Suomi hyötyy Kreikan kriisistä

Etenkin tuotteitaan euroalueen ulkopuolelle vieneet yhtiöt ovat hyötyneet.

Toisaalta valuuttakurssien heilahtelujen merkitys yrityksille on vähentynyt talouden muututtua globaalimmaksi ja yritysten suojautuessa aiempaa enemmän heilahteluja vastaan, arvioi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Aki Kangasharju Taloussanomille.

– On tästä ollut hyötyä, Kangasharju sanoo.

Samaan hengenvetoon Kangasharju kuitenkin muistuttaa yritysten toimintaympäristössä tapahtuneesta muutoksesta.

– Tänä päivänä suuyritysten verkostoituminen on niin massiivista, että on vaikea sanoa, mikä yhtiö on eurooppalainen ja mikä ei, Kangasharju sanoo.

– Tämä näkyy myös noususuhdanteessa. Kun euro kävi vahvimmillaan, teollisuus halusi repiä otsikoita, mutta ei se valuuttakurssiefekti nyt niin mahdottoman voimakas ollut, jos otetaan huomioon kysynnän romahdus.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Paavo Suni ja Nordean tutkimusjohtaja Roger Wessman arvioivat Ylen Aamu-tv:ssä tänään Kreikan ahdingon helpottaneen Suomen velansaantia.

Samaan aikaan, kun Kreikka on joutunut maksamaan koko ajan enemmän markkinoilta haetusta lainarahasta ja luottamus Portugaliin ja Espanjaan on rapautunut, sijoittajat ovat kiinnostuneet euroalueen paremmin käyttäytyvistä valtioista. VATT:n Kangasharju yhtyy Sunin ja Wessmanin arvioon.

– Suomen hyvä ja tiukka politiikka palkitaan juuri tällaisina aikoina.

Euroalueen valtiot ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF valmistelevat parhaillaan 45 miljardin euron lainaohjelmaa Kreikalle, jonka ensimmäiset suuret velat erääntyvät 19. toukokuuta. Näillä näkymin Kreikalle tarjoiltavat lainat nostaisivat Suomen velkataakkaa 550 miljoonalla eurolla. Tämän summan valtio hakisi markkinoilta. Kangasharju ei usko, että valtio velkataakan nousu riittäisi heikentämään Suomen luotettavuutta sijoittajien silmissä.

– Ne ovat sen verran pieniä summia, ettei se juuri vaikuta, Kangasharju sanoo.

Mutta ei Kangasharjukaan sentään kehota hurraamaan Kreikan rahoituskriisille. Jos kriisi leviää Portugaliin ja Espanjaan, seuraukset voivat olla nykyistä vakavammat myös suomalaisen teollisuuden kannalta.