Onko Kreikka uusi Lehman Brothers?

Euroopan talousviranomaiset yrittävät vielä parhaansa mukaan saada hallintaansa sen saman rahoitusmarkkinoiden helvetinkoneen, joka riistäytyi Yhdysvaltain viranomaisten hallinnasta vuoden 2008 syyskuussa.

Tuolloin investointipankki Lehman Brothersin konkurssi kärjisti Yhdysvaltain riskipitoisimmasta asuntorahoituksesta alkaneen subprime-kriisin ensin maailmanlaajuiseksi finanssikriisiksi ja heti perään koko maailman talouskriisiksi.

Lehmanin kaatumisen suorat ja epäsuorat seuraukset olivat suistaa koko maailman rahoitusjärjestelmän ja sen perässä koko muun talouden tuhoon. Ainoastaan maailman keskuspankkien ja valtioiden historiallisen mittaluokan tukitoimet estivät talouden täystuhon.

Nyt Kreikan ylivelkaisen valtion rahoitusongelmista alkanut kriisi sisältää jo pelottavan paljon Lehman-kriisin piirteitä. Kreikan kriisissä on jopa riski Lehmania tuhoisampaan ketjureaktioon. Helvetinkone on jo saattanut käynnistyä.

Kyllä, Kreikka on
seuraava Lehman

Kansainvälisten suursijoittajien arvostama riippumaton analyysiyhtiö Capital Economics kysyy suoraan tuoreen raporttinsa otsikossa, Onko Kreikka seuraava Lehman (Is Greece the next Lehmans?).

Kysymys voi kuulostaa liioittelevalta synkistelyltä, eikä vastaus oikeastaan edes voi olla muuta kuin valistunutta puntarointia. Ei kysymystä kuitenkaan voi jättää huomiotta.

Kysymyksen esittävä analyysiyhtiö on ajoissa varoittanut asiakkaitaan esimerkiksi viime vuosituhannen lopun teknokuplasta ja myöhemmin Yhdysvaltain ja monien muiden maiden kiinteistökuplasta ja lopulta myös koko maailmaa rasittavasta velkakuplasta.

Capital Economics vastaa itse omaan kysymykseensä yksiselitteisen myöntävästi: yhtiön mielestä Kreikassa on uuden Lehmanin ainekset. Kreikan kriisistä voi yhtiön mukaan käynnistyä jopa koko maailman rahoitusjärjestelmän ja talouden vaarantava ketjureaktio.

Karkeasti ottaen Kreikan kriisin mahdolliset seuraukset poikkeavat Lehman-kriisin seurauksista vain yhdellä tavalla: nyt tuhoa voi syntyä vielä enemmän.

Auttajien on pakko
lainata tukirahat

Suurin suora riski Kreikan käynnistämässä ketjureaktiossa on, että se vetää perässään velkasyöveriin kasvavan määrän auttajiaan. Jos näin käy, loppuvat pian auttajat.

Ensi oireet velkakurimuksen voimasta ovat näkyneet eurovaltioiden velkakirjamarkkinoilla jo tällä viikolla.

Muut euromaat lupasivat pari viikkoa sitten lainata Kreikalle 30 miljardia euroa viiden prosentin korolla. Yksikään tukilainaa luvannut maa ei ole kuitenkaan varoissaan, vaan jokaisen tukijamaan on lainattava rahoitusmarkkinoilta Kreikalle lupaamansa tukirahat.

Euromaiden keskinäisessä rahoitustuessa on edes teoriassa jonkinlaista itua vain sillä ehdolla, että tuen antaja saa itse markkinoilta luottoa Kreikalta pyytämäänsä viittä prosenttia edullisemmin.

Tällä viikolla tuo raja on kuitenkin ylittynyt jo Portugalilta ja Irlannilta. Hetkittäin osa Espanjan ja Italian valtioiden markkinakoroista on ollut lähellä lipsua tuon kriittisen viiden prosentin rajan yläpuolelle. Yhtälö ei yksinkertaisesti toimi.

Tuen tarve voi
kasvaa liian suureksi

Kansainvälisen politiikan ja talouden riskianalyyseihin erikoistunut analyysiyhtiö Stratfor arvioi omassa Eurooppa-analyysissään, että kasvava joukko euroalueen velkaisimpia valtioita voi hyvin nopeasti olla tuen tarpeessa.

Jos autettavien joukkoon liittyvät Kreikan lisäksi Portugali ja varsinkin suurimpiin euromaihin kuuluvat Espanja ja Italia, voi tuen tarve yhtiön laskelmien mukaan pian olla 30 miljardin asemesta huimat tuhat miljardia euroa. 

Noin mittava tuki voisi hyvin helposti jäädä pelkäksi puheeksi, sillä tukitaakka jakautuisi sitä harvempien maiden kontolle mitä laajemmaksi paisuisi tuettavien maiden ryhmä.

Stratfor muistuttaa, ettei Euroopassa ole käynnissä pelkästään talous- ja rahoituskriisi, vaan yhtiö näkee vanhalla mantereella runsaasti myös poliittisen kriisin oireita.

Lehmanin konkurssi tai sen seuraukset eivät vaarantaneet EU:n talous- ja rahaliiton tulevaisuutta, mutta Kreikan kriisi voi vaarantaa.

Kaatuuko Kreikka
vai vasta seuraava?

Vielä ei ole aivan varmaa, onko Kreikka uusi Lehman. Capital Economics muistuttaa toisesta pankkimaailman verrokkiyhtiöstä, Bear Stearnsista. Vaihtoehtovertaus tuskin mairittelee Kreikkaa, mutta se antaa toivoa lopullisen tuhon väistämisestä – tai ainakin lykkäytymisestä.

Bear Stearns oli Lehmania pienempi investointipankki, joka kaatui samoihin subprime-riskeihin kuin Lehman myöhemmin. Bear Stearns ei kuitenkaan kaatunut konkurssiin, vaan Yhdysvaltain viranomaisten avustuksella vahvemman kilpailijansa JP Morgan Chasen syliin.

Capital Economics pitää toisin sanoen edelleen mahdollisena, että Saksa ja muut Kreikkaa vakavaraisemmat euromaat onnistuvat yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa pitämään Kreikan pystyssä.

Kreikan valtion vararikon tai edes velkajärjestelyn välttäminen on yhtiön mukaan enää mahdollista muiden maiden mittavan raha-avun turvin. Tämä voi onnistua, sillä Kreikka on euroalueen pienimpiä maita ja Kreikan velka koko euroalueen mitoissa verrattain pieni.

Bear Stearns -vertaus tarkoittaisi Capital Economicsin mukaan, että Kreikka pelastuu mutta seuraava kriisimaa ei välttämättä pelastu. Lehman-vertaus tarkoittaisi, että edes Kreikka ei pelastuisi. Ero ei siis ole kovin suuri.

Kaikki maat ovat
raskaissa veloissa

Kreikan rahoituskriisin laajeneminen muihin ylivelkaisiin euromaihin ei ole oikeastaan enää vain uhka, vaan se on nyt jo pari viikkoa ollut käynnissä. Kriisi on myös tarttunut Kreikkaa rahoittaneisiin eurooppalaisiin pankkeihin.

Tämä lähitartunta ei kuitenkaan ole pahinta, mihin Kreikan kriisi voi johtaa.

Suurin Kreikan kriisiin liittyvä, mutta yhä toteutumaton riski on Capital Economicsin mukaan se, että Kreikan säikäyttämät rahoitusmarkkinat heräävät arvioimaan muidenkin ylivelkaisten valtioiden luottoriskejä kokonaan uudella ankaruudella.

Vaarana on, että pääoma alkaa kaikota maailman suurimpienkin valtioiden velkakirjoista. Capital Economics muistuttaa, ettei monen suurmaan julkinen talous ole juuri Kreikkaa hääppöisemmällä tolalla.

Britannia on Euroopan maista velkaisimpia ja osa sen julkisen talouden tunnusluvuista on jopa Kreikkaa surkeampia. Yhdysvallat on suunnilleen yhtä syvällä velkasuossa kuin suuret euromaat Saksa ja Ranska.

Japanin julkinen talous on kehittyneiden maiden ylivoimaisesti surkeimmassa kunnossa. Japanin rinnalla Kreikka on vakavarainen maa. Capital Economics arvioikin, että juuri Japanissa piilee parhaillaan kaikkein suurin valtioriski.

Japanin valtiossa
suurimmat riskit

Japanissa piilevästä julkisen talouden velkapommista on kirjoittanut tylyjä arvoita myös ranskalaispankki Societe Generalen arvostettu strateginen sijoitustutkimus.

Pankin ekonomistit arvioivat, että Japanin valtio voi olla jo hyvin lähellä edullisen velkarahoituksen loppua. Tämä hetki lähestyy, kun Japanin väki ikääntyy kehittyneen maailman nopeinta vauhtia ja samalla kotitalouksien säästämisaste laskee jyrkästi.

Pian Japanin valtiolla voi olla vaikeuksia rahoittaa mittavia alijäämiään kotimaisten säästöjen avulla. Valtion suurin rahoittaja, valtiollisen postilaitoksen eläkerahasto, on jo ilmoittanut ryhtyvänsä myymään valtion velkakirjoja selviytyäkseen nopeasti kasvavista eläkemaksuista.

Kun kotimainen velkakirjakysyntä ehtyy, joutuu Japanin valtio lähtemään kansainvälisille rahoitusmarkkinoille hakemaan uutta lainarahaa. Tämä tarkoittaa kilpailemista muiden, tuntuvasti vähemmän ylivelkaisten valtioiden kanssa sijoittajien suosiosta.

Societe Generalen ekonomistit arvelevat, että edes Japanin valtio ei löydä kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta tarvitsemiaan lainamääriä nykyisillä parin prosentin koroilla. Edessä on melkoisella varmuudella tuntuva korkojen kohoaminen – ja hyvin pian tämän jälkeen Kreikan kaltainen syöksykierre.

Japanin valtion velka on noin 200 prosenttia maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Suhdeluku on melkein kaksin verroin kehnompi kuin velkaisimpien eurovaltioiden vastaava. Edes Kreikalla ei ole julkista velkaa kuin vähän yli yhden vuoden bruttokansantuotteen verran.

Parikin prosenttia lisää korkokustannuksia paisuttaisi Japanin valtion rahoituskustannukset mahdottomiin mittoihin.

Vyönkiristys
uhkaa taloutta

Valtioiden laaja rahoituskriisi tai mahdollisesti jopa sen torjuminen voi herkästi suistaa maailman vasta edellisestä taantumasta vaivoin toipuvan talouden uuteen alamäkeen.

Klikkaa graafi auki.

Capital Economics arvioi tämän uuden taantuman todennäköisyyden jo nyt melko korkeaksi. Yhtiön mukaan tuplataantuman todennäköisyyttä kasvattavat julkisen talouden ennenaikaiset ja luultavasti myös liian kovakouraiset kiristystoimet.

Yhtiö arvioi, että varsinaiset elvytystoimet ja niiden talousvaikutukset ovat jo useimmissa maissa ohi ja niiden päättymisestä automaattisesti koituva kiristys jo käsillä. Nyt pelko rahoitusnäkymien heikkenemisestä ajaa nopeasti velkaantuvia valtioita vyönkiristyksiin.

Liian railakasta velkaantumista voi olla käytännössä jopa pakko karttaa, ellei edullista rahoitusta kerta kaikkiaan ole saatavilla. Vyönkiristys voi kuitenkin helposti sysätä vasta taantumasta toipuvan talouden uudestaan taantumaan.

Valtioilla ei varaa
uuteen elvytykseen

Useimmat maailman maat ovat nyt selvästi heikommassa kunnossa kuin viime taantuman alkaessa. Valtioiden velkataakkaa ovat tällä välin kasvattaneet useiden suurpankkien ja koko pankkijärjestelmän pelastamisen kustannukset sekä mittavat elvytysmenot.

Jokainen eurovaltio samoin kuin maailman muut suuret talousmaat ovat nyt paljon raskaammissa veloissa kuin ennen finanssikriisin ja taantuman alkamista. Kreikasta alkanut julkisen talouden rahoituskriisi on myös tehnyt selväksi, että edes valtiot eivät saa markkinoilta luottoa kuinka paljon tahansa.

Capital Economics pitääkin todennäköisenä, että nyt ovat viimeiset mittavat elvytysohjelmat loppusuoralla. Uusiin elvytysponnistuksiin saati pelastusoperaatioihin ei välttämättä ole varaa, vaikka tarvetta ilmenisi.

Jos yhä suurempien ja vahvempien valtioiden rahoitus alkaa käydä kireäksi, on yleinen korkotason kohoaminen suhdanteesta riippumatta edessä.

Lainarahan kallistuminen ajaisi yhä useamman ylivelkaisen valtion Kreikan jamaan. Sillä erolla, että Kreikalla on vielä mahdollisuus muiden maiden apuun.

Ajaako setelirahoitus
talouden kaaokseen?

Societe Generalen strateginen sijoitustutkimus on julkaissut useita raportteja siitä viimeisestä keinosta, jolla ahtaalle ajautuneet valtiot ovat ennenkin yrittäneet päästä pinteestä.

Pankki näkee esimerkiksi Japanin ja Yhdysvaltain julkisen talouden ahdingossa jo nyt paljon samoja piirteitä kuin esimerkiksi Saksan julkisessa taloudessa oli juuri ennen tuhoisan 1920-luvun alkamista.

Julkinen talous on itse asiassa jo nyt monessa länsimaassa toivottomammassa tilassa kuin Saksan talous oli ennen tuhoisan hyperinflaation kautta.

Esimerkiksi Kreikalta vaadittavat julkisen talouden kiristystoimet ovat suhteellisesti raskaammat kuin Saksalle ensimmäisen maailmansodan jälkeen määrätyt sotakorvaukset. Juuri noiden korvausten kattamiseksi Saksa turvautui setelipainoon ja lopulta ajautui talouskaaokseen ja suurtyöttömyyteen.

Societe Generale pitää mahdollisena, että valtiot tälläkin kerralla alkavat lopulta ratkoa mahdottomiksi käyvää rahoitustaan setelirahoituksella – ja ajautuvat talouskaaokseen.