45 miljardia – ei riitä Kreikalle

Kreikalle luvattu hätärahoitus tuskin riittää estämään maata suistumasta yhä jyrkempään velkakierteeseen tai kaatumasta jopa vararikkoon tai jonkinlaiseen velkasaneeraukseen.

Kreikalle luvattu tuki ei myöskään estä rahoituskriisiä leviämästä muihin euromaihin.

Kreikkalaisen velkadraaman onnelliseen loppuun eivät enää usko kuin virkansa puolesta toiveikasta tulevaisuudenuskoa markkinoihin epätoivoisesti valavat euroalueen talouspäättäjät.

Euroalueen "virallisen" tulkinnan mukaan Kreikalle toistaiseksi luvattu 45 miljardin euron raha-apu riittää eikä rahoituskriisi leviä Kreikasta muihin maihin.

Rahoitusmarkkinoilla moiseen toiveajatteluun ei usko enää juuri kukaan. Päinvastoin Kreikka voi markkina-arvioiden mukaan olla jo kolmen viikon päässä vararikosta.

Markkinoilla toimivien pankkien ja suursijoittajien enemmistö pitää todennäköisimpänä, että Kreikka tarvitsee vielä rutkasti luvattua runsaammin raha-apua ennen kuin kriisi hellittää.

Tuen tarve paisuu odotusten mukaan ainakin kaksin- tai kolminkertaisesti Kreikalle tähän mennessä luvattua 45 miljardia euroa suuremmaksi. Kolminkertainen tuki tarkoittaisi, että Suomen lainaosuus paisuisi yli puoleentoista miljardiin euroon.

Kriisin leviäminen muihin maihin ei ole enää vain uhkakuva, vaan se on jo käynnissä.

Tämä kävi selväksi viimeistään tiistaina, kun luottoluokittaja Standard & Poor's alensi ensin Portugalin valtion luottoluokitusta yhdellä pykälällä ja heti perään pudotti Kreikan valtion velkakirjat roskalainaluokkaan. Kreikan ja Portugalin korot nousivat jyrkästi.

Markkinat eivät enää
usko onnelliseen loppuun

Eurovaltiot ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF lupasivat pari viikkoa sitten Kreikan valtiolle tarvittaessa yhteensä 45 miljardia euroa edullista luottoa, jos Kreikan markkinarahoitus käy mahdottomaksi.

Viime viikolla yhä korkeammat markkinakorot kypsyttivät Kreikan lopulta anomaan luvattua raha-apua.

Eurojohtajat uskoivat ensin pelkän lainalupauksen riittävän palauttamaan rahoitusmarkkinoiden luottamuksen Kreikan valtioon. Odotuksen mukaan Kreikan valtiolta vaadittavien markkinakorkojen piti painua niin alas, että valtio olisi voinut jatkaa alijäämänsä rahoittamista markkinarahoituksella.

Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan hyvin pian euromaiden ja IMF:n lainalupauksen jälkeen markkinat alkoivat epäillä lupauksen pitämistä. Markkinakorot jatkoivat kohoamistaan.

Viime viikolla Kreikan kaksivuotisen valtionobligaation korko nousi kymmenen prosentin yläpuolelle ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen.

Seuraavaksi viranomaiset toivoivat, että markkinat rauhoittuisivat Kreikan esittämästä avunpyynnöstä. Tämäkään toive ei toteutunut, vaan Kreikan korot ovat ampaisseet avunpyynnön jälkeen yhä jyrkempään nousuun.

Avunpyynnön jälkeen Kreikan valtion kaksivuotinen markkinakorko oli tiistai-iltapäivään mennessä noussut noin 15 prosenttiin, ja illansuussa Lontoon aikaa korko nousi peräti 18 prosenttiin S&P:n luokiteltua Kreikan velkakirjat roskalainoiksi.

Roskaluokitus vei loputkin markkinoiden luottamuksen muiden euromaiden lainalupauksiin, luvatun avun riittävyyteen tai kumpaankin. Luottamusta murensi S&P:n luokituspäätöksen lisäksi se, että yhtiö arveli Kreikan mahdollisen velkajärjestelyn voivan aiheuttaa maan rahoittajille jopa 50–70 prosentin tappiot.

Kreikka tarvitsee tukea
90–150 miljardia euroa

Viime viikonlopusta lähtien rahoitusmarkkinoilla toimivien suurpankkien, suursijoittajien ja analyysiyhtiöiden markkinakatsaukset ovat olleet tulvillaan Kreikan, koko euroalueen ja yhteisvaluutta euron näkymiä käsitteleviä analyysejä.

Katsausten painotukset ja sävyt vaihtelevat suuresti, mutta yksi asia käy harvinaisen selväksi: euroalue, euro tai etenkään Kreikka ja muut velkaisimmat euromaat eivät ole parhaillaan häävissä huudossa.

Brittipankki Barclays Capitalin Kreikka-analyysi kuuluu alkuviikon toiveikkaimpiin.

Pankki odottaa euromaiden ja IMF:n joutuvan vain kaksinkertaistamaan Kreikalle tarjoamansa raha-avun noin 90 miljardiin euroon ja venyttämään tukiohjelmansa alkuperäisestä kolmesta vuodesta useiden vuosien projektiksi.

Ehkä sekin kuvastaa jonkinlaista toiveikkuutta, että Barclays uskoo Kreikan kykenevän lisätuen turvin ainakin lykkäämään välittömän velkasaneerauksen tarvetta.

Suurpankkien selvästi synkempää linjaa edustaa yhdysvaltalaispankki Goldman Sachs. Pankin Euroopan ekonomistit ennustavat, että Kreikan välttämättä tarvitsema raha-apu paisuu ainakin 150 miljardiin euroon.

Apeinta Goldmanin alkuviikon Kreikka-arvioissa on, että pankin ekonomistit pelkäävät Kreikan lopulta päätyvän avusta huolimatta velkasaneeraukseen – ja että ainakin osa Kreikan saamista hätäluotoista muuttuu luottotappioiksi.

Kreikalle luvattu tuki
ei riitä kuin vuodeksi

Saksalaispankki Deutsche Bankin tällä viikolla julkaisemat Kreikka-analyysit ovat vaihdelleet lievän toiveikkuuden ja toivottomuuden välillä.

Deutschen ekonomistit pitävät Kreikan ja koko euroalueen tilannetta äärimmäisen vakavana, eivätkä he usko helppoja saati halpoja ratkaisuja enää olevan tarjolla. Silti he uskovat edelleen, että muut euromaat lopulta pakon edessä torjuvat vielä tuhoisammat vahingot tarjoamalla Kreikalle kaiken maan tarvitseman tuen.

Euromaiden tähän mennessä Kreikalle lupaamat 30 miljardia euroa eivät Deutschen laskelmien mukaan riitä kuin täksi vuodeksi.

Kolmen vuoden tukipaketti edellyttää pankin mukaan ainakin kolminkertaista tukisummaa, eli pankki ennakoi Barclaysin tavoin muiden euromaiden avustavan Kreikkaa lopulta ainakin 90 miljardilla eurolla.

Deutsche muistuttaa, että Kreikka tarvitsee mittavat määrät uutta lainaa tämän vuoden jälkeenkin. Euroalueen velkaisimman valtion lainatarve on pankin arvion mukaan ensi vuonna noin 40 miljardia euroa ja seuraavana vuonna saman verran.

Ainakin viime päivien korkovaatimuksilla moisten lainatarpeiden tyydyttäminen markkinarahoituksella on Kreikalle yksinkertaisesti mahdotonta. 

Deutsche korosti jo ennen Kreikan velkakirjamarkkinoiden tiistain illansuun romahdusta, että euromaiden ja IMF:n on välttämättä saatava entistä mittavampi ja pitkäaikaisempi ja ennen kaikkea varma tukipaketti sovittua, päätettyä kolmen lähiviikon kuluessa.

Armonaikaa on toukokuun 19:een asti, jolloin Kreikan olisi jostakin saatava lähemmäs kymmenen miljardia euroa tuoretta lainarahaa vanhojen luottojen kuoletukseen ja korkoihin. Tiistain jälkeen on selvää, että markkinoilta tuota rahaa ei liikene.

Kreikan ongelmat
leviävät täyttä päätä

Alkuviikon Kreikka-analyysien ja markkinatapahtumien perusteella Kreikan rahoituskriisi on jo muuttunut koko euroalueen kriisiksi.

Kreikan valtion markkinakorkojen jyrkkä kohoaminen ei ole ainut merkki vaikeuksista. Oireet pelkkää Kreikkaa paljon laajemmasta ja vakavammasta kriisistä ovat selvästi näkyneet korko-, valuutta- ja osakemarkkinoilla.

Kreikan valtion markkinakorkojen perässä ovat poikkeuksellisen napakasti nousseet myös muiden velkaisimpien eurovaltioiden vastaavat korkonoteeraukset.

Kreikan jälkeen jyrkimmästä korkojen kohoamisesta on tällä viikolla kärsinyt Portugali, mutta sijoittajien vetäytyminen on nostanut myös Espanjan, Irlannin ja Italian valtionlainojen korkoja.

Velkaisimpien euromaiden julkisen talouden tunnusluvut ovat paikoin jopa Kreikkaa kehnommat, joten varovaisimmat sijoittajat ovat ryhtyneet vetämään varojaan turvaan saman tien kaikkien velkaisimpien eurovaltioiden velkakirjoista.

Koko eurotaloutta ja yhteisvaluutta euroa kohtaan kasvanut epäluulo on painanut euron arvoa valuuttamarkkinoilla.

Osakemarkkinoilla Kreikan ja muiden velkaisimpien eurovaltioiden rahoitushuolet ovat ehkä selvimmin näkyneet euroalueen pankkiosakkeiden kurssilaskuna.

Euromaat selkä
seinää vastaan

Muiden eurovaltioiden samoin kuin euroalueen pankkien kärsimä takapakki kuvastaa selvästi niitä keskeisiä tapoja, joilla Kreikan kriisi on jo alkanut laajeta koko euroalueen kriisiksi.

Ongelmien leviäminen kuvastaa myös sitä pakkosaumaa, johon euromaat ovat ajautuneet.

Deutsche Bankin ekonomistit arvioivat euroalueen ajautuneen jo siihen pisteeseen, että Kreikan pelastamatta jättämisestä koituisi vielä suurempaa tuhoa kuin edes tähänastisia lainalupauksia kalliimmasta pelastusohjelmasta.

Jos Saksa ja muut euromaat pettävät jo kahdesti Kreikalle esittämänsä tukilupauksen ja antavat Kreikan ajautua vararikkoon, ottavat euromaat Deutschen mukaan kaksi erittäin suurta riskiä.

Ilman apua jätetyn Kreikan vararikko voisi pankin mukaan hyvin herkästi käynnistää "historian suurimman valtiollisen vararikon" ja todennäköisesti heti perään uuden euroopanlaajuisen pankkikriisin.

Arvio jopa historian suurimmasta valtiollisesta vararikosta perustuu oletukseen, jonka mukaan Kreikan vararikko tai velkasaneeraus käynnistäisi Portugaliin, Irlantiin, Espanjaan ja mahdollisesti myös Italiaan ulottuvan tuhoisan ketjureaktion.

Jos velkaiset eurovaltiot jättäisivät velkojaan maksamatta, alkaisi siitä miltei automaattisesti laaja pankkikriisi. Länsi-Euroopan pankeilla on taseissaan yhteensä satojen miljardien eurojen arvosta Kreikalle ja muille ylivelkaisille euromaille myönnettyjä luottoja.

Synkkien näkymien lisäksi markkinoita hermostuttaa se, että Saksan hallitus joutuu hakemaan maan parlamentista luvan Kreikan tukemiseen. Tukipäätös voi viipyä tai jopa jäädä saamatta. Jos näin käy, voi Kreikka jäädä markkinoiden armoille.