Suomalaisten eläkerahoja on yhä Kreikassa

Suomalaiset eläkeyhtiöt omistavat jonkin verran Kreikan ja muidenkin euroalueen kriisimaiden joukkovelkakirjoja. Esimerkiksi Ilmarisella on Kreikan lainapapereissa noin 160–170 miljoonaa euroa.

Sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio huomauttaa, että Ilmarisen joukkovelkakirjasalkun koko on yhdeksän miljardia euroa.

– Suhteutettuna salkun kokoon sijoitus on pieni. Emme ole huolissamme, ettemmekö saisi aikanaan rahojamme takaisin.

Ilmarisella on Kreikan ja muiden euroalueen kriisimaiden velkakirjoja suunnilleen samassa suhteessa kuin näiden maiden osuus on euroalueen valtionlainojen indekseissä.

– Olemme halunneet optimoida sen, että saamme euroalueen valtionlainoille kilpailukykyistä tuottoa. Silloin niitä pitää olla hajautettuna useaan euromaahan, ja siinä on perusperiaatteena niiden painoarvo euroalueella.

Suurempi ongelma on
markkinoiden epävarmuus

Ritakallion mukaan yksittäiset sijoitukset Kreikan tai muiden kriisimaiden velkakirjoihin eivät ole lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä huolestuttava asia. Suurempi ongelma on kriisin vaikutus markkinoihin ylipäätään.

– Kun markkinoilla tulee voimakasta epävarmuutta, se vaikuttaa kaikkien omaisuuserien hintoihin. Silloin se on aina negatiivinen asia.

Muutkin suomalaiset eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet Kreikan velkakirjoihin. Valtion eläkerahaston korkosijoitusjohtajan Jukka Järvisen mukaan VER on koko kevään vähentänyt periferiamaiden lainapapereiden painoa salkussaan.

Periferiamaihin lasketaan Kreikan lisäksi Espanja, Portugali ja Irlanti. Kreikan osuus VER:n korkosalkusta on noin prosentti.

Helsingin Sanomat selvitti huhtikuun alussa eläkeyhtiöiden Kreikka-sijoituksia. Selvityksen perusteella Kuntien eläkevakuutuksella oli silloin 500 miljoonaa euroa Kreikan lainapapereissa. 

Kreikan ongelmat alkavat
heijastua laajalle

Ritakallion mukaan pikainen ratkaisu Kreikka-ongelmaan olisi tervetullut.

– Muuten markkina jatkaa epävarmana. Silloin tämä helposti leviää ja aletaan spekuloida, mitkä muut maat alkavat olla ongelmissa. Ensimmäisenä varmasti Portugali, velkaisimmassa päässä Italia ja korkean työttömyyden Espanja, Ritakallio sanoo.

Isojen euromaiden Espanjan ja Italian kriisiytyminen olisi jo selvästi suurempi ongelma. Valtionlainoissa uhka on jo näkyvissä.

Ongelmat alkavat ennen pitkää heijastua myös yrityslainojen luottoriskien hinnoitteluun samalla tavalla kuin subprime-kriisin aikaan.

– Mitä kauempaan epävarmuus jatkuu, sitä todennäköisempää on, että se leviää yritysbondeihinkin. Ja kun luottoriskiä aletaan hinnoitella uudelleen, se leviää myös osakemarkkinoihin.

Luottoriskin hinnoittelu on yleensä näkynyt käänteisesti osakemarkkinoilla. Jos epävarmuus pääsee pahaksi, finanssikriisin tapainen tilanne voi siis toistua. Taantumasta elpyvään talouteen ei kaivattaisi nyt yhtään epävarmuustekijää lisää.

– Tämä on siinä mielessä erittäin huolestuttava asia.