin vetäytyminen maksajien joukosta ei ehkä vaarantaisi Kreikan tukea, sillä niiden tukiosuus on yhteensä alle viisi prosenttia. Espanjan ja Italian vetäytyminen voisi kaataa koko tuen.

Velkaisimpien euromaiden
rahoitustarve 1 400 miljardia

Tukipaketin raskaampi rasituslaskelma olettaa, että pelkän Kreikan asemesta tuen varaan ajautuvat kaikki viisi velkaisinta eurovaltiota.

Tästä koituisi Suomelle ja muille jäljelle jääville maksajamaille mahdottomat kustannukset. Tämä painajaisvaihtoehto mitä todennäköisimmin kaataisi koko tukipaketin ja mahdollisesti myös rahaliiton.

Taloussanomat laski tukipaketin kustannukset oletuksella, jonka mukaan kaikki viisi velkaisinta eurovaltiota saisivat tukea kolmen lähivuoden rahoitustarpeensa verran. Tukisummat vastaisivat Kreikalle luvattua tukea.

Toinen oletus on, että tuki jaettaisiin maksamiseen osallistuvien euromaiden ja IMF:n kesken samassa suhteessa kuin Kreikalle luvattu tuki.

Viiden velkaisimman eurovaltion rahoitustarve vuoden 2013 loppuun mennessä on yhteensä 1 400 miljardia euroa. Jos tuo summa katettaisiin tukilainoin samaan tapaan kuin Kreikalle luvattu 110 miljardia euroa, olisi maksajiksi jäävien euromaiden osuus pyöreät 1000 miljardia euroa ja IMF:n osuus vajaat 400 miljardia.

Selviäisikö Suomi
30 miljardin laskusta?

Suomen tukitaakka räjähtäisi tässä kauhulaskelmassa 30 miljardiin euroon. Saksa joutuisi maksamaan lähes 450 miljardia euroa. Suomelle 30 miljardia euroa tarkoittaisi tuen räjähtämistä 20 kertaa Kreikalle luvattua suuremmaksi. 

Käytännössä kaikkien viiden velkaisimman eurovaltion pelastaminen aiheuttaisi Suomelle ja muille maksajamaille jopa Taloussanomien kaavamaista laskelmaa suuremman laskun.

Lisähintaa Suomelle ja muille maksajille kertyisi miljarditolkulla siitä, että IMF:n 400 miljardin euron tukiosuus ajaisi rahaston omien rahoittajamaidensa, kuten Suomen kukkaroille.

Stressitestin luvut ovat järkyttävän suuria, mutta vastaavat karkeasti suurimpia sijoituspankkien ja analyysiyhtiöiden esittämiä arvioita ylivelkaisten euromaiden lopulta tarvitsemasta tuesta.

Kokonaisuudessaan jopa tuhannen miljardin euron tukiarvioon ovat viimeaikaisissa euroalueen analyyseissään päätyneet esimerkiksi kansainvälisen politiikan ja talouden riskianalyyseihin erikoistunut analyysiyhtiö Stratfor ja IMF:n entinen pääekonomisti Simon Johnson.

Kokonaan toinen asia on, ovatko moiset tukisummat poliittisesti mahdollisia – tai saavatko edes vakavaraisimmat eurovaltiot moisia summia markkinoilta ilman korkojen kohoamista korkeuksiin.