"Lentokiellon pahin vaikutus on pelko"

Pohjoisen Euroopan lentojen pysäyttäminen on kiusallista pahasta taantumasta nousevalle maailmantaloudelle, Etlan tutkija Paavo Suni sanoo.

Suni huomauttaa, että toistaiseksi lentokiellon vaikutusten arvioiminen on hyvin vaikeaa ja ne riippuvat luonnollisesti tilanteen kestosta.

– Maailmantalous on ollut syvimmässä taantumassa sitten 30-luvun ja siitä ruvetaan pikkuhiljaa pääsemään parempaan. Tämänkaltaiset sokit eivät ole mitään kovin tervetulleita, Suni sanoi Taloussanomille.

Luonnollisesti lentokielto iskee pahasti lentoyhtiöihin ja tuo toisaalta tunkua raiteille ja laivoille. Lentojen pysähtyminen vaikuttaa matkailun häiriintymisen lisäksi lentorahdin seisahtumiseen.

Sunin mukaan monenlaisia asioita tuodaan ja viedään lentoteitse kukista kännyköihin. Liike-elämässä ja politiikassa henkilökohtaiset tapaamiset jäävät väliin, mikä voi vaikeuttaa kommunikaatiota ja tehdä asioista sotkuisempia ja hankalammin hoidettavia.

Lentokielto on keskittynyt Pohjois-Eurooppaan ja Sunin mukaan muut alueet voivat hyötyä tilanteesta.

– Jos muut saavat toimia normaalisti ja täällä vaikeutuu toiminta, kyllä se negatiivisesti vaikuttaa. Mutta jälleen kerran kaikki riippuu siitä, kuinka paha ja pitkä tilanteesta tulee.

Lentämisen korvaamista
on mietittävä

Sunin mukaan kaikissa katastrofeissa, joka tämäkin jossain määrin jo on, pelot saavat aikaan kaikkein pahinta jälkeä.

– Kun ruvetaan varautumaan ja pelkäämään, talouden toiminta häiriintyy ja siitä tulee ongelmia. Tässäkin voi helposti käydä niin, että pelätään ja se vaikuttaa negatiivisesti käyttäytymiseen.

Lähimmän vertauskohdan Suni löytää epidemioista, mutta nekään eivät aiheuttaneet näin täyttä pysähtymistä. Tilanteesta voi kuitenkin olla myös hyötyä. Sunin mukaan tämäntyyppiset ongelmat ovat otollisia hetkiä päästä luutuneista ajatuksista ja tehdä poliittisia päätöksiä, joilla parannetaan talouskasvun edellytyksiä.

Lentomatkustaminen on ollut ympäristövaikutustenkin takia suurennuslasin alla viime vuosina. Tämä tilanne voi vauhdittaa myös sen pohtimista, miten lentomatkustamista voidaan korvata.

– Kyllä jokaisen firman ja poliitikkojen on löydettävä vaihtoehtoiset ratkaisut. Niitä on olemassa, mutta niitä on otettava käyttöön. Kyllä se antaa melkoisen sysäyksen elektroniselle kommunikaatiolle.