Hetemäki: Suomi ottaa lisää velkaa Kreikan auttamiseen

Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäen mukaan rahoituskriisiin ajautuneelle Kreikalle tarjottavat lainat lisäävät Suomen velanottoa.

– Joudumme ottamaan sen verran enemmän kuin mitä Kreikalle tarjotaan, Hetemäki kertoo Taloussanomille.

Näillä näkymin Suomi on lainaamassa Kreikalle yhteensä 550 miljoonaa euroa – pelkästään tänä vuonna. Suomen apu on osa aiemmin keväällä sovitusta, yhteensä 45 miljardin euron tukipotista, jonka rahoituksesta vastaavat euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Avun tarjoaminen Kreikalle varmistui viime perjantaina, kun maan pääministeri pyysi Euroopan unionia ja IMF:ää käynnistämään aiemmin keväällä sovitun tukimekanismin. Avulla euromaat pyrkivät pysäyttämään koko euroalueen uskottavuutta horjuttaneen kriisin leviämisen.

Kreikka-apu ei kuitenkaan sisälly valtiovarainministeriön samana päivänä julkistamaan lisätalousarvioon. Sen mukaan Suomi hakee kuluvana vuonna yhteensä 11,1 miljardin euron edestä lainaa. Tämän summan päälle on siis tulossa myös Kreikka-avun osuus, kunhan yksityiskohdat varmistuvat.

Luotettavuus
lainaan

Suunnitelmien mukaan markkinoiden hemmottelema Suomi lainaa luotettavuuttaan Kreikalle. Edullista lainarahaa saava Suomen valtio hakee lainarahaa, jota tarjoillaan sitten Kreikalle, joka joutuisi itse pulittamaan lainarahoistaan pitkän pennin. Kreikan on tarkoitus maksaa lainasta Suomelle korkoa, joka kattaa valtion velanoton mutta alittaa kuitenkin markkinatason.

– Kaavailtu taso on huomattavasti korkeampi kuin mitä Suomi nyt maksaa lainarahasta, Hetemäki sanoo.

Esimerkiksi euroryhmän puheenjohtaja, Luxemburgin pää- ja valtiovarainministeri Jean-Claude Juncker tähdensi muutamia viikkoja sitten, että rahoitusapu ei sisällä korkotukea.

Alustavien arvioiden mukaan Kreikalle tarjoiltavien lainojen korko liikkuisi viiden prosentin tuntumassa.

Tarkat yksityiskohdat lainoitusjärjestelystä ovat kuitenkin yhä auki. Euroopan komissio, euroalueen keskuspankki EKP ja IMF neuvottelevat parhaillaan Kreikan viranomaisten kanssa avun yksityiskohdista.

– Tässä on vielä on monta kysymystä auki, Hetemäki muistuttaa.

Kreikka-apu vaatii vielä monissa maissa parlamentin hyväksynnän ja esimerkiksi Saksassa Kreikalle myönnettävät lainat syynätään tarkasti. Suomessa lainapaketti vaatii hyväksynnän eduskunnalta, jonka odotetaan ottavan lainan käsiteltäväkseen vielä kevään aikana. Lainan hankkimisesta vastaa Valtiokonttori.

Täyttä varmuutta
ei voi saada

Suomen poliittisen johdon mukaan Kreikka-apu on kannattavaa. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on arvioinut, että  halpaa lainaa markkinoilta saava Suomi jopa tienaa hieman lainaamalla rahaa Kreikalle.

Kataisen tavoin myös Hetemäki muistuttaa lainojen ehdollisuudesta. Samalla, kun Kreikalle myönnetään lainoja, maan talouspolitiikka sidotaan raameihin, joilla pyritään varmistamaan talouden tervehtyminen.

Täysin varmaa lainoilla tienaaminen, Kreikan takaisinmaksu saati euroalueen kriisin väistyminen eivät ole. Esimerkiksi talouspolitiikan kiristäminen voi osoittautua poliittisesti luultua vaikeammaksi Kreikassa, jota ravistelevat laajat lakot.

Toisaalta markkinoilla spekuloidaan jo muiden alijäämäisten euromaiden, kuten Portugalin ja Espanjan, seuraavan pian Kreikan jalanjäljissä. Näiden maiden budjettialijäämät kun ovat yli kolminkertaiset unionin kolmen prosentin rajaan verrattuna.

Lainajärjestelyn kriitikoiden uhkakuvissa Kreikka menee nurin ja jättää velkansa maksamatta. Näin Suomi ja muut euromaat jäisivät nuolemaan näppejään. Hetemäki on varovainen sanoissaan, mutta myöntää, ettei täydellistä varmuutta takaisinmaksusta voida saada.

– On selvää, ettei 100 prosentin varmuutta voi saada koskaan epävarmassa maailmassa.

– Sanotaan nyt kuitenkin näin, että Suomen valtio – ja luullakseni myös muut valtiot – ei ole hyväksymässä sellaista ohjelmaa ja lainoitusta, jossa Kreikan kykenemättömyys velkojen takaisinmaksuun olisi ilmeinen.