Onko mantra työurien pidentämisestä hapatusta?
Vesa Moilanen/Lehtikuva
Työurien pidentämisen tarpeesta milloin alku- milloin loppupäästä on tullut lähes kyseenalaistamaton totuus ja tavoite valtakunnan politiikassa. Tampereen yliopiston professori kyseenalaistaa ajatuksen. Hänen mukaansa se ei suinkaan ole ainoa keino turvata hyvinvointiyhteiskunta.
11.4.2010 16:51
102
Väestö vanhenee ja yhä pienempi joukko nuoria maksaa hyvinvointipalvelut, joille ikääntyvien suomalaisten keskuudessa on entistä enemmän käyttöä.
– Voisi kysyä, onko palkkatulojen pohjalle rakentuva verokertymä ainoa tapa valtion rahoittamiseksi. Joskus valtio on rahoitettu eri perustalta. Meillä oli ihan erilainen rahoituksen malli esimerkiksi 1960-luvulla. Yritysverotuksen osuus oli isompi, sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta sanoo sanomalehti Kalevan haastattelussa.
Hänen mukaansa veropohjaa pitäisi miettiä uudella tavalla. Työurien pituuden tuijottamisen sijaan pitäisi päättää työn verottamisen suhde, kuluttamisen verottamisen suhde ja pääomaliikkeiden vero, professori patistaa haastattelussa Kalevalle.
"Nuorista
etsittävä lisätyövoima"
"Nuorista
etsittävä lisätyövoima"
Melin huomauttaa myös, että eläkeiän nostoa ei voi perustella verotuloilla. Jos vanhukset jäävät töihin pidemmäksi aikaa, joku jää työttömäksi nuoremmasta päästä väestöä. Työttömiksi työnhakijoiksi jäävät nuoret lisäävät työn kysyntää alentaen palkkoja ja sitä kautta veroja.
Melinin mukaan lisää työvoimaa on etsittävä nuorten keskuudesta.
– Nuoret on tuottavampia, innokkaampia ja tehokkaampia – ja sanottakoon näin kauniisti: he ovat paljon joustavampia, Melin sanoo Kalevalle.
Hän ehdottaa myös sapattivaiden käyttöä elämänkaaren mittaisen työajan vähentämiseen.
– Elämänkaaren mittaista työaikaa voidaan lyhentää sapattivapailla. Ne voitaisiin säätää niin, että kun olet tehnyt kymmenen vuotta työtä, niin sinun on pakko olla vuosi vapaalla.
∇ Mainos ∇
14
11
25
Kommentit (102)
Kyllä, kysymys on yhdestä päättäjiemme mantrasta ja loputtomasta innosta myllätä esim. hallintorakenteita siinä toivossa, että näin lisätään jotakin, jota he kutsuvat hyvinvoinniksi.
Ymmärtää taloudesta tasan yhtä paljon kuin Taloussanomien useimmat kommentoijat.
Alemmillakin taloustieteiden opinnoilla tietää että taloudellinen toimeliaisuus lisää työtä. Työurien pidennys lisäisi talouskasvua ja työllisyyttä. Vastaavasti töiden "jakaminen" leikkaisi kasvua ja aiheuttaisi työttömyyttä.
Jos halutaan säilyttää edes jonkinlainen hyvinvointiyhteiskunta, pitää alentaa työn ja pääomatulojen verotusta. Kulutusverotustakaan ei ole syytä korottaa, mielummin pitää leikata erityisesti kuntasektorilta.
Alemmillakin taloustieteiden opinnoilla tietää että valehtelet. Taloudellinen toimeliaisuus on suurin piirtein sama asia kuin työ.
Yksilön kannalta taloudellista toimeliaisuutta kannattaa mitata per lärvi, jolloin tulonjako astuu kehiin. Siitä ei ole paljon iloa, jos taloudellinen toimeliaisuus keskittyy vain kymmeniä tuhansia euroja päivässä ansaitsevien käsiin.
Tästä olen kyllä täysin eri mieltä. Kyllä iäkkäämpi henkilö on tuottavampi ja ennenkaikkea tehokkaampi. Innokkuuus laantuu, kun ehenkilö on tehnyt samoja hommia yli vuoden.